Metsä on 83 prosentille suomalaisista tärkeä – suhde metsään on sekä henkinen että arkinen

Tänään julkaistun selvityksen mukaan suomalaisten metsäsuhdetta määrittää halu toimia luonnon hyväksi ja tunne, että metsässä saa olla oma itsensä. Metsä on neljälle viidestä suomalaisesta henkilökohtaisesti melko tai erittäin tärkeä.

Tuoreessa selvityksessä tunnistettiin kuusi metsään liittyvää tunnetyyppiä. Niistä yksi antaa seikkailun ja energian tunteita. Toisessa metsästä saadaan hallinnan ja taloudellisen turvallisuuden tunnetta.

Tunnetyyppejä ovat myös kokemus pätevyydestä ja osaamisesta, mielenrauhasta ja pyhyydestä, luonnollisuudesta ja läheisyydestä sekä innostuksesta ja yhdessäolosta.

Selvityksen tekijät korostavat, ettei juuri ketään voi luokitella vain yhteen tunnetyyppiin, sillä jokainen metsäsuhde on moniarvoinen. Suhteen tunteet ja asenteet vaihtelevat esimerkiksi tarpeiden, roolien ja elämänvaiheiden sekä ajan ja paikan mukaan.

Sen sijaan iällä, asuinpaikalla, sukupuolella tai esimerkiksi sillä, omistaako metsää vai ei, ei ole selvityksen mukaan vaikutusta tunnetiloihin.

Ymmärrystä metsien käytön suunnitteluun

Suomalaisten metsään liittyviä tunnetiloja ja niihin liittyviä tarpeita kartoitti Kantar TNS yhdessä Suomen Metsämuseo Luston ja Suomen Metsäyhdistyksen kanssa.

Selvityksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä erilaisista metsään liittyvistä näkökulmista ja tavoitteista. Suomessa metsät muodostavat pitkälti sen elementin, johon ihmiset luovat ympäristösuhteensa.

”Se, että selvityksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista pitää metsiä henkilökohtaisesti tärkeänä, on hyvä lähtökohta kaikkien metsätoimijoiden työlle”, toteavat Reetta Karhunkorva ja Leena Paaskoski Lustosta.

Metsäsuhteiden erilaisten tunnetyyppien tunnistamisen uskotaan auttavan metsien käyttöön liittyvien tavoitteiden yhteensovittamisessa. Selvityksen valmistumista on odotettu mielenkiinnolla esimerkiksi Metsähallituksessa, joka hoitaa noin kolmasosaa Suomen maista ja vesistä.

”Valtion metsissä samoilee, metsästää, retkeilee, kalastaa, kuntoilee, marjastaa, urakoi ja istuttaa vuosittain valtava määrä ihmisiä. Meille on erittäin tärkeää tietää ja ymmärtää, millaisia tunne- ja käyttösuhteita näihin metsiin liittyy. Se auttaa meitä kaikessa toiminnassa ja sen suunnittelussa”, sanoo Metsähallituksen projektipäällikkö Tuulikki Halla, joka oli mukana tekemässä selvityksen taustahaastatteluita.

Metsä on kaikille yhteinen

Selvityksen aineisto on valtava. Mahdollisia suhtautumistapoja metsään etsittiin kaikkiaan 18 teemahaastattelun avulla. Niiden pohjalta rakennettiin mielipidetiedustelu, johon vastasi yli 1200 täysi-ikäistä suomalaista.

”Tuloksissa on paljon ilahduttavaa. Ensinnäkin se, kuinka monelle suomalaiselle metsä on tärkeä. Toiseksi korostuu se yhteisten elementtien määrä, joka selvityksen mukaan sisältyy kaikkiin metsäsuhteisiin”, Halla toteaa.

Suomalaisille metsäsuhteille yhteistä on esimerkiksi henkisyys, halu toimia luonnon hyväksi sekä turvallisuuden tunne. Moni lähtee metsään mieluiten yhdessä, ja siellä liikkumisen koetaan poistavan stressiä.

Metsä koetaan kaikille yhteiseksi. Metsien taloudellinen hyödyntäminen on suomalaisten mielestä hyväksyttävää, kunhan se tehdään kestävästi. Lähes kaikille vastaajille metsä herätti enemmän myönteisiä kuin kielteisiä tunteita.

Metsämuseo Lustossa toivotaan, että selvitys poikii uusia tutkimushankkeita. Metsämuseon perustehtävänä on tallentaa, tutkia ja tuoda esiin suomalaisten metsäsuhteita ja maan rikasta metsäkulttuuriperintöä.

”Olemme Lustossa avoimia ideoille ja yhteistyöehdotuksille. Selvityksen keskeiset tulokset tullaan jakamaan Luston ylläpitämällä Metsäsuhteita-sivustolla, jonka olemme perustaneet metsäsuhdeajattelun kotipesäksi”, Karhunkorva ja Paaskoski sanovat.

Selvitys on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Suomen Metsäyhdistyksen ja Suomen Metsämuseo Luston toteuttamaa Kestävästi metsäsuhteessa hanketta.

forest.fi 06.02.2018: Suomalaisten metsäsuhdetta tutkitaan – tulokset kiinnostavat myös maailmalla

Suomen Metsäyhdistys 09.11.2018: Metsäpäivät 2017: Metsäsuhde rakentaa Suomen maabrändiä