Metsäsuhdetutkimus palkittiin metsäkeskustelun edistämisestä – Suomen Metsäyhdistys jakoi Metsäpäivillä metsäalan arvostetut huomionosoitukset

Suomen Metsäyhdistys jakoi huomattavasta ansiosta Suomen metsäalan hyväksi myönnettävän ansioplaketin Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushankkeelle. Arvostetun kultaisen ansiomerkin sai emeritusprofessori Jyrki Kangas.

Tutkijoiden Tuulikki Hallan (Itä-Suomen yliopisto), Reetta Karhunkorvan (Itä-Suomen yliopisto) ja Jaana Laineen (LUT-yliopisto) laaja metsäsuhdetutkimus palkittiin 26.10. valtakunnallisilla Metsäpäivillä Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketilla.

Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke on merkityksellisesti uudistanut ja edistänyt metsäkeskustelua. Tutkimus on myös lisännyt ymmärrystä metsistä ja luonut edellytyksiä metsiin liittyvien tavoitteiden yhteensovittamiselle ihmistieteellisestä näkökulmasta.

”Metsäkeskustelu operoi paljon ekologisten ja taloudellisten teemojen ympärillä, vaikka metsiin liitetään valtavasti muitakin merkityksiä”, tutkijat Halla, Karhunkorva ja Laine toteavat.

”Metsäsuhteisiin liittyy eri aikoina erilaisia vallan ja omistajuuden muotoja. Niiden ja niihin liittyvän historian tunnistaminen on tärkeää nykytilan ymmärtämiseksi ja tulevaisuuden ennakoimiseksi.”

Tutkijat muistuttavat, että tieto ja ymmärrys yksilöiden ja yhteisöjen metsäsuhteista auttaa ymmärtämään metsäkeskustelua, -politiikkaa ja -konflikteja.

”Kannustamme kaikkia dialogiin itsensä ja toistensa kanssa. Kysymään, mitä on metsä, mitä se merkitsee ja miksi – ja aidosti kuuntelemaan vastauksia.”

Metsämiesten Säätiön rahoittaman Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -hankkeen tutkimukset perustuvat laajaan aineistoon metsäammattilaisten, metsänomistajien ja laajemmin kansalaisten metsäsuhteista. Tutkimushankkeen aikana yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa perustettiin metsäsuhdetutkimusverkosto sekä Suomen Metsätieteellisen Seuran alle tieteenalakerhoksi Metsäsuhdeklubi. Suomen Metsämuseo Lustoa tutkijat kiittävät verkoston kotipesänä ja alustana toimimisesta sekä metsäkulttuurin ja metsäsuhdetyön vaalijana, edistäjänä ja toimijana.

”Meistä huomionosoitus kuuluu koko metsäsuhdetutkimusverkostolle ja ihmistieteelliselle metsätutkimukselle. Yksin emme olisi saaneet tällaista aikaan”, Halla, Karhunkorva ja Laine kiittävät.

Kultainen ansiomerkki Jyrki Kankaalle

Suomen Metsäyhdistyksen kultaisen ansiomerkin sai tänä vuonna Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Jyrki Kangas, joka tunnetaan metsäalalla monipuolisesta työurastaan ja halustaan ymmärtää metsien syvempi merkitys niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin kansainvälisessä kontekstissa – oli kyse sitten metsien ekologiasta, metsätaloudesta tai metsien virkistyskäytöstä.

Kangas on työtehtävissään edistänyt metsien eri merkitysten dialogia, tutkimusta ja liiketoimintaa. Hän on muun muassa johtanut Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa Unitea, jossa rakennetaan ilmastoviisasta, resurssitehokasta ja ihmisläheistä yhteiskuntaa edistämällä metsien resilienssiä.

Kiitospuheessaan Metsäpäivillä Kangas korosti metsäalan yhteistyön ja viestinnän merkitystä, joiden arvosta myös Metsäpäivillä jaetut huomionosoitukset kertovat.

”On arvokasta, että meidän on jokaisen nähty kukin omalla tavallamme toimineen metsäalan päämääriä toteuttaen ja metsien yhteiseksi hyväksi”, Kangas sanoo.

Hopeiset ansiomerkit Annamari Laurénille, Teijo Palanderille ja Jari Nyströmille

Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin sai Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Annamari Laurén, joka on tehnyt merkittävää tutkimusta ja mallinnuksia erilaisten metsänhoitomenetelmien vaikutuksista ekosysteemin toimintaan ja ekosysteemipalveluihin. Tavoite useiden ekosysteemipalveluiden yhtäaikaisesta tuotannosta on muuttanut merkittävästi metsänhoitoa. Laurenin kehittämien mallinnusten avulla voidaan tehdä informoituja päätöksiä. Hänet tunnetaan tutkitun tiedon jalkauttamisesta ja aktiivisesta osallistumisesta tieteen ja käytännön väliseen keskusteluun.

Teijo Palander palkittiin hopeisella ansiomerkillä pitkästä metsämiesurasta metsäteknikosta metsäteknologian professoriksi. Hänessä yhdistyy käytännön tekeminen ja akateeminen ajattelu. Lukuisten tieteellisten julkaisujen ohessa Palander on ohjannut menestyksekkäästi tohtoriopiskelijoita. Hänen ansioistaan tulevaisuuden tekijöiden kouluttajana kertoo myös Joensuun Metsäylioppilaiden keväällä 2023 luovuttama Paras opettaja -palkinto.

UPM:n koulutuspäällikkö Jari Nyström sai hopeisen ansiomerkin työstään Mahdollisuuksien metsä -koulukampanjassa, jonka projektiryhmässä hän on ollut mukana kampanjan alusta, vuodesta 2013 lähtien. Nyström on käynyt esimerkillisesti vierailuilla kouluissa ja ollut aktiivisesti mukana kehittämässä kampanjaa, joka tavoittaa vuosittain yli 20 000 ammattia pohtivaa kahdeksasluokkalaista ja lukiolaista tarjoten tietoa metsäalan koulutusvaihtoehdoista. Metsäteollisuus ry:n, Suomen Metsäyhdistyksen, Puunjalostusinsinöörien ja metsäteollisuusyritysten toteuttamaa kampanjaa on kiitetty rikkaasta, kohderyhmälle sopivasta sisällöstä, henkilökohtaisista uratarinoista sekä laadukkaista materiaaleista.

Lisätietoa:
Kirsi Joensuu, toiminnanjohtaja, Suomen Metsäyhdistys, kirsi.joensuu@smy.fi, p. 040 8400642