Lähipuu on tuotemerkki ympäristön puolesta – ja paikallisten sahayrittäjien

Yhä useamman kuluttajan valintoja ohjaa paikallisuus, ympäristöystävällisuus ja kestävyys. Tämän ovat oivaltaneet myös sahayrittäjät, joiden liitto julkaisi tänään uuden kilpailuvaltin, Lähipuun.

”Tavoitteena on herätellä kuluttajia miettimään, miten he hankkivat puutavaraa”, sanoo Suomen Sahayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Timo Ripatti. ”Suurten ketjujen ohella puuta saa myös läheltä, jolloin sen laadusta on helpompi varmistua.”

Toisin sanoen Ripatti kehottaa metsänomistajia käyttämään omaa metsää ja paikallisten piensahojen palveluksia tarvitessaan lautoja ja lankkuja. Tunnearvokin kasvaa, kun kesämökki on rakennettu lähimetsästä huolella valituista puista.

Lähipuu on Suomen Sahayrittäjät ry:n uusi tavaramerkki, jolla se haluaa nostaa piensahojen ja höyläämöiden tunnettuutta. Yhteisen tavaramerkin avulla yritysten on helpompi markkinoida palvelujaan ja tuotteitaan kuluttajille.

Lähipuuhun on helppo yhdistää positiivisia arvoja. Puun käyttö itsessään on ympäristöystävällistä verrattuna uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuihin materiaaleihin.

Piensahat ja höyläämöt tuottavat juuri niitä pitkäikäisiä puutuotteita, joita metsäalalta vaaditaan sellun ja biopolttoaineiden rinnalle lisää. Parhaimmillaan sahurin sahaamat kakkosneloset toimivat hiilivarastona vuosikymmeniä, kun ne naulataan liiterin kattopalkeiksi tai kotitalon lattian kannattimiksi.

Paikallisella on pieni hiilijalanjälki

Lähipuu-tuotteiden hiilijalanjälkeä pienentää paikallisuus. Tuotemerkin saa käyttöönsä yritys, joka hankkii raaka-aineen omalta toiminta-alueeltaan eli läheltä: suuri osa sahayrittäjistä toimii reilun kuudenkymmenen kilometrin säteellä, ja vain harva ajaa sataa kilometriä kauemmaksi.

Lisäksi Lähipuun tuotemerkin saaneen yrityksen raaka-aineen on oltava kotimaista ja sertifioitua. Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenten on mahdollista liittyä sekä PEFC:n että FSC:n CoC-ryhmäsertifiointiin.

Jo tänä vuonna Lähipuu-tuotemerkki takaa puulle myös Euroopan unionin ympäristöselosteen EPD:n standardin. ”Ympäristöseloste on monille vielä melko tuntematon, mutta siitä tulee rakennusalalla rakennustuotteille velvoittava ympäristösuorituskyvyn mittari 2020 luvun alkupuolella. Piensahojen tapauksessa se muun muassa osoittaa, kuinka paljon energiaa sahalla kuluu eri tuotannon vaiheisiin”, kertoo Suomen Metsäkeskuksen projektipäällikkö Jouni Silvast.

Silvast on ollut mukana luomassa Lähipuu-merkkiä, sillä sitä on kehitetty hankkeessa Tutkimuksella kilpailukykyä puutuotealalle (TutKi) yhdessä Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Kolmivuotisen neuvontahankkeen tavoitteena on tukea pienten puutuoteteollisuuden yritysten kilpailukykyä.

”Metsänomistusta ja -kasvatusta on ajateltava laajempana kokonaisuutena, sillä metsästä saatava puun laatu vaikuttaa siihen, miten puuta voidaan teollisuudessa jalostaa”, Silvast muistuttaa.

Metsää ja metsänomistajia Suomessa riittää: Vuosittain puuta kasvaa noin 15 prosenttia enemmän kuin hakataan ja Suomen talousmetsien alasta hakataan vuosittain vain runsas prosentti. Metsänomistajia maassa on yli 600 000.

Erikoistuminen tuottaa sydänpuuta ja heittokapuloita

Sekä Ripatti että Silvast uskovat, että uusi Lähipuu-tuotemerkin ympäristöystävällinen viesti voisi vedota erityisesti kaupunkilaisiin metsänomistajiin. Lähipuuta markkinoidaan heille metsienkäytön vaihtoehtona, jossa kaikkea tukkikypsää puuta ei tarvitse myydä kerralla.

Ympäristönäkökulmien rinnalla sahatavaran ostajalle myydään tuotemerkin avulla ajatusta asiakaslähtöisyydestä. Piensahojen kapasiteetti ei riitä isoimpiin rakennushankkeisiin, mutta ne pystyvät vastaamaan yksittäisen kuluttajan toiveisiin tai toimittamaan esimerkiksi julkisiin rakennuksiin puuosia mittatilaustyönä. Suomen sahayrittäjien 270 jäsenestä monet ovat liikkuvia sahoja, jotka pystyvät työskentelemään jopa asiakkaan metsässä tai tontilla.

Kuten muillakin aloilla, pienyritysten määrä on viime vuosikymmeninä laskenut. Yhä useampi piensaha on selviytyäkseen erikoistunut tiettyihin puulajeihin tai tuotteisiin. Yksi sahaa haapaa, toinen männyn sydänpuuta ja kolmas tuppeen. Usein sahan yhteydessä toimii höyläämö, jossa valmistuu ikkunanpuitteita tai mölkkypelin kapuloita.

Piensahojen tuotantoa on tilastoitu viimeksi muutama vuosi sitten, jolloin ne käyttivät puuta 0,7 miljoona kuutiometriä vuodessa. Kaikkiaan sahatavaran tuotanto on Suomessa kasvussa ja vuonna 2017 sen arvioitiin nousevan 12 miljoonaan kuutioon. Suurin osa sahateollisuuden tuotannosta viedään Kiinaan, Egyptiin ja Japaniin.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Janne Larjaman diplomityötä Piensahojen toimintaympäristön kehittäminen Lähipuu-yhteisömerkin kautta.

Suomen sahayrittäjien jäsenyritysten haku

Tutkimuksesta kilpailukykyä puutuotealalle -hanke