Metsäalan nuoret uskovat alaan

Metsäalan valinneiden nuorten keskuudessa mielikuvat alasta ja alan tulevaisuudesta ovat huomattavasti positiivisemmat kuin muilla suomalaisilla nuorilla.

Vain joka kolmas nuori hakee perusteellisesti tietoa omaa alaa valitessaan. Metsäalan työhyvinvoinnista, palkoista tai työnkuvista ei tiedetä oikein mitään, selviää Suomen Metsäyhdistyksen ja Metsäteollisuus ry:n 15/30 Research Oy:llä teettämästä tutkimuksesta.

Google-hakupalvelu on tärkein työkalu, jolla nuoret hakevat tietoa erialoista. Verkko päihittää tutkimuksen mukaan niin opettajat kuin vanhemmatkin. 40 prosenttia nuorista juttelee alan valinnasta kavereiden kanssa.

Nuoret valitsevat alansa keskimäärin 19,7-vuotiaana, usein kiireen ja epätietoisuuden vallitessa.
”Tässä tilanteessa nuoret pyrkivät tekemään vähiten vääriä valintoja eli välttävät aloja, joista eivät tiedä mitään tai joista heillä on huono mielikuva”, kertoo kehityspäällikkö Mikko Ampuja 15/30 Researchilta.

Miksi metsäalalle sitten tullaan?

Metsäalan valinneille ala on tuttu perheen tai suvun kautta, nuori on kiinnostunut luonnosta ja maailman ja metsien tulevaisuudesta. Muun alan valinneilla taas valintaan ovat vaikuttaneet ystävät, halu asua kaupungissa ja kiinnostus ihmisen tulevaisuuteen.

Alan ulkopuoliset eivät pidä metsäalaa ihmisläheisenä, toisin kuin alan valinneet nuoret.

Kaikille nuorille työssä on tärkeää hyvä työilmapiiri, mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön ja monipuoliset tehtävät. Hyvä palkka ja hyvät työllisyysnäkymät ovat yhtä tärkeitä kuin itsensä toteuttaminen.

”Tässä on käynyt muutos. Pitkästä aikaa vakaa ansio ei jää toiseksi itsensä toteuttamiselle”, Ampuja sanoo.
Metsäalan ja muiden alojen vastaajien välillä on eroja. Metsäalan vastaajat kokevat palkan, menestymisen ja vastuullisuuden ja luonnossa työskentelyn muita tärkeämmiksi. Muilla aloilla heikompiosaisten auttaminen on tärkeää.

Osoita nuorelle arvostusta

Työelämään tutustuminen eli TET-jakso, harjoittelut ja kesätyöt ovat ensimmäisiä kosketuksia työelämään ja luovat mielikuvaa alasta. Samassa elämänvaiheessa oma identiteetti ja itsetunto rakentuvat ja oma viiteryhmä löytyy.

Ampuja neuvoo nostamaan nuorisoviestinnän keskiöön hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin. Nuoret vaativat unelmatyöpaikalta paljon erityisesti työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Unelmahommassa on mielenkiintoiset tehtävät, mukava työympäristö, haastavat tehtävät, hyvä ja samanhenkinen työporukka, rento ja lojaali ilmapiiri, joustavuutta sekä työntekijän että työnantajan taholta. Lisäksi unelmatyössä taloudellinen toimeentulo on turvattu – ei niinkään korkea palkka.

Kiitoksen saaminen ja arvotuksen kokeminen on nuorille tärkeää. Haaste on se, että ensimmäisessä työpaikassa korostuvat rutiinit, eivät monipuoliset tehtävät.

Vanhat mielikuvat tallella

Tutkimus vahvisti vanhaa tuttua teemaa: mielikuvat metsäalasta ovat alan ulkopuolisilla nuorilla suorastaan historiallisia.

Heidän silmissään metsäalan valinta tarkoittaa muuttoa maalle. Alalla on parrakkaita paperimiehiä, metsureita ja maalaisia. Ala kuolee ja sen työt siirtyvät kehittyville markkinoille.Muiden alojen ihmiset kuvittelet metsäalan koostuvan lähinnä suuryrityksistä. He eivät myöskään usko alan tarjoavan töitä luoville ihmisille.

Alan valinneilla nuorilla mielikuvat ovat paljon myönteisempiä.

Alan nuorten mielestä metsäala on laajat mahdollisuudet omaava auringonnousun ala. Alalla on rennon rempseitä ihmisiä, metsureista innovatiivisiin tutkijoihin. Heidän mielestään ala soveltuisi myös kavereille.

Epätietoisuus vallitsee

Tutkimus kertoo myös suuresta epätietoisuudesta metsäalan ulkopuolisten keskuudessa. Puolella tutkimukseen osallistuneista alan ulkopuolisista ei ollut käsitystä siitä, onko metsäala korkean teknologian ala.

52 prosenttia alan ulkopuolisista vastaajista ei osannut arvioida, tarjoaako metsäala mahdollisuuden työntekijöiden kehittymiseen. 68 prosenttia ei osannut sanoa mitään siitä, tukeeko metsäala työntekijöiden hyvinvointia.

54 prosenttia ei tiennyt, voiko metsäalalla vaikuttaa oman työnsä sisältöön. 60 ei pystynyt arvioimaan, tarjoaako metsäala hyvän työilmapiirin vai ei.

Tämä on sitäkin huolestuttavampaa, että nämä seikat ovat nuorille tärkeitä alaa valitessa.

Metsäalan ihmisillä on edellä kuvattua huomattavasti positiivisempi ja monipuolisempi kuva alasta.

82 prosenttia metsäalan vastaajista kokee, että alalla on tarjolla työtä, jolla merkitystä. Työssä yhdistyvät ajatustyö ja luonnonläheisyys. Työ on ihmisläheistä ja alalla käytetään korkeaa teknologiaa. 88 prosentti sanoo, että alalla on tarjolla monia erilaisia urapolkuja.

Työtä, jolla on tarkoitus

Koska monen nuoren mielikuvat metsäalasta ovat yhä hämäriä ja tiedonhaku on usein pinnallista, pitäisi muodostaa tiiviitä, helposti omaksuttavia tarinoita tai nyrkkisääntöjä, joihin nuori voi tukeutua päätöksenteossaan, Ampuja sanoo. Hän neuvoo myös panostamaan Google-optimointiin.

Mielikuvaa metsäalalla työskentelevistä ihmisistä pitäisi myös monipuolistaa, jotta useampi nuori kokisi metsäalalla työskentelevän hänen kaltaisiaan ihmisiä.

”Nuorten muistikuvissa on edelleen vahvasti huonot uutiset mediasta. Tätä ei voida unohtaa ja samalla vaikuttaa uskottavalta. Viestintään voidaan ottaa mukaan elementtejä, joissa myönnetään alan olevan uusiutumisen edessä, jolloin kasvukivuiltakaan ei vältytä”, Ampuja sanoo.’

Hänen mukaansa yleisimmät sudenkuopat nuorille viestittäessä ovat nuoren yläpuolelle asettuminen tai epäuskottava viesti ja visuaalisuus. Nuorille voi viestiä kuin aikuiselle, mutta nuorten avoimuus ja kokeilunhalu mahdollistavat rohkeamman otteen, jolla vedotaan sekä järkeen että tunteisiin.

Artikkeli on ilmestynyt aiemmin Suomen Metsäyhdistyksen sidosryhmälehti Lehtikuusessa, numerossa 1/2012.