Tutkijat: Hakkuita voidaan lisätä kestävästi – luonnonhoito on tarpeen

Tutkijoiden mukaan tarvittavat luonnonhoidon keinot ovat lahopuun lisääminen säästöpuilla ja muilla keinoin, kulotus ja muut Metso-ohjelman toimet.

Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat tehneet maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen vetämälle Pyöreän pöydän metsäkeskustelulle tarkastelun metsien käytön kestävyydestä. Tarkastelu keskittyy erityisesti luonnon monimuotoisuuteen, jonka turvaaminen on myös Tiilikaisen vetämien keskusteluiden tavoite.

Tarkastelu koostuu nykytilan kuvauksesta, tulevan kehityksen arvioinnista sekä toimenpide-esityksistä. Tarkastelun ovat tehneet johtaja Taneli Kolström Luonnonvarakeskuksesta ja johtaja Petri Ahlroth Suomen ympäristökeskuksesta.

Puusto kasvaa

Tulevaa kehitystä tarkastellaan kolmen vaihtoehdon mukaan. Yksi on nykyisen hakkuutason ylläpito, toinen on suunnitteilla olevan metsäpolitiikan mukainen, korkeampi hakkuutaso ja kolmas puuntuotannon kannalta suurin kestävä hakkuutaso.

Tutkijoiden mukaan Suomen metsien puuston kokonaismäärä lisääntyy kaikissa vaihtoehdoissa. Metsäpolitiikan mukaisessa vaihtoehdossa puuston määrä kasvaisi nykyisestä vajaasta 2100 miljoonasta kuutiosta hiukan yli 2500 miljoonaan vuonna 2055.

Toisaalta hakkuupinta-alat eivät kasvaisi läheskään yhtä paljon, mikä kertoo metsien puustoisuuden lisääntymisestä. Vuotuinen kasvatushakkuuala kasvaisi 465 000 hehtaarista vain kahdella tuhannella ja päätehakkuuala 155 000 hehtaarista 18 000 hehtaarilla. Kaikkiaan Suomessa on talousmetsiä noin 20 miljoonaa hehtaaria.

Myös järeän puun määrä kasvaisi, vaikka suunta aluksi olisikin kaikissa vaihtoehdoissa laskeva. Rinnankorkeudelta yli 30-senttisen havupuun määrä kasvaisi metsäpolitiikan vaihtoehdossa liki kaksinkertaiseksi ja lehtipuun osalta Etelä-Suomessa yli 2,5-kertaiseksi ja Pohjois-Suomessa peräti yli kolminkertaiseksi.

Myös metsien ikärakenne antaa tutkijoiden mukaan tilaa lisähakkuille.

Lahopuun määrää voi kasvattaa

Tästä seuraa, että monille uhanalaisille metsäympäristöille ja -lajeille kriittisen lahopuun määrää on mahdollista kasvattaa edelleen, vaikka se on kasvanut aiemminkin.

Esimerkiksi vähintään polttopuuksi käyttökelpoisen, kuolleen puun määrä metsissä oli alimmillaan 1970-luvulla. Vielä 1960-luvulla kaatuneet puut haettiin metsästä esimerkiksi polttopuuksi. Sittemmin kaatunut puu on saanut suureksi osaksi jäädä metsiin.

Metsiin jäävän kuolleen, käyttökelpoisen puun määrä onkin Etelä-Suomessa nelinkertaistunut sitten 1960-luvun ja Pohjois-Suomessakin määrä on kasvanut neljänneksellä.

Lahopuuta ovat lisänneet myös metsäsertifioinnin myötä metsiin päätehakkuun yhteydessä jätetyt säästöpuut. Niitä alettiin jättää 1990-luvun lopulla.

Siitä pitäen lahopuun määrä on kasvanut talousmetsissä vain hiukan, Etelä-Suomessa keskimäärin kolmesta ehkä 3,5 kuutioon hehtaaria kohti. Suojelualueilla kasvu on ollut selvästi suurempaa.

Lahopuun määrän kasvattaminen on tutkijoiden vahva suositus. Sitä pitäisi lisätä säästöpuita jättämällä ja pitämällä huolta siitä, että arvokkaat luontokohteet säästetään.

Metso-ohjelma on turvattava

Hakkuiden yhteydessä säästettyjen luontokohteiden määrä on kasvanut viime vuosina selvästi. Tutkijat suosittelevat myös luonnonhoidollisen kulotuksen lisäämistä, koska monet uhanalaiset lajit elävät palaneella puulla tai metsässä. Viime vuosina sen määrä on laskenut selvästi lähinnä siksi, että se on erittäin kallista.

Huipussaan kulotus oli vuosina 1998–2002, jolloin kulotettiin lähes 7000 hehtaaria. Vuosina 2008–2012 määrä oli vain runsas 2000 hehtaaria.

Kiintoisaa on myös se, mitä tutkijat eivät esitä. He eivät esitä tiukan suojelun lisäämistä muuten kuin niillä keinoin, mitä Metso-ohjelma sisältää. Metson toteuttamista tutkijat pitävät sinällään ensiarvoisen tärkeänä.

Metso-ohjelman rahoitusta on valtiontalouden säästöpaineissa leikattu rajusti. Metsäsektori on yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa vaatinut leikkausten peruuttamista, mutta turhaan.

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen tiedote Luonnonvarakeskuksen sivulla

Aiemmin forest.fi:ssä: Monimuotoisuutta ratkotaan ennätysjoukolla ministerin pyöreässä pöydässä

Metsäluonnon monimuotoisuudesta forest.fi-metsätietopaketissa