Metsäakateemikon blogi: Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua
Tytti Määttä on syntynyt Vaalassa ja elänyt lapsuutensa maatilalla ylisukupolvisessa ja monimuotoisessa ympäristössä. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja toimii nykyisin Kuhmon kaupunginjohtajana. Vapaa-ajalla Määttä viihtyy Kuhmon upeassa luonnossa niin lenkkarit jalassa kuin metsästäen. Hän kävi Päättäjien Metsäakatemian kurssin vuonna 2017.
Minulle metsä näyttäytyy arjessa moninaisesti. Teen töitä sen keskellä ja vahvasti yhteistyössä eri toimialojen kanssa. Työni luonteeseen kaupunginjohtajana kuuluu yhteensovittaa valmistelussa erilaisia näkemyksiä ja intressejä. Näitä näkemyksiä muuten metsästä riittää!
Parasta työssäni on, että saan olla tekemissä kaikenlaisista taustoista olevien ihmisten kanssa. Myös Metsäakatemiassa on sama idea. Kootaan erilaisista taustoista ja sidosryhmistä olevat ihmiset metsäasioiden äärelle. Kyky oppia ja kehittää omaa ajattelua on tärkeää. Päätöksiä valmistelevana viranhaltijana arvostan valmistelua ja päätöksentekoa, jossa useita erilaisia vaihtoehtoja on puntaroitu päätöksenteon tueksi.
Varsin usein keskustelu metsistä on yksisilmäistä ja yhdestä näkökulmasta. Metsäakatemiassa erilaisia näkökantoja keskustelussa esille tuovat järjestöt, yritykset ja toimijat tuodaan samaan pöytään. Silti minua yllättää aina uudelleen ja uudelleen se, miten harvoin metsien keskellä asuvat ihmiset tähän keskusteluun otetaan mukaan.
Kuhmo haluaa osallistua tulevaisuuden metsäkeskusteluun. Edustamme äärimmäistä juurevaa kainuulaisuutta; metsä vaikuttaa kaikkeen. Metsällä on meille sekä henkistä että aineellista arvoa. Kuhmolaiset erästelevät, valmistavat huipputuotteita puusta, panostavat Woodpoliksessa puuinnovaatioihin ja nauttivat kamarimusiikistakin metsän kera. Niin, mitä me olisimme täällä Kuhmossa ilman metsiä. Täällä ymmärretään kestävän metsänhoidon ja puunjalostuksen periaatteet. Voimme yhtä aikaa harjoittaa metsätaloutta sekä käydä metsällä, marjassa ja kalastamassa.
Näen, että niin kansallisesti kuin globaalisti metsien merkitys kasvaa. Metsiin kytkeytyy yhä uudenlaisia arvoja, arvostuksia ja arvon luonnin mahdollisuuksia. Metsillä on myös itseisarvoa mm. luonnon monimuotoisuuden kannalta. Sosiaalista kestävyyttä metsien hyödyntämiselle on se, että syntyvä lisäarvo jäisi paikallisille ihmisille. Tätä viestiä haluan omalla puheenvuorollani korostaa.
Kuhmossa me myös elämme metsistämme. Meidän visiomme on tehdä kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, mitkä perustuvat metsien ja puun laaja-alaiseen jalostukseen ja hyödyntämiseen. Tavoittelemme kestävän kehityksen mukaista metsien hyödyntämistä ja sen avulla hiilineutraalisuutta.
Rakennamme ensi sijassa puusta, koska sen hyöty aluetalouteen on valtava ja puu on rakentamisen materiaalina erinomainen. Aluetalouden hyödyt tulevat puurakentamisen raaka-aineketjun omavaraisuudesta, sen korjuusta, kuljetuksista ja jalostuksesta. Tärkeää on myös muistaa, että samasta puusta saadaan monisyklisen kiertotalouden avulla useita tuotteita. Toisen jäte on toisen raaka-aine.
Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua, joka syntyy aktiivisella vuoropuhelulla ja toisen näkökantojen ymmärtämisellä. Tarvitaan tutkimustietoa, visioita ja rohkeaa heittäytymistä. Tarvitsemme ajattelua, jossa tarkastellaan metsää kestävän kehityksen mukaisesti ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta. Näen, että tulevaisuuden kannalta tämä on ratkaisevaa.
Metsäakateemikon blogi kokoaa Päättäjien Metsäakatemia -kurssin käyneiden ”metsäakateemikkojen” metsäasioihin liittyviä näkökulmia. Metsäakatemian 25-vuotisen taipaleen kunniaksi, tämän vuoden kirjoituksissa visioidaan tulevaisuutta.
Tutustu muihin kirjoituksiin Metsäakateemikon blogissa täällä.
Siirry Päättäjien Metsäakatemian etusivulle.
Kirjoita kommentti