Suomen ilmastopaneeli: metsien käyttö tuottaa myös ilmastohyötyjä

Suomen ilmastopaneeli julkisti tänään seitsemän väittämää metsien hyödyntämisen ilmastovaikutuksista. Väittämien takana on lähes kolmekymmentä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijaa.

Väittämillä tutkijat halusivat tuoda selkeyttä keskusteluun metsien käytön ilmastovaikutuksista. Erityisesti kansallisen metsästrategian tavoittelemat lisähakkuut ovat herättäneet julkisessa keskustelussa ristiriitaisia mielipiteitä.

Tutkijat muun muassa totesivat, etteivät Suomen metsät muutu suunniteltujen lisähakkuiden vuoksi päästölähteiksi, vaan ne ovat jatkossakin hiilinielu.

”Vaikka hakkuita lisättäisiin hallituksen suunnittelemalla tavalla, hiilivarasto kasvaa. Kasvu kuitenkin hidastuu”, totesi Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomo Kalliokoski.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan 28 tutkijan tekemä raportti on hyvin merkittävä ja sen tulokset tukevat kansallisen metsästrategian tavoitteita.

Tiilikainen totesi, että raportissa tunnustetaan metsänhoidon ilmastohyödyt. Tutkijoiden mukaan talousmetsien puuntuotantoa on mahdollista lisätä metsänhoidon keinoin, joskin runkopuu lisääntyy merkittävästi vasta 2050-luvulla ja sen jälkeen.

Tutkijoiden mukaan fossiilisten polttoaineiden korvaaminen metsäenergialla tuottaa ilmastohyötyjä pitkällä aikavälillä, kunhan korvautuminen on pysyvää ja metsien kasvu pysyy vähintään ennallaan. Siihen, kuinka pitkästä aikavälistä on kyse, ei tutkijoiden mukaan kuitenkaan ole yksiselitteistä vastausta.

Puurakentaminen on ratkaisu

Sekä tutkijat että Tiilikainen painottivat puun käyttöä pitkäikäisiin tuotteisiin. ”Pitkäikäisten puutuotteiden merkitys hiilivarastona saa raportissa ansaitsemansa huomion. Tämä antaa vahvan tuen hallituksen toimille lisätä puurakentamista,” Tiilikainen totesi.

Raporttia esitellyt Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä summasi tutkimuksen yhdeksi oleelliseksi tehtäväksi kehittää puutuotteista saatavaa hyötyä suuripäästöisten raaka-aineiden korvaajana. Ilmastonäkökulman lisäksi metsien käyttöä on muistettava hänen mukaansa tarkastella myös esimerkiksi merten muovikatastrofin ratkaisijana. Seppälän mukaan yksi suurista tulevaisuuden ratkaisuista voi löytyä nanosellusta.

Tiilikainen kehotti tuomaan metsien käytöstä käytävään keskusteluun myös kansainvälisen vertailun.

”Esimerkiksi Ruotsissa metsien hakkuut ovat olleet 75–80 prosenttia metsien kasvusta. Suomen kansallinen metsästrategia lähtee siitä, että Suomen puunkäyttö voitaisiin nostaa samalle tasolle. Tämä voidaan tehdä monimuotoisuutta vaarantamatta ja ilmastohyötyjä edelleen tuottaen”, Tiilikainen totesi.

Raportti: Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista