Testissä puu ja betoni – kumpi voittaa kerrostalossa?

Helsinkiin nousee vierekkäin samanlaiset puu- ja betonitalot. Hankkeessa vertaillaan runkomateriaalien rakennusnopeutta ja -kustannuksia, hiilijalanjälkeä sekä asumisen mukavuutta. Vertailu on tiettävästi ensimmäinen maailmassa.

Puurakentaminen saavutti vuonna 2015 Suomessa kymmenen prosentin osuuden kerrostalojen rakennusmarkkinoista ja täytti siten Valtakunnallisen puurakentamisohjelman (2012–2015) tavoitteen. Yksi puukohteista nousee Helsingin Kuninkaantammeen.

Rakennusliike Reponen rakentaa uudelle asuinalueelle kaksi puukerrostaloa, mutta niiden viereen nousee myös kaksi betonitaloa. Rakennukset ovat samanlaisia, mikä tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden rakennusmateriaalien vertailuun.

Projektissa vertaillaan muun muassa asumismukavuutta. ”Kun talot sijaitsevat vierekkäin, asukkaiden vastauksiin ei vaikuta esimerkiksi erilainen asuinympäristö”, Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela sanoo.

Airakselan mukaan samanlaisten, vierekkäisten talojen vertailu on luultavasti ensimmäinen maailmassa. Vertailun tulokset hän tietää tosin silti melko tarkkaan etukäteen.

Puu on nopea, mutta kallis

Asuinmukavuuden suhteen puukerrostaloa pidetään betonirakennusta hiljaisempana ja sisäilmanlaadultaan parempana, vaikka mittaustulokset ovat olleet käytännössä identtisiä.

”Myös rakennusnopeuden osalta tulos on jo selvä. Puukerrostalon rakentamiseen tarvitaan noin kaksi kolmasosaa betonitalon viemästä ajasta”, Airaksela sanoo.

Rakennuskustannusten osalta puu ja betoni päätyvät Airakselan arvion mukaan kutakuinkin tasapeliin. Puun etuna on rakentamisen nopeus, mutta se on materiaalina kalliimpi.

”Puukerrostalojen suunnittelu on kalliimpaa. Betonielementeissä omat suunnitelmansa voi kilpailuttaa, mutta puuelementtitehtaat eivät osaa muokata suunnitelmia tilaajan tarpeisiin”, sanoo Airaksela.

Puutalojen hintaa nostaa myös vaatimus asuntokohtaisesta, automaattisesta sammutusjärjestelmästä. Tavallisimmin käytetään tekniikkaa, jossa sprinklerit ruiskuttavat korkeapaineista vesisumua.

Juuri palomääräykset jarruttivat pitkään puukerrostalojen rakentamista. Vuonna 1997 puurakentaminen sallittiin enintään neljään kerrokseen saakka ja vasta vuonna 2011 puurakenteet tulivat luvallisiksi kahdeksaan kerrokseen asti.

Jättielementtejä suomalaisesta puusta

Reponen rakentaa puukerrostalot suurelementeistä, mikä tekee rakentamisesta tehokasta. Kun rakennusliike pystytti Euroopan suurimman puukerrostalon Vantaan vuoden 2015 asuntomessuille, se kasvatti puuelementtien koon kaksinkertaiseksi verrattuna edellisiin urakoihinsa.

Reposen jättielementit ovat suomalaisesta puusta. Ne pystytetään paikan päällä teltan alla, jolloin rakentaminen on koko ajan kuivaa. ”Puurakentamisessa ei ainakaan meidän tekniikallamme ole muuta vaihtoehtoa kuin kuivaketjun varmistaminen koko projektissa”, Airaksela toteaa.

Yksi Kuninkaantammen hankkeen tutkimuskohteista on rakennusmateriaalien hiilijalanjälki. Sitä verrataan sekä rakennettaessa että talojen koko elinkaaren ajan.

Kun Sitra vertaili hiilijalanjälkeä Reposen Vierumäen puukerrostalossa vuonna 2011, se totesi puurunkoisen rakennuksen hiilidioksidipäästöjen olleen rakennusvaiheessa 29 prosenttia pienemmät verrattuna betonitaloon. Mutta kun puun ja betonin päästövertailuun laskettiin rakennusvaiheen lisäksi talojen oletettu sadan vuoden käyttöikä, puun päästöt jäivät viisi prosenttia betonia vähäisimmiksi.

Puukerrostaloja on muutama kymmenen

Vaikka Suomen pientalot rakennetaan suurimmaksi osaksi puusta, puisia kerrostaloja on maassa vasta muutamia kymmeniä. Myös korjaus- ja täydennysrakentamisessa puuta voitaisiin käyttää nykyistä enemmän.

Puuinfo.fi-verkkosivun mukaan Suomen 1,3 miljoonasta kerrostaloasunnosta noin 800 oli puukerrostaloissa vuoden 2015 alussa. Uusia puukerrostaloasuntoja oli rakenteilla ja suunnitteilla vajaa 7000.

Kuninkaantammen kahteen puutaloon ja kahteen betonitaloon valmistuu yhteensä noin sata asuntoa. Puutaloissa on A-kruunun vuokra-asuntoja. Betonitaloissa asutaan Yrjö ja Hanna -säätiön asumisoikeusasunnoissa.

Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Kuninkaantammessa pitäisi olla jo ainakin talojen perustukset, mutta rakennustöiden aloitus on siirtynyt kunnallistekniikan aikataulujen vuoksi. Airakselan arvion mukaan töihin päästään ensi kesänä, ja talot valmistuvat jouluksi 2017.

Hämeenlinnanväylän ja Keskuspuiston välissä sijaitseva Kuninkaantammi on entinen varasto- ja teollisuusalue, johon rakennetaan asuntoja 5000 asukkaalle.

forest.fi:n artikkeli: Puurakentamisen professori haluaa yhteistyötä teollisuuden kanssa

forest.fi:n artikkeli: Puurakentaminen tarvitsee reilut pelisäännöt

Puuinfo.fi – tietoa puurakentamisesta

Sitran selvitys: Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki (pdf)