Metsäyhdistyksen blogi: Viisi viestiä Päättäjien Metsäakatemiasta

Mitä syntyy, kun kansanedustajat, professorit, kirkkoherrat ja elinkeinoelämän huiput vaihtavat neuvottelukabinetit hämäläiseen kuusikkoon ja puuntuoksuisiin tuotantolaitoksiin?

Päättäjien Metsäakatemia-kursseilla osallistujat matkaavat läpi koko metsäisen arvoketjun. Vuonna 2025 matka vei Tapion siemenkeskuksesta Oitista aina Stora Enson globaaliin pääkonttoriin Helsingin Katajanokalle. Tässä ovat viisi oivallusta Metsäakatemian kursseilla 57 ja 58 keskustelluista teemoista.

1. Jalostettu siemen on metsien supervoima muuttuvassa ilmastossa

Puuston kyky kasvaa ja sitoa hiiltä ratkaistaan jo ennen kuin ensimmäinenkään taimi on maassa. Vierailu Tapion Siemenkeskuksessa havainnollisti Metsäakatemialle, että jalostettu siemen on suomalaisen metsätalouden pitkäjänteisen kehitystyön vakuuttava tuote.

Puun kasvatuksessa ei ole kyse vain tulevaisuuden metsän taloudellisen tuoton turvaamisesta vaan kilpajuoksusta aikaa vastaan: ilmasto muuttuu nyt nopeammin, kuin mihin metsien luontainen evoluutio ehtii sopeutua.

Jalostetun siemenen hyödyt:

• Kasvuteho: Jalostetulla siemenmateriaalilla metsän kasvu ja tuotto paranevat merkittävästi luonnonsiemeniin verrattuna. Tapion arvion mukaan 50 vuoden aikajänteellä jalostetun siemenen avulla metsästä saa jopa tukkirekallisen enemmän puuta hehtaarilta.

• Hiilensidonta: Jalostettujen siementen käyttö parantaa ja nopeuttaa puuston tilavuuskasvua, mikä tarkoittaa myös tehokkaampaa hiilen talteenottoa ilmakehästä. Vuonna 2024 jalostetun siementen vaikutus hiilensidontaan oli yli 1 Mt CO2.

• Sopeutumiskyky: Valitsemalla elinvoimaisimmat yksilöt turvataan metsien terveyttä myös tulevaisuuden sääolosuhteissa.
  

2. Puun jokainen osa käytetään yhä erilaisempiin käyttötarkoituksiin

Suomalainen biotalous on hionut resurssitehokkuuden huippuunsa: puusta ei heitetä mitään hukkaan, ja puun sivuvirroista syntyy tuotteita, joita harva osaa edes yhdistää metsään.

Koskisen tehtailla ja Stora Enson laitoksilla metsäakateemikoille konkretisoitui, kuinka puun jokainen osa pystytään hyödyntämään puunkäsittelyprosessin eri vaiheissa. Paikallinen puu taipui saha- ja levyteollisuudessa rakennussahatavaran ja jatkojalosteiden lisäksi asiakkaiden toiveiden mukaisiksi täsmätuotteiksi, joissa jopa fossiilipohjaiset liimat on mahdollista korvata puusta jalostetulla ligniiniliimalla.

Puurungon hyödyntäminen pähkinänkuoressa:

• Tukkipuu – noin 60 prosenttia puunrungosta: jalostuu massiivirakenteiksi, vaneriksi ja vaikka ikkunoiksi, jotka sitovat hiiltä vuosikymmeniä.

• Kuitupuu – noin 25 prosenttia puunrungosta: kuidusta syntyvät paitsi tutut kartongit ja paperit, myös tarrat, pehmopaperit ja tekstiilikuidut.

• Kuori, oksat – noin 15 prosenttia puunrungosta: taipuu energian ohella raaka-aineiksi tulevaisuuden tuotteisiin kuten liimoihin, lääkkeisiin ja kosmetiikkaan.

3. Pakkaus taipuu palveluiksi

Metsäakatemia tutustui myös Stora Enson Lahden aaltopahvipakkaustehtaaseen. Täällä puu muuttuu korkean lisäarvon vientituotteiksi pakkaussuunnittelijoiden käsissä. Stora Enson aaltopahviliiketoiminnan ytimessä on Design Studio, joka toimii muotoilun keinoin siltana raaka-ainekuidun ominaisuuksien ja huipputeknologisten tuotevaatimusten välissä.

Puu ei ole vain kovaa lankkua, vaan se taipuu pakkauksiksi, jotka korvaavat fossiilista muovia globaaleilla markkinoilla. Räätälöidyt pakkausratkaisut todistavat sekä suomalaista insinööritaitoa että käytännön vastuullisuutta.

Arkinen aaltopahvipakkaus suunnitellaan säästämään materiaalia ja tukemaan työturvallisuutta. Kun se on lisäksi täysin kierrätettävä ja helposti kuljetettava ja varastoitava, kyseessä ei ole vain pakkaus vaan designtuote, jolla on monta tehtävää.

4. Lähimetsä on terveysmetsä

Metsä on myös Suomen tärkein terveyskeskus. Luonnonvarakeskuksen tilastot korostavat lähiluonnon merkitystä kaupunkisuunnittelussa. Peräti 85 prosenttia suomalaisten ulkoilukerroista suuntautuu enintään 10 kilometrin päähän kotoa. Kun huomioidaan, että suomalainen ulkoilee keskimäärin kolmesti viikossa, lähimetsän merkitys korostuu: metsä toimii ennaltaehkäisevänä mielenterveyden tukijana.

Lahdessa terveysmetsä on konkreettinen paikka Salpausselällä Päijät-Hämeen keskussairaalan läheisyydessä. Myöskään Metsäakatemiassa metsä ei ole vain kuutioita tai suojeluhehtaareja, vaan metsä on paikka, jossa syke laskee ja ajatukset kirkastuvat – tämä näkyy niin elämysohjelmassa kuin osallistujien omakohtaisissa metsäsuhteissa.

5. Turvallinen tila on vastalääke polarisaatiolle

Päättäjien Metsäakatemian pysyvin oppi ei liity teknologiaan vaan ihmisten väliseen kohtaamiseen. Niin uudistushakkuukohteella nuotion äärellä kuin Asikkalan Lehmonkärjen päätöskeskusteluissa istuivat yhdessä sulassa sovussa päättäjät, metsäteollisuuden johtajat, ympäristötutkijat ja median edustajat.

Päättäjien Metsäakatemia on noudattanut alusta asti Chatham house rulea. Tavoitteena on turvallinen tila, jossa vaikeistakin kysymyksistä, kuten metsien taloudellisen käytön ja suojelun suhteesta, voidaan keskustella ilman painetta tai sosiaalisen median huutoäänestyksiä. Metsäakatemiassa käydään dialogia, jossa eri mieltä olevien kurssilaisten mielipiteet rikastuttavat keskustelua ja tarjoavat uusia näkökulmia.

Turvallinen tila syntyy kurssilla kunnioituksen, arvostamisen ja suvaitsevaisuuden kautta. Kuuntele ja kunnioita muiden näkemyksiä ja liity yhteiseen keskusteluun.

Mietteitä vuodelle 2026

Vuonna 2026 Päättäjien Metsäakatemia juhlii 30. toimintavuottaan. Päättäjien Metsäakatemia on kansainvälisestikin ainutlaatuinen foorumi, joka kutsuu yhteiskunnan vaikuttajat keskustelemaan metsistä ja metsäsektorin merkityksestä yhteiskunnalle ja hyvinvoinnillemme.

Päättäjien Metsäakatemian vuoden 2025 kurssit osoittivat, että ymmärrys metsäsektorin arvoketjuista ja metsien merkityksestä hyvinvointimme lähteenä on välttämätöntä päätöksenteolle. Suomi elää metsästä, mutta se elää myös siitä viisaudesta, jolla tätä uusiutuvaa luonnonvaraa yhdessä käytämme.

Myös vuonna 2026 viemme päättäjät kokemaan metsän- ja puuntuoksua ja ennen kaikkea oppimaan yhdessä metsistä ja metsäalan mahdollisuuksista hyvinvointimme rakentamisessa. Tervetuloa mukaan!

Blogitekstin pohjana on hyödynnetty tekoälyn luomaa koostetta vuoden 2025 Päättäjien Metsäakatemian kurssien ohjelmista, keskusteluista ja työpajayhteenvedoista.