Metsäala kehittää työkaluja luonnonhoitoon – talousmetsien uhanalaisten lajien suojelu malliesimerkkinä
Luonnonhoito on osa jokapäiväistä metsätalouden työtä. Nyt hyväksi havaitut, luonnon monimuotoisuutta lisäävät keinot halutaan juurruttaa valtakunnalliseen käyttöön Monimetsä-hankkeessa.
Metsänomistaja Lauri Syrjänen tutkii järeän kuusen tyveä tarkkaan. Sen ja naapuripuiden ympärillä liehuu punaisia nauhoja, sillä puissa kasvaa uhanalaista kuusenpiilojäkälää.
Syrjänen sai tiedon harvinaisesta jäkälästä tehdessään ilmoituksen Vihdissä sijaitsevan metsänsä harvennushakkuusta. Jäkälän huomannut biologi oli kirjannut esiintymän Suomen ympäristökeskuksen tietojärjestelmään Herttaan, josta se välittyi metsänkäyttöilmoituksen käsittelijälle ja häneltä metsänomistajalle.
Syrjänen jätti kellanvalkoisen kasvuston peittämät kuuset pystyyn, vaikka mikään laki tai esimerkiksi sertifiointi ei häntä siihen velvoittanut. ”Olen mielelläni mukana suojelemassa luontoa, kun mahdollisuus siihen on luotu. On vain fiksua, että metsänomistajalle välitetään tietoa suoraan asiantuntijoilta”, hän sanoo.
Monimetsä-hanke tähtää käytäntöön
Uhanalaisten lajien vapaaehtoista suojelua on parannettu jo muutaman vuoden ajan yksinkertaisesti ja kustannustehokkaasti: jo olemassa ollutta tietoa siirretään ympäristöhallinnolta metsäalan toimijoiden ja metsänomistajien käyttöön. Parhaimmillaan tämä uhanalaisten metsälajien toimintamalli otetaan huomioon jo leimikkoa suunniteltaessa.
Nyt maa- ja metsätalousministeriö tehostaa luonnonhoitoa yhdessä metsäalan kanssa. Se on käynnistänyt Monimetsä-hankkeen, jossa selvitetään hyviä, mutta vielä vakiintumattomia luonnonhoidon keinoja. Kustannustehokkaita, arkiseen metsänhoitoon sopivia toimintamalleja autetaan käytäntöön koko maassa.
”Puunkäytön kasvaessa on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota luonnon monimuotoisuuteen”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Katja Matveinen ja muistuttaa, että luonnonhoito osana tavanomaista metsänhoitoa on kirjattu Kansalliseen metsästrategiaan ja myös hallitusohjelmassa puhutaan vapaaehtoisista keinoista monimuotoisuuden turvaamisessa.
Matveisen mukaan juuri uhanalaiset lajit osoittavat, kuinka suomalainen talousmetsän hoito parantaa myös luonnon monimuotoisuutta. Niin kutsutulla uhanalaisuusindeksillä mitattuna metsälajistomme on selkeästi elinvoimaisimpien joukossa ja uhanalaisten lajien Punaisessa kirjassa vuodelta 2010 todetaan, että lajien vaarantumisen vauhti on hidastunut metsissä.
”Olemme kehittäneet menetelmiä, kuten säästöpuiden jättäminen, mikä on parantanut monien uhanalaisten lajien asemaa. Onnistuneen kehitystyön vieminen käytäntöön on myös Monimetsä-hankkeen perusajatus”, Matveinen sanoo.
Suomen luonto elää talousmetsässä
Jotta kolmivuotisen Monimetsä-hankkeen toimet todella näkyisivät myös käytännössä, mukana on laaja joukko: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, MTK, Metsäteollisuus ry, Suomen metsäkeskus, Tapio Oy, Suomen riistakeskus, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja WWF.
”Luonnonhoito toimii jo nyt käytännössä, mutta parantamista on ohjeissa, tiedonkulussa ja koulutuksessa”, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä. ”Valtaosa Suomen metsistä on talousmetsää. Siksi nimenomaan talousmetsien hoidolla on suurin merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle Suomessa.”
Metsäteollisuus ry:n kautta hankkeessa ovat mukana metsäalan yritykset sekä metsänhoidollisten toimenpiteiden toteuttajina että metsänomistajina. Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntijan Inka Mustan mukaan käytännön ohjeet luonnonhoitoon ovat tervetulleita. Hän muistuttaa, että talousmetsien luonnonhoidosta on puhuttu vasta kaksikymmentä vuotta. ”Oleellista hankkeessa on neuvonta ja luonnonhoidon merkityksestä kertominen.”
Uusi luonnonhoidon opas ilmestyy kesällä
Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon johtavan asiantuntijan Matti Seppälän mukaan Monimetsä-hankkeessa on tavoitteena käydä läpi kaikki metsänhoitosuositusten keinot. ”Erityisesti voisi nostaa esiin lahopuun suunnitelmallisen säilyttämisen, laji- ja paikkatiedon hyödyntämisen toimenpiteiden suunnittelussa sekä vesiensuojelun kohdennetun tehostamisen kuten ojituksen metsänuudistamisen yhteydessä”, Seppälä sanoo.
Metsänhoidon suositukset luonnonhoitoa myöten löytyvät muun muassa Tapion Metsänhoito-kirjasta, josta luonnonhoidon ohjeet lohkaistaan myös omaksi oppaakseen ensi kesänä. Luonnonsuojelujärjestö WWF on julkaissut oman metsänhoito-oppaan, jolla sekin haluaa muistuttaa, että metsien talouskäyttö ja luonnon monimuotoisuus eivät sulje pois toisiaan.
Metsänomistaja Lauri Syrjälän mukaan sekä metsän- että luonnonhoidossa oleellisinta on kärsivällisyys. ”Luonnon uudistumiskyky unohtuu usein, koska se vaatii aikaa. Tässäkin tiedetään olleen avohakkuu 1910-luvulla, mutta niin vain metsä kasvaa jälleen sadan vuoden päästä harvinaistakin jäkälää.”
Artikkeliin on haastateltu myös Monimetsä-hankkeen selvitystyöstä vastaavaa Tapio Oy:n projektipäällikköä Lauri Saaristoa.
Tapion Hyvän metsänhoidon suositukset
Metsätalous ja uhanalaiset lajit -opas
Ymparisto.fi: Uhanalaisten metsälajien esittelyt
Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietojärjestelmä
Kirjoita kommentti