Metsätaloutta ja kaavoitusta sovitetaan yhteen – liito-oravasta uusi riita

Liito-oravan esiintymisalueille on alettu vaatia maisematyölupia sen jälkeen, kun viranomaisilta poistui velvollisuus rajata liito-oravan esiintymisalueet metsätaloustoimien ulkopuolelle. Laki kuitenkin sallii maisematyölupavaatimuksen vain, jos kyseessä on maisemaa muuttava toimi.

Liito-oravan esiintymisalueiden rajausvelvollisuus poistui Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta huhtikuussa hallituksen norminpurkutalkoiden nimissä. Katsottiin, että rajausvelvoite työllistää ely-keskuksia huomattavan paljon verrattuna siitä saatavaan hyötyyn.

Ympäristöministeriön Metsämaa kaavoituksessa -hankkeen yhteydessä on kuitenkin käynyt ilmi, että rajausvelvollisuuden poistuttua ely-keskukset ovat alkaneet ajaa liito-oravan suojelua maisematyölupien kautta. Kunta, joka on vastuussa yleiskaavan laadinnasta, voi vaatia kaava-alueille metsätaloustoimenpiteiden ehtona maisematyölupaa, jos se katsoo, että hakkuut voivat vaarantaa maiseman.

Maisematyölupa perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Sen mukaan yleiskaavassa voidaan edellyttää maisematyölupaa, jos toimenpiteet muuttavat maisemaa. Metsäalalla katsotaankin, että ympäristöviranomaiset venyttävät laintulkintaa tässä kohtaa luvattoman pitkälle.

Kysyttäessä ympäristöministeriön kantaa asiaan ympäristöneuvos Harry Berg, Metsämaa kaavoituksessa -työn vetäjä, vastaa viittaamalla ministeriön verkkosivuilta löytyvään liito-oravan suojeluohjeeseen, joka on päivätty 12.5.2016 – siis sen jälkeen kun esiintymien rajausvelvollisuus poistui.

Ohjeessa on myös kohta suojelun ja kaavoituksen yhteensovittamisesta. Tässä kappaleessa, niin kuin ei ohjeessa muutenkaan, mainita maisematyölupaa kertaakaan.

Kehittämiskohteita riittää

Erimielisyys maisematyöluvan käytön suhteen on tullut esille vastavalmistuneen Metsämaa kaavoituksessa –työn ohjausryhmässä. Työn tarkoitus on selvittää ennen kaikkea yleiskaavoituksen ja metsien käytön suhdetta – rajoittaako kaavoitus metsien käyttöä epätarkoituksenmukaisella tavalla ja onko kaikki asiaan liittyvä normiviidakko tarpeellista.

Työ on tilattu taustamateriaaliksi työryhmälle, joka selvittää kaavoituksen ja rakentamislupien sujuvuutta. Tämä työryhmä tekee esityksiä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi toukokuun loppuun mennessä.

Konsulttityön mukaan kehittämiskohteita on neljä: maisematyölupa, kaavamerkinnät ja -määräykset, vaikutusten arviointi ja korvauskäytännöt.

Metsänomistajan kannalta maisematyöluvissa on ongelmana, että vaikka lupa rajoittaisikin metsän käyttöä, menetyksiä ei yleensä korvata. Lisäksi maisematyölupa maksaa jopa niin paljon, että se saattaa syödä hakkuutulot kokonaan.

Kun lupa on maksettava, vaikka se olisi kokonaankin kielteinen, moni metsänomistaja jättää suosiolla hakkuun tekemättä. Lisäksi lupien hinnat vaihtelevat kunnittain erittäin paljon.

Metsäala vaatii, että maisematyöluvista luovuttaisiin kokonaan maa- ja metsätalousalueilla, koska siellä toimintaa säätelee jo metsälaki. Toisena vaihtoehtona työssä esitetään maisematyöluvan kehittämistä esimerkiksi määrittelemällä vähäinen toimenpide, jolle lupaa ei tarvittaisi.

Kaavamerkintöjä tulee lisää – merkitys on epäselvä

Yleiskaavamerkinnöistä on havaittu, että ne lisääntyvät kappalemääräisesti, mutta myös niiden pinta-ala kasvaa. Lisäksi niiden merkitys on epäselvä.

Sama merkintä saattaa tarkoittaa eri asioita eri puolilla Suomea eivätkä merkinnät sovellu yhtenäisiin tietojärjestelmiin. Tätä esitetään korjattavaksi.

Kaavojen vaikutuksia arvioidaan joidenkin kaavoittajien mielestä liikaakin. Toisaalta joitakin vaikutuksia ei arvioida ollenkaan.

”Esimerkiksi tuulivoimaloiden osalta arvioidaan kyllä vaikutuksia maisemaan, luontoon ja ympäristöarvoihin, mutta ei väistyviin elinkeinoihin. Kaavoittajat myöntävät tämän itsekin”, sanoo ohjausryhmässä mukana ollut ylitarkastaja Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Vaikutusten arviointi voi olla myös vaikeaa. Luonnonvarakeskus onkin kehittämässä tähän työkalua.

Metsänomistajia kannustetaan kaavatyöhön

Riissasen mukaan kaava ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle Maankäyttö- ja rakennuslaissa on korvauspykäliä kaavan aiheuttamille menetyksille, mutta korvauskynnys on tavattoman korkea.

Korvauskäytäntöäkään ei ole, koska kukaan ei tiettävästi ole koskaan vaatinut kaavamenetyksiään korvattavaksi oikeudessa. Keinot asiantilan korjaamiseksi ovat nekin vähissä: konsulttityö esittää vain ”mahdollisten korvaustapausten” seuraamista.

Riissanen kannustaa metsänomistajia osallistumaan kaavojen valmisteluun. Tähän pyrkii myös Maa- ja metsätaloustuottajain MTK.

Kentältä kuitenkin kerrotaan, että toisinaan kaavoittaja saattaa kuitenkin pitää metsänomistajaa jäävinä osallistumaan. Ympäristöministeriön Berg ei ole kuullut tällaisesta.

Bergin mukaan maankäyttö- ja rakennuslaissa on hyvät pykälät osallisuudesta ja osallistumisjärjestelmästä. ”Metsänomistajia ja metsäkeskuksia kehotetaan osallistumaan kaavoitusprosesseihin ja Tapio valmistelee asiasta parastaikaa opasta metsänomistajille”, Berg sanoo.

Riissanen sanoo samaa. ”Sen sijaan ymmärrän kyllä, että metsänomistaja voi olla jäävi päättämään omia maitaan koskevan kaavan hyväksymisestä”, sanoo Riissanen.

Metsämaa kaavoituksessa -hankkeen taustaraportti tulee lähiaikoina ympäristöministeruiön verkkosivuille.