Nuoret eivät tunne metsäalan ammatteja – etenkin metsäkonealalle tarvitaan lisää motivoituneita opiskelijoita

Nuorten metsäbarometrin tulosten (Suomen Metsäyhdistys SMY 2020) mukaan metsäala tarvitsee lisää tunnettavuutta: jos alaa ei tunneta, ei sinne hakeuduta. Metsäkonealalla on pula osaavista tekijöistä, sillä metsäkoneenkuljettajan ammatti on vaativa. Vuosittain metsäkonealalle valmistuu yhteensä noin 450 uutta ammattilaista, mikä määrällisesti vastaa työvoiman tarvetta. Valmistuneiden työllistymisprosentti on hyvä, mutta vain hieman yli puolet työllistyy metsäkonealalle. (Työtehoseuran julkaisuja TTS 450/2020)

Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) selvitti metsäkonealan opiskelijoiden motivaatiota koulutukseen hakeutumisessa vuonna 2019. Kysely oli osa Tampereen ammattikorkeakoulun  ammatillisen opettajakorkeakoulun opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Tasa-arvoa ja reformia –hanketta, jonka tavoitteena on ollut innostaa oppilaitoksen henkilöstöä sekä opiskelijoita tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön. Kyselyyn vastasi 83 Tredun opiskelijaa, joista naisia oli kuusi.

Vastausten mukaan kiinnostus metsäkonealaa kohtaan oli merkittävin syy koulutukseen hakeutumiseen. Ala houkuttelee, kun se tunnetaan ennestään harrastusten, asuinympäristön tai tuttavapiirin kautta.  Eniten tietoa alasta oli saatu oman koulun opintojen ohjauksesta, oppilaitoksen tekemiltä vierailuilta peruskouluille ja samaa alaa opiskelevilta kavereilta. Opiskelulta odotettiin paljon koneilla ajoa, niiden kanssa työskentelyä sekä käytännössä metsässä oppimista.

Kyselyyn vastanneet pitivät metsäkonealaa mielekkäänä sekä työllisyystilannetta ja palkkausta hyvänä. Vastaajien näkemys oli, että sekä metsäkone- että kuljetusala soveltuvat sekä naisille että miehille. Syy naisten vähäiseen määrään alalla nähtiin olevan heidän kiinnostuksensa puute alaa kohtaan.

TTS:n tekemistä metsäalan koulutuksen tuloksellisuustutkimuksista on todettavissa, että metsäkonealalle tulee houkutella enemmän työhön soveltuvia ja motivoituneita opiskelijoita.  Metsäalan vetovoiman lisäämiseksi tarvitaan kohdennettua tiedotusta monipuolisesta, vaativasta ja antoisasta ammatista. (TTS 450/2020.) Työ on itsenäistä, mutta ei yksinäistä. Sosiaalisen kanssakäymisen lisäksi työssä vaaditaan motorisia taitoja ja nopeaa päätöksentekokykyä.

Metsäkoneenkuljettajan ammatti on vaativa ja koulutuskustannuksiltaan toiseksi kallein koulutusala lentäjäkoulutuksen jälkeen. Oppiminen edellyttää toistoja ja koneenkäyttötunteja. Taitoja on päästävä harjoittamaan turvallisessa ympäristössä ja mielekäs oppiminen kiinnittää alalle. Metsäkonekouluilla on oltava riittävästi ajanmukaista konekalustoa sekä osaavaa opetushenkilöstöä. Myös TTS:n tutkimustulokset tukevat tätä (TTS 450 ja 451 / 2020).

Tutkija Eila Lautanen TTS:stä avaa, kuinka metsäkoneenkuljettaja tekee työvuorossaan noin 8 000 päätöstä eli yhtä paljon kuin lentäjä omassaan. Motorisia taitoja ja päätöksentekokykyä mittaavien soveltuvuuskokeiden avulla vältyttäisiin hukkakoulutuksesta metsäkonealalla ja koulutuksen läpikäyneiden rajuilta pettymyksiltä ja jopa syrjäytymiseltä. Tutkimuksista käy ilmi, että oppilaitosten mukaan 10 ̶ 50 % opiskelijoista ei omaa edellytyksiä metsäkoneenkuljettajan ammattiin. Heidät tulisikin ohjata muiden alojen opintoihin.  (TTS 450/2020.)

Laajemmin suomalaisten nuorten käsityksiä alan imagosta seurataan Nuorten metsäbarometrilla. Vastaajat ovat iältään 15-25 vuotiaita. Myös barometri kertoo alan houkuttelevuuden sukupuolittumisesta; nuoret miehet harkitsevat metsään tai puunjalostukseen liittyvää ammattia huomattavasti nuoria naisia useammin. Kolme viidestä nuoresta on sitä mieltä, että metsä- ja puuala tarjoaa työtä vastuullisella alalla. Puolet nuorista ajattelee, että metsäalan töissä on mahdollista torjua ilmastonmuutosta.

Metsämiesten säätiö rahoitti sekä barometria että huhtikuussa 2020 käynnistynyttä Suomen Metsäyhdistyksen ja Työtehoseuran yhteistä kolmivuotista tutkimushanketta. Siinä selvitetään ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden opiskelupaikan valintaan vaikuttaneita tekijöitä niin metsäalan ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa. Tieto nuorten mielikuvista alasta sekä itsestään tulevana ammattilaisena antaa sisältöä alan imagotyöhön. Metsäala tarjoaa kiinnostavia, ajan kiperiin kysymyksiin pureutuvia tehtäviä. Ala tarvitsee nuoria, joilla on erilaisia motivaatioita hakeutua alalle.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 3.6.2020.