Päättäjien Metsäakatemian kurssi 53 tutustui Lounais-Suomen metsäalaan

Päättäjien Metsäakatemian kurssi 53 kokoontui 18.4.2023 Majvikiin Kirkkonummelle seminaarijaksolle ja 10.-12.5.2023 Lounais-Suomeen maastojaksolle keskustelemaan, päivittämään tietoja ja haastamaan ajatuksia metsiin ja metsien käyttöön liittyen.

Rohkeasti keskusteleva 53. Päättäjien Metsäakatemian kurssi haastoi sekä osallistujiensa että kurssin aikana alustajina toimineiden metsäalan ammattilaisten ajatuksia. Kurssilla käytävän keskustelun taso viritettiin korkealle jo seminaarijaksolla, kun LUT-yliopiston professori ja Kestävyyspaneelin jäsen Lassi Linnanen saattoi kestävyysmurrosta käsittelevällä alustuksellaan osallistujat ratkaisemaan aikamme haastavimpia kysymyksiä. Linnasen alustuksen jälkeen pureuduimme tarkemmin ilmastonäkökulmaan, kun meteorologian professori ja Ilmastopaneelin jäsen Timo Vesala avasi hiilenkierron ja hiilinielujen laskennan päivitystä ja sen merkitystä metsien käytölle. Metsähallituksen Metsätalous Oy:n metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen kertoi omassa alustuksessaan, miten metsien hoidolla voidaan vaikuttaa metsien kasvuun.

Seminaaripäivän aikana kurssilaiset saivat myös katsauksen EU:n ajankohtaisista metsiin liittyvästä sääntelystä ja aloitteista Suomen metsäkeskuksen johtavan EU‐metsäasiantuntijan Jaana Kaipaisen johdolla sekä pohtivat metsäsektorin arvonlisän luonnin mahdollisuuksia biotalousstrategian viitoittamalla tiellä Luonnonvarakeskuksen biotalous ja ympäristö -yksikön johtajan Jani Lehdon opastuksella. Ennen illallista VTT:n Senior Scientist ja Uusi puu- hankkeen puheenjohtaja Johanna Lahti esitteli osallistujille puupohjaisia tuotteita esittelevää hanketta ja sen tuotenäyttelyä.

Seminaaripäivän työpajassa osallistujat pääsivät ideoimaan konkreettisia ja vaikuttavia tekoja vastuullisempaan tulevaisuuteen. Työpaja järjestettiin yhteistyössä OP Uusimaan kanssa.

Metsässä tehtävän päätöksenteon monimutkaisuus puhututti Raisiossa

Seminaarijakson jälkeen kurssi kokoontui maastojaksolle 10.-12.5.2023 tutustumaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan asiantuntijoihin ja vierailukohteisiin. Maastojakson aloitustilaisuudessa Hintsan Vintillä Raisiossa Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen elinkeinopäällikkö Minna Rautalin kertasi ennen maastoon jalkautumista, mitä alueen metsille kuuluu ja kuinka puuta alueella hyödynnetään.

Yksityisen metsänomistajan metsäkohteella pääsimme seuraamaan metsäkoneen kuljettaja Janne Koiviston työskentelyä moton puikoissa uudistushakkuukohteella ja kuljettaja Matti Jokisen toteuttamaa energiapuun korjuuta giljotiinikouralla varustetulla kaivinkoneella. Energiapuunkorjuukohteella korjattiin pieniläpimittaista puuta energiapuuksi ja uudistushakkuukohteella tukkipuuta paikallisten sahojen jalostettavaksi. Metsäomaisuuden hallintaan ja metsäkohteilla tehtävän päätöksenteon painotuksiin meidät tutustuttivat paikallinen metsänomistaja, Lounais-Suomen metsäneuvoston puheenjohtaja ja Hintsan Vintin isäntä Erkki Haavisto sekä metsäpäällikkö Valtteri Katunpää ja metsäasiantuntija Jaakko Nyrhinen Metsänhoitoyhdistys Lounametsästä.

Puunkorjuunäytöksen jälkeen pääsimme haastattelemaan metsäkoneyrittäjä Janne Koivistoa tarkemmin. Rohkeimmat osallistujat pääsivät käväisemään myös metsäkoneen kopissa. Kohteella osallistujien kysymyksiin vastasivat myös Metsänhoitoyhdistys Lounametsän johtaja ja kurssin osallistuja Hannu Justen sekä rahoituksen ja tarkastuksen palveluiden asiantuntija Markku Sievänen ja elinkeinopäällikkö Minna Rautalin Suomen metsäkeskuksesta.

Modernin puurakentamisen Linnanfältti avasi silmiä puun mahdollisuuksille

Metsäkohdevierailun jälkeen tutustuimme Turun Linnanfältin puukerrostaloalueeseen Lounais-Suomi rakentuu puusta -hankkeen projektipäällikkö Dennis Somelarin ja Turun kaupungin hankepäällikkö Mika Rajalan opastamilla kävelykierroksilla. Kierrosten jälkeen jatkoimme puurakentamisen teemalla kuulemmalla alustukset puurakentamisesta Dennis Somelarilta ja Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Petri Heinolta. Alustusten jälkeen käytiin paneelikeskustelu puurakentamisen tulevaisuudesta.

Illan päätteeksi Papticin vastuullisuusjohtaja Hanna Kalliomäki ja Montinutran Market Development Director Antti Kämäräinen jakoivat havaintojaan edustamiensa kasvuyritysten merkittävimmistä menestyksen edellytyksistä alustuksena seuraavan päivän työpajalle.

Sahan digiloikka ja uudistava metsätalous puhututtivat Rauman sahalla

Torstaipäivänä pääsimme vierailemaan Metsä Groupin tehtailla ja maailman moderneimmaksi tituleeratulla Rauman mäntysahalla. Päivä heräteltiin käytiin Metsä Groupin vt. sahanjohtaja Ilkka Poikolaisen ja ilmasto- ja kiertotalousjohtaja Maija Pohjakallion alustuksilla. Maija Pohjakallio avasi ajatuksia regeneratiiviseen kehitykseen, missä myös Metsä Group haluaa olla mukana mm. tavoittelemalla metsissään luonnon tilan vahvistamista puunhankinnassaan. Sahan esittelyssä huomiota herätti erityisesti modernin teknologian ja datan hyödyntäminen sahaprosessin tehostamisessa ja yhden keskusvalvomon malli on aivan uutta. Sahakierroksella oppainamme toimivat viestintäpäälikkö Riikka Kaukosalmi ja projekti-insinööri Jari Hyvönen. Kierroksella opimme, miten yhden valvomon arki eroaa perinteisen sahan järjestyksestä ja miten osaajia koulutetaan vastuuta ja tehtäviä jakamalla.

Vesistönhallintaa peitteisellä metsänkäsittelyllä ja suojeltu pähkinäpensaslehto kulttuurimaiseman kätköissä

Sahavierailun jälkeen vierailimme Rauman kaupungin metsäkohteella, jossa tutustuimme metsätalouden vesienhallintaan jatkuvan kasvatuksen metsäkohteella oppainamme Rauman kaupungin viheraluepäällikkö Kustaa Elsilä, Pyhäjärvi-instutuutin vesistöasiantuntija Ville Kangasniemi, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija Ilkka Vuoristo sekä projektipäällikkö Elli Peltovirta, luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Uimonen ja metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta. Kohteella oppaamme avasivat metsätalouden vesistövaikutusten syitä ja seurauksia sekä havinnollistivat, miten erilaisilla metsänkäsittelyn tavoilla, toimenpiteiden ajankohdan valinnalla ja tarkalla suunnittelulla voidaan vähentää ja hallita maankäytöstä vesistöille aiheutuvaa kuormitusta.

Torstain viimeinen maastokohde, upea pähkinäpensaslehto Laitilassa, avasi silmät keväiselle kasvun riemulle. Kohteella kuulimme Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Iiro Ikosen ja Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntijan Jukka Ruutiaisen opastuksella, miten monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä metsäkohteita suojellaan, miten suojelua rahoitetaan ja kuinka suojelua toteutetaan Lounais-Suomessa. Osallistujat saivat myös oppitunnin lehdon ja lehtolajiston tunnistamiseen. Lehdon siimeksessä pohdimme myös Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Päivi Tikkakosken alustuksella metsäluonnon sopeutumista muuttuvaan ilmastoon.

Perjantain päätöskeskustelu: kurssimme on kuin yhtäköyttä-yhdistys – ei ehkä mennä kaikessa samaan suuntaan, mutta kukaan ei jarruta

Perjantaina kokoonnuimme Pyhän Henrikin Ekumeeniseen taidekappeliin Turun Hirvensaloon käymään kurssin aikana opittua, havaittua ja haastettua yhteen kurssin osallistujan, Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkosen johdolla. Päällimäisiä tunteita keskustelusta olivat yhdistävien ennemmin kuin erottavien tekijöiden tunnistaminen, rohkeus kysyä ja luottamus tulevaan, haasteista huolimatta.

Parasta on ollut se, että (mukana) on monelta taholta ihmisiä ja eri näkökulmilla metsään. Hyvin harvoin saa olla porukassa, josta tulee näin monta mielipidettä. Kaikki vedetään asiaa eteenpäin jokainen omalla tavallaan, ei taakse.

Päättäjien Metsäakatemia kiittää kaikkia kurssin osallistujia aktiivisesta, erilaisia näkökulmia kunnioittavasta ja ratkaisuihin pyrkivästä dialogista. Suuri kiitos erityisesti kaikille Metsäakatemian kursseilla alustajina toimineille ja käytännön järjestelyihin osallistuneille ammattilaisille. Rakentava dialogi metsästä jatkukoon!