Metsät voisivat kasvaa jopa 150 miljoonaa kuutiota vuodessa
Luonnonvarakeskus kokoaa valtakunnan tasolle tiedon metsänkasvun lisäysmahdollisuuksista. Myös ympäristövaikutukset selvitetään.
Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeen nimi Metsä 150 viittaa metsien kasvun määrään: kun se nyt on runsas sata, se voisi joskus tulevaisuudessa olla jopa 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Uusia metsänkasvatusmenetelmiä ei kuitenkaan aiota kehittää, vaan katsoa, mitä eri kasvupaikoilla tehtävistä kasvatuskeinoista tiedetään ja mikä potentiaali niillä voisi kestävästi olla valtakunnan tasolla.
”Tällaista laskelmaa meillä ei ole vielä tehty, että eri keinojen tulokset esitettäisiin yhtenä kokonaisuutena”, sanoo tutkimusprofessori Jari Hynynen Luonnonvarakeskuksesta.
Potentiaalia arvioidaan kustannustehokkuuden ja mittakaavan valossa, mutta myös lyhyellä, ehkä kymmenen vuoden aikavälillä ja myös pidemmällä. ”Metsät ovat erilaisia Suomen eri osissa sekä rakenteeltaan että kasvuolosuhteiltaan. Tavoitteena on tunnistaa parhaat keinot erilaisilla kasvupaikoilla ja esimerkiksi turvetuotannosta vapautuneilla suopohjilla maan eri osissa”, Hynynen kertoo.
Mittakaavasta Hynynen mainitsee esimerkkinä esitykset peltojen käytöstä pajun viljelyssä. ”Hehtaarikasvu saattaisi siinä olla tavalliseen talousmetsään verrattuna kaksinkertainen. Jos siihen saisi viisikin prosenttia peltoalasta, se olisi jo aika paljon. Silti tulos olisi todennäköisesti vaatimaton verrattuna turvemaiden tuhkalannoitukseen, koska silloin pinta-alat olisivat paljon suurempia”, Hynynen sanoo.
”Hiilinieluvaikutukset eivät ole ollenkaan simppeleitä”
Työ keskittyy nykyisen tiedon kokoamiseen. Siinä hyödynnetään Luonnonvarakeskuksen laajojen kenttäkokeiden aineistoja sekä uusimpien tutkimusten tuloksia.
Hankkeessa kartoitetaan lisäksi keinoja parantaa kasvupaikan tuotoskykyä ja mahdollisuuksia hyödyntää nopeakasvuisia puulajeja, kuten haapaa ja pajuja.
Uuttakin tutkimusta tehdään. ”Kyllä me joudumme laskemaan eri menetelmien kasvupotentiaalit uusiksi”, Hynynen sanoo, ja jatkaa, että yksi osa tutkimusta on sen määrittely, mistä tarvitsemme lisää tietoa.
Se ainakin tiedetään, että ympäristövaikutuksista ei tiedetä tarpeeksi. ”Esimerkiksi vaikutukset hiilivarastoon eivät ole ollenkaan niin yksinkertaisia kuin meille annetaan ymmärtää. Aivan erityisesti tämä pätee turvemaihin”, Hynynen sanoo.
Lisäksi tutkitaan vaikutukset vesistöihin, luonnon monimuotoisuuteen, puulajisuhteisiin, lahopuun määrään ja mahdollisiin metsätuhoriskeihin.
Aiemmin forest.fi:ssä: Metsätalouden yhdeksän kehitysloikkaa
Metsätaloudesta forest.fi:n Metsätietopaketissa
Kirjoita kommentti