Ensimmäinen EU-rangaistus laittomasta puukaupasta – Suomessa luotetaan neuvontaan

Tehottomaksi moitittu Euroopan unionin puutavara-asetus alkaa tuottaa tuloksia. Suomessa ei ole toistaiseksi tarvittu rangaistuksia.

Puutavara-asetus EUTR kieltää laittoman puun ja siitä jalostettujen tuotteiden tuomisen Euroopan unioniin. Asetus koskee myös EU-maissa tuotettua puuta. Se astui voimaan maaliskuussa 2013.

Hollanti rankaisi maaliskuun alussa maahantuojaa, joka oli tuonut maahan laitonta puutavaraa Kamerunista, Länsi-Afrikasta.

Hollannin talousministeriön alainen viranomainen NVWA oli varoittanut maahantuojaa jo aiemmin siitä, ettei se noudattanut puutavaran tuonnissa asianmukaista huolellisuutta (due diligence). Koska yritys ei laittanut asianmukaisen huolellisuuden järjestelmäänsä kuntoon, se sai sakot.

Juuri asiallisen huolellisuuden järjestelmällä pyritään takaamaan, että EU:n markkinoille saapuva puutavara on laillista. Toimijoilla on oltava tarkat tiedot puutavaran alkuperästä ja kaupan osapuolista, heidän on osattava arvioida riskiä, että puutavara tai -tuote olisi laiton ja jos riskiä on, pyrittävä vähentämään sitä.

Metsäsertifiointi vähentää riskiä

”Esimerkiksi sertifiointi on yksi keino, jonka avulla voidaan arvioida puun alkuperään ja tuotantoketjuun liittyviä riskejä. Viime kädessä on kuitenkin toimijan vastuulla varmistaa että asianmukaisen huolellisuuden mukainen laillisuuden tarkastelu toteutuu”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön asiantuntija Tatu Torniainen.

Suomessa puutavara-asetuksen valvonnasta vastaa maa- ja metsätalousministeriön alainen Maaseutuvirasto. Torniaisen mukaan asetus koskee noin 2 500 suomalaisyritystä.

”Suomessa on tavoitteena kasvattaa neuvonnan ja tiedottamisen avulla yritysten tietoisuutta velvoitteistaan”, Torniainen sanoo ja kertoo, että yritykset myös itse haluavat tarkistuttaa asiallisen huolellisuuden järjestelmiään.

Myös Suomessa puutavara-asetuksen valvonta on johtanut toimiin. Tarkastusten perusteella on jaettu korjauskehotuksia liittyen toimijoiden asianmukaisen huolellisuuden järjestelmiin ja niiden toimivuuteen. Rangaistuksia Suomessa ei ole toistaiseksi tarvittu.

Puutavara on laitonta, jos se on hakattu tai myyty vastoin alkuperämaansa kansallisia lakeja. Siten esimerkiksi laittomat hakkuut, veropetokset ja asiakirjojen väärentäminen voivat estää puutavaran tuonnin Euroopan unioniin ja sen myynnin unionin sisällä.

Asetus koskee myös metsäomistajia

Puutavara-asetus koskee myös Euroopan unionin sisällä myytävää puuta. Suomessa katsotaan, että silloin vastuullisia toimijoita ovat metsänomistajat. Muissa maissa toimijaksi on luokiteltu esimerkiksi puun ostaja.

Metsänomistajan ei kuitenkaan tarvitse edes ajatella puutavara-asetusta, sillä hänen toimittamansa puutavaran laillisuus ilmenee muutoinkin pakollisesta metsänkäyttöilmoituksesta. Metsäkeskukselle annettava metsänkäyttöilmoitus sekä puun ostajan ja myyjän välinen mittaustodistus muodostavat metsänomistajan asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän

”Suomessa lainsäädäntö oli jo ennen puutavara-asetusta niin kattavaa metsänkäyttöilmoituksineen ja puunmittausjärjestelmineen, että asetuksen täytäntöönpanoon voitiin käyttää jo olemassa olevia palasia. Siten siitä ei koitunut uusia toimia, velvoitteita eikä kustannuksia metsänomistajille”, sanoo MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä.

Myös Suomen metsäteollisuuden yritykset ovat kehittäneet puun laillisuutta koskevia seurantajärjestelmiä jo kauan ennen puutavara-asetuksen voimaan tuloa.

Kritiikkiä painotuotteiden puuttumisesta

Puutavara-asetuksesta ilmestyi helmikuussa ensimmäinen komission arviointi. Katsaus ei herättänyt Suomessa keskustelua, mutta muualla Euroopassa sitä kritisoitiin jyrkästi.

Arvioinnista kävi ilmi, että jäsenmaiden olisi merkittävästi tehostettava puutavara-asetuksen täytäntöönpanoa ja sen valvontaa. Espanjassa, Kreikassa, Romaniassa ja Unkarissa asetusta ei ole viety kansalliseen lainsäädäntöön vielä lainkaan.

Arvostettu brittilehti The Guardian otsikoi, ettei asetuksen vaikutuksesta laittomaan puutavaraan ole minkäänlaisia todisteita. Joukko järjestöjä kuten WWF, Greenpeace ja Transparency International julkaisivat vetoomuksen, jossa ne vaativat puutavara-asetuksen laajentamista kaikkiin puupohjaisiin tuotteisiin.

Asetuksen suurin ihmetyksen ja kritiikin aihe onkin juuri lista puutavaratuotteista, joita se koskee. Listalta puuttuvat muun muassa puiset soittimet ja ruumisarkut, mutta myös EU:n ulkopuolelta tuotavat kaikenlaiset painotuotteet eli esimerkiksi Kiinassa painetut kirjat.

Sen sijaan EU:n jäsenmaissa tuotettuja painotuotteita valvotaan. ”EU kannustaa painattamista Euroopan ulkopuolella ja työpaikkojen siirtymistä ulkomaille, mitä emme voi ymmärtää”, todetaan Euroopan paperiteollisuuden etujärjestön CEPI:n tiedotteessa komission raportin julkaisemisen jälkeen.

Myös Suomen Metsäteollisuus ry korostaa painotuotteiden tasa-arvoista kohtelua. EU-metsäasioiden päällikön Karoliina Niemen mukaan on myös erittäin tärkeää, että puutavara-asetus saadaan voimaan kaikissa jäsenvaltioissa.

”Kansallisen lainsäädännön puuttuminen osasta jäsenvaltioita asettaa toimijat hyvin erilaiseen asemaan. On tärkeää, että Suomessa laki tuli voimaan jo vuoden 2014 alussa, Niemi sanoo.

”Puutavara-asetus on hyvä työkalu, jolla, kuten komission raportissakin on todettu, edistetään vastuullista toimintaa. Asetuksen etuna ovat kansalliset lähtökohdat, ja olemme olleet tyytyväisiä jo pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön ministeriön ja Mavin kanssa.”

Tietoa EU:n puutavara-asetuksesta Maaseutuviraston sivulla

Euroopan unionin komission sivut puutavara-asetuksesta (englanniksi)

EU FLEGT Action Plan -toimintaohjelma, jonka osa puutavara-asetus on (englanniksi)