Päättäjien Metsäakatemia vie vaikuttajat Hämeeseen

Päättäjien Metsäakatemian maastojaksolla vieraillaan vuonna 2025 Uudenmaan ja Hämeen maakunnissa, kun yli kolmestakymmenestä päättäjästä ja vaikuttajasta koostuvat kurssit tutustuvat metsäsektorin ajankohtaisiin kohteisiin.

Päättäjien Metsäakatemian kurssit suuntaavat tänä vuonna maastojaksoille Uudenmaan ja Hämeen alueille, joissa osallistujat tutustuvat metsäsektorin ajankohtaisiin kysymyksiin ja tulevaisuuden näkymiin monipuolisten vierailukohteiden kautta. Nelipäiväisille kutsukursseille on jälleen ilmoittautunut yli kolmekymmentä yhteiskunnallista vaikuttajaa eri aloilta. Keväällä jo 57. kertaa järjestettävä kurssi kokoaa yhteen asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä keskustelemaan metsien merkityksestä taloudelle, ympäristölle ja yhteiskunnalle. Maastojaksolla käsitellään metsätalouden alueellisia käytäntöjä, metsien suojelua sekä bioinnovaatioita ja tutkimusta kurssin tarjotessa puitteet keskustelufoorumille, jossa osallistujat saavat uusia näkökulmia kasvattaen samalla verkostojaan.

Paikalliset asiantuntijat mukana suunnittelussa

Kurssin järjestelyissä Suomen Metsäyhdistyksen tiimin tukena toimii paikallisista asiantuntijoista koottu suunnitteluryhmä. Se esittelee mm. alueellisesti ajankohtaisia teemoja, käynnissä olevia hankkeita sekä nostaa esille paikallisia toimijoita. Suunnitteluryhmä kokoontui helmikuun puolivälissä Lahdessa, missä koottiin yhteen ideoita ja ajatuksia vierailukohteista sekä niiden sisällöistä.

”Tarkoituksena on esitellä monipuolisesti päijät-hämäläistä metsätalouden harjoittamista puuntuotannollisesti Suomen tuottavimmissa yksityismetsänomistajien omistamissa talousmetsissä, joissa on myös hienoja ja monipuolisia säilytettäviä luontokohteita”, toteaa elinkeinopäällikkö Jouni Rantala Suomen metsäkeskuksesta.

Kokouksen ideoiden pohjalta rakennetaan monipuolinen ohjelmakokonaisuus, pitäen huolta siitä, että keskustelu säilyy keskiössä läpi kurssin.

Käytäntöjä nyt, näkymiä tulevaisuudelle

Maastojaksolla osallistujat pääsevät tutustumaan metsäalan käytäntöihin paikallisissa toimintaympäristöissä. Maastojakson ensimmäisenä päivänä seurataan puun matkaa seimenestä Tapion siemenkeskukselta metsän kautta Koskisen hakkuukohteelle, missä se korjataan. Korjuuprosessin jälkeen osallistujat pääsevät näkemään puun hyödyntämisen eri vaiheita mm. Koskisen Kärkölän sahalla ja Stora Enson Heinolan flutingtehtaalla, josta puu taipuu aaltopahvirullalle ja pakkauksiksi. Metsäbiotalouden kehitykseen tutustutaan myös tutkimuksen kautta, kun LAB-ammattikorkeakoululla perehdytään yhteistyössä LUT Yliopiston kanssa bioinnovaatioihin erikoistuneisiin laboratorioihin, samalla pohtien alan vetovoimaa ja työmarkkinoiden muuttuvia tarpeita. Suojelunäkökulman tarjoaa yksityismailla sijaitsevat ja vapaaehtoisesti suojellut Metso-kohteet, joissa tutustutaan metsätalouden ympäristötuella määräaikaisesti suojeltujen luontoarvoiltaan hienojen puronvarsien ja rehevien lehtojen kokonaisuuteen. Maastojakson ohjelma tarkentuu kevään edetessä.

Oivalluksia ja avointa vuorovaikutusta

Suunnittelun ollessa vielä käynnissä, takaavat järjestäjät maastojakson tarjoavan oivaltavia keskusteluja, ajankohtaisia asiantuntijapuheenvuoroja ja laajan näkymän vierailualueen metsien hyödyntämiseen ja suojeluun – unohtamatta elinvoimaisen metsäsektorin merkitystä niin aluetaloudelle kuin ympäristölle. Odotettavissa on vuorovaikutusta edistävän rakentavan dialogin lisäksi tänäkin vuonna uusia verkostoja ja mieleenpainuvia elämyksiä.