Päättäjien Metsäakatemian 55. kurssi uskalsi kysyä myös vaikeita kysymyksiä tutustuessaan pohjalaiseen metsäsektoriin

Päättäjien Metsäakatemian 55. kurssin seminaaripäivään huhtikuussa Kirkkonummella ja maastojaksoon toukokuussa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla osallistui yli 30 päättäjää yhteiskunnan eri sektoreilta. Kurssin aikana tutustuttiin monipuolisesti metsäalan toimintaan, toimijoihin sekä metsäalaa koskettaviin ajankohtaisiin kysymyksiin.

Metsäakatemian maastojakson 15.–17.5.2024 ensimmäisenä päivänä päättäjät tutustuivat hakkuukohteella suomalaiseen metsätalouteen. Keskustelu metsänomistajan ja monitoimikoneyrittäjän ja korjuutraktorin kuljettajan kanssa hahmotti kurssilaisille, millainen rooli yrittäjällä ja metsänomistajalla on puunhankinnan ketjussa, ja kuinka osaamisen tarpeet ovat muuttuneet nopeastikin viime vuosikymmenien aikana.

Keskustelu kesäisellä mäntykankaalla toi esiin erilaisia näkökulmia ja pohdittavaa esimerkiksi erilaisten hakkuutapojen ja ajankohdan merkityksestä monimuotoisuudelle. Vierailu järjestettiin yhteistyössä Keiteleen Sahan metsäasiantuntijoiden, metsänomistajapariskunnan ja koneyrittäjä Tapani Hölsönmäen korjuuketjun kanssa.

Puun matka metsästä jatkui Keitele Groupin Alajärven sahalle, missä tutustuttiin paikallisen tukin jalostamiseen parruiksi, lankuiksi ja laudoiksi. Vierailulla konkretisoitui yhteiskunnallisten päätösten vaikutus sahan toimintaan: sahalinjastolla ei tällä kertaa kaivattu kuulosuojaimia, sillä kevään lakkojen vuoksi aikaistettu sahan toimihenkilöiden kesäloma osui vierailun aikaan ja sahalinja oli seisahduksissa. Tämä ei estänyt osallistujia ja Keiteleen sahan edustajia käymästä vilkasta keskustelua sahan aluetaloudellisesta merkityksestä, markkinoiden muuttuneiden tarpeiden huomioimisesta ja globaalien asiakassuhteiden pitkäjänteisestä hoidosta.

Kuulimme myös, ja että alajärveläinen mänty voi päätyä jalostettuna sahatavarana muun muassa Algeriaan ovipuitteissa käytettäväksi mittatilaustuotteeksi tai japanilaiselle talotyömaalle millintarkasti hyödynnettäviksi laatuelementeiksi.

Alajärvellä puu voi päätyä sahalta myös varsin lähelle jatkojalostettavaksi, Hoiskon kylälle. Kurssilaiset seurasivat sahalta puun matkaa CLT Hoiskolle, joka valmistaa siitä ristiinliimattuja massiivipuulevyjä korkeatasoiseen puurakentamisen elementeiksi. Paikallinen raaka-aine ja pitkäjänteinen kehitystyö tuottavat laadukkaan lopputuloksen. Osallistujat vakuuttuivat siitä, että yksittäinen CLT-levy toimii paitsi rakennuksen kantavana rakenteena myös valmiina, kauniina ja akustisesti miellyttävänä sisäpintana.

Ensimmäisen illan päätti virkistäytyminen Kuortaneen urheiluopiston harjumaisemissa Kuortane-järven rannalla, missä kurssi tutustui alueella historiallisesti merkittävään tervanpolttoperinteeseen. Kuortane on ollut tervanpolton mahtipitäjä ja alueella on tuotettu tervaa jo 1700-luvulta lähtien. Terva toi vaurautta, mutta toisaalta metsää kaadettiin tervan tarpeisiin valtavat määrät. Perinnettä pidetään edelleen näytösluonteisesti elossa joka kolmas vuosi järjestettävillä tervaviikoilla.

Kurssin toinen päivä aloitettiin alueella sekä pinta-alan että puuntuotannon näkökulmasta merkittäviin suometsäkysymyksiin tutustuen. Etelä-Pohjanmaan miljoonan hehtaarin metsätalousmaasta jopa 46 prosenttia sijaitsee turvemailla. Ylistarossa yksityisen metsänomistajan maille perustetulla, Suomen metsäkeskuksen Suometsien ilmastoviisas hoito -hankkeen maastokohteella osallistujat perehtyivät suometsätalouden kiperimpiin kysymyksiin.

Metsätilalla vierailemalla ja verkkoon kootun tausta-aineiston avulla on mahdollista tutustua erilaisten peitteisten metsänkäsittelytapojen ja lannoituskokeiden vaikutuksiin suometsiköiden puuntuotantossa, vesitaloudessa ja hiilivirroissa. Keskustelussa ei unohdettu turvemaametsien vesienhallintaa, joka pitkälti määrittää suometsikön hiilitasetta. Kohteella näkökulmansa suometsien käyttöön jakoivat metsänomistajan ohella Metsäkeskuksen asiantuntijat ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun turvemaiden käyttöä tutkivat asiantuntijat.

Pohjanmaalla merkittävä osuus biotalouden työllisistä, 1200 henkilöä, on massa- ja paperiteollisuuden tehtävissä. Heistä suurin osa toimii Pietarsaaressa yli 200 hehtaarin tehdasalueella, missä Metsäakatemia tutustui UPM:n saha- ja sellutehdasintegraatin tuotantoon ja metsäteollisuuden ekosysteemiin. Samalla tontilla toimii yli 60 yritystä, jotka ovat toinen toisensa asiakkaita: kiertotalouden mukainen raaka-aineiden ja palveluiden vaihdanta on tehdasmittakaavassa arkipäivää.

Tehdasvierailun jälkeen keskustelun painopisteeseen nostettiin luonnon monimuotoisuuden ja metsien erityispiirteiden suojeleminen, kun kurssi tutustui yhteen Suomenniemen vanhimpaan metsätalouskäytön ulkopuolelle rajattuun metsään Pietarsaaren Kittholmassa. Vanhan metsäalueen hakkuita on rajoitettu jo vuodesta 1722, jolloin alue määrättiin Pietarsaaren sataman suojavyöhykkeeksi.

Alueelle haettiin Kunta HELMI -rahoitusta, mutta vierailun aikana selvisi, että hankepäätös oli kielteinen. Keskustelimme kohteella muun muassa luonnontilan parantamisesta ja lajien suojelun painotuksista erilaisissa metsäelinympäristöissä ja siitä, kuinka eri toimijat tavoitteita edistävät. Pohdimme muun muassa sitä, missä hyönteishotellit tai muut lajien määrää lisäämään tähtäävät toimet ovat tehokkaimpia.

Kurssin työpajassa ja päätöskeskustelussa pohdittiin metsäalan ajankohtaisia ja osallistujia mietityttäviä kysymyksiä. Osallistujia mietitytti niin metsäsektorin arvonlisän nostamisen mahdollisuudet kuin kestävyyden eri ulottuvuuksien huomioiminen sekä erityisesti sosiaalisten hyötyjen lisääminen ja metsäkeskustelun moniäänisyyden edistäminen.

Kurssin osallistujat olivat liki yksimielisiä siitä, että metsäkysymyksiin kaivataan yhteisiä, jaettuja tavoitteita ja tahtotilaa, rehellisyyttä toiminnan vaikutuksista ja rajoitteista sekä hiljaisempien signaalien ja vaiettujen, kipeidenkin kysymysten rohkeaa esiin nostamista.

Päättäjien Metsäakatemiaa tuki Maastojakson suunnittelussa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen toimijoista koottu suunnitteluryhmä. Päättäjien Metsäakatemia -kurssin rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen Metsäsäätiö.
Metsäakatemian seminaaripäivässä ja maastojaksolla pidettyihin alustuksiin täällä.