Lyhyet: Lisää rahaa Metso-ohjelmalle

Hallitus on päättänyt puoliväliriihessään lisätä vapaaehtoisen Metso-ohjelman rahoitusta viidellä miljoonalla eurolla vuodessa. Lisärahoitus tuo pientä helpotusta viime vuosina tehtyihin leikkauksiin.

Vuonna 2015 ohjelman rahoitus oli vielä 44 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna sen piti alkuperäisten suunnitelmien mukaan olla enää 11 miljoonaa euroa. Eduskunta kuitenkin lisäsi tämän vuoden määrärahoja viime joulukuussa kahdella miljoonalla ja hallitus päätti lisätä niitä nyt viidellä miljoonalla eurolla vuodessa.

Vapaaehtoisen metsiensuojelun toimintaohjelma Metson rahoituksen vahvistamista ovat vaatineet muun muassa MTK, metsäteollisuus ja ympäristöjärjestöt.

6.4.2017: Ruotsi lahjoittaa satavuotiaalle Suomelle yhteistä metsäntutkimusta

Ruotsin metsälahja satavuotiaalle Suomelle on saanut nimen Tandem Forest Values. ”Se on lähtölaukaus maiden väliselle syvennetylle yhteistyölle”, sanoo Chris Heister, suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston varapuheenjohtaja.

Heisterin mukaan lahja kuvaa hyvin Suomen satavuotisjuhlan teemaa, joka on ”yhdessä”. Kyseessä on yhteishanke myös Ruotsissa.

Ruotsista hankkeeseen osallistuvat maan hallitus, Marianne ja Marcus Wallenbergin säätiö, Kempestiftelserna-säätiöt, Metsäteollisuuden tutkimussäätiö ja valtiollinen metsä- ja maatalousakatemia KSLA (Kungliga Skogs- och Lantbruksakademi), josta tulee hankkeen vetäjä. Valtio maksaa kustannuksista puolet.

Yhteiseen metsäntutkimushankkeeseen kuuluu 12 tohtoritason tutkimusapurahaa, joiden arvo on kaikkiaan 2,7 miljoonaa euroa. Näistä puolet on varattu ruotsalaisille ja puolet suomalaisille.

Tutkimushankkeen lisäksi Ruotsi lahjoittaa Suomelle myös taideteoksen, joka sijoitetaan Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen kulttuurikeskukseen Espoossa.
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa luovuttaa lahjat Tasavallan Presidentti Sauli Niinistölle kesäkuun ensimmäisenä päivänä.

KSLA suunnittelee lokakuun 26. päiväksi metsäaiheista seminaaria yhdessä suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston kanssa. Seminaariin ottaisivat osaa paitsi Ruotsin kuningas ja Suomen presidentti, myös kummankin maan metsäministerit. Kutsulistalla on lisäksi joukko metsäelinkeinon ja metsäntutkimuksen edustajia kummastakin maasta.

23.3.2017: Kansainvälinen metsien päivä nosti esiin suomalaiset bioenergiaratkaisut

Metsä Groupin kestävän kehityksen ja edunvalvonnan johtaja Riikka Joukio kertoi YK:n kansainvälisen metsien päivän avajaisissa metsäenergian tuotannosta innovaattorin näkökulmasta.

”Pohjoinen puu on arvokas mutta rajallinen resurssi. Se tarjoaa monenlaisia biotuotteita korvaamaan fossiiliperäisiä materiaaleja. Biotalouden luonnollinen kasvu on paras keino edistää puuperäistä uusiutuvaa energiaa”, Joukio linjasi.

YK:n kansainvälistä metsien päivää juhlittiin tiistaina Roomassa. Vuoden 2017 teemana oli Metsät ja energia. Metsät ja bioenergiaratkaisut ovat olennainen osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

”Puu on uusiutuva energiamuoto, joka voi olla osa kestävää tulevaisuutta. Jotta tämä toteutuisi, joidenkin nykyisten kehityskulkujen suunnan tulee muuttua. Meidän on esimerkiksi otettava käyttöön kehittynyttä teknologiaa energian tuotannossa”, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n pääjohtaja José Graziano da Silva korosti.

Suomalaisia ilmastoystävällisistä energiaratkaisuista esiteltiin metsien päivän yhteydessä myös UPM:n biodiesel, jonka valmistus pääsi mukaan FAO:n metsäenergiasta kertovalle videolle.

FAO:n apulaispääjohtaja Maria Helena Semedo linjasi metsien tärkeää roolia maailman energiatuotannon kehittämisessä: ”Enemmän energiaa puusta ei saisi edellyttää enemmän puuta vaan parempaa energiaa puusta”.

Puuenergian osuus on noin 40 prosenttia maailmanlaajuisesta uusiutuvan energian tuotannosta – yhtä paljon kuin aurinko-, vesi- ja tuulivoiman osuus yhteensä. YK ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä ihmiskunta tarvitsee ainakin 35 prosenttia lisää ruokaa, 40 prosenttia lisää vettä ja 50 prosenttia lisää energiaa.

16.3.2017: Metsien hiilinielu arvioitu entistä suuremmaksi

Uusimpiin Valtakunnan metsien inventoinnin kasvumittauksiin perustuen Suomen metsien hiilinielun on arvioitu olevan 7-8 miljoonaa tonnia vuodessa suurempi kuin aiemmin arvioitiin. Uusi tieto näkyy Tilastokeskuksen julkaisemasta kasvihuonekaasuja päästöjä koskevasta tiedotteesta.

Vielä reilu vuosi sitten joulukuussa julkaistussa tiedotteessa päästökaupan ulkopuolella olevien maankäytön, maankäytön muutosten ja metsien nielun (niin sanottu LULUCF-sektori) arvioitiin vastaavan 20,3 miljoonan tonnin hiilidioksidimäärää vuonna 2013 ja 20,8 miljoonan tonnin määrää vuonna 2014.

Ajantasaisimmassa julkaistussa arviossa vastaavat luvut ovat 26,3 ja 28,3 miljoonaa tonnia ja vuoden 2015 nieluksi näiltä sektoreilta arvioidaan 26 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi muutettuna. Tässä luvussa ovat mukana myös maatalousmaan päästöt.

Energia- ja ilmastostrategiassa arvioitiin, että metsien hakkuiden odotettu noin 15 miljoonan kuution vuotuinen lisäys pudottaisi Suomen metsien hiilinielun noin puoleen, eli 12,5 miljoonaan tonniin hiilidioksidiksi laskettuna vuosina 2021–30. Uusi tilastotieto merkitsee, että nielu tuleekin olemaan merkittävästi suurempi.

”Veikkaukseni on, että se tulee asettumaan suuruusluokkaan 20-30 miljoonaa tonnia”, sanoo professori Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta.
”Näin metsänielu olisi kaksinkertainen aikaisempaan arvioon verrattuna. Jatkotutkimuksissa pyrimme tarkentamaan nieluennustetta tulevalle vuosikymmenelle”, sanoo Asikainen.

Tilastokeskuksen joulukuussa 2015 julkaisema arvio Suomen kasvihuonekaasuista

Tilastokeskuksen ajantasaisin ja uusin arvio Suomen kasvihuonekaasuista

22.2.2017: Kaksi puupohjaista ratkaisua mukana Helsinki Challenge -kisan semifinaalissa

Suomen yliopistot etsivät ratkaisuja maailman parhaaksi. Helsinki Challenge -tiedekilpailun 20 semifinalistin joukossa on kaksi puupohjaista ratkaisua: tekstiilikuitu ja eläinrehu.

Selluloosakuidun on kehittänyt Ioncell-tiimi, ja kuidusta on jo valmistettu muun muassa Marimekon suunnittelema ensimmäinen Ioncell-mekko. Ryhmän tavoitteena on kehittää vaihtoehto puuvillalle ja tuoda tekstiiliteollisuus takaisin Eurooppaan.

Pro Fibers -tiimi on kehittänyt AaltoCell -menetelmän, jolla tuotetaan eläinrehuun sekoitettavaa puupohjaista biomassaa. Sekoite on luonnonmukaista, kuitupitoista ravintoa, ja sitä voidaan tuottaa suomalaisissa sellutehtaissa. Keksintö säästää metsiä niiden raivaamiselta viljelysmaaksi.

Helsinki Challenge -ideakilpailussa etsitään ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Teemat liittyvät YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kilpailun järjestää Helsingin yliopisto yhdessä yhdeksän muun suomalaisen yliopiston kanssa. Tavoitteena on lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta tiedeyhteisön ja yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyön avulla.

Semifinaaliin päässeet 20 tiedejoukkuetta esittäytyvät tänään ja huomenna Helsingin yliopistolla. Niillä on kesään asti aikaa kehittää omaa ideaansa kohti käytäntöä. Kesäkuussa valittavat finalistit jatkavat ratkaisujen testaamista syksyyn, ja voittaja julkistetaan marraskuussa.

8.2.2017: Metsäteollisuuden investoinnit nousivat reippaasti – tälle vuodelle odotetaan laskua

Metsäteollisuuden investoinnit nousivat viime vuonna edellisvuoteen verrattuna yli viidenneksellä runsaaseen miljardiin euroon. Nousua selittävät erityisesti suurten metsäyhtiöiden investoinnit, joiden huippuvaihe on tänä vuonna ja ohitettu.

Esimerkiksi Suomen historian suurin teollinen investointi, Äänekosken biotuotetehdas otetaan käyttöön tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tälle vuodelle metsäteollisuuden investointien oletetaankin laskevan.

Kokonaisuudessaan Suomen tehdasteollisuuden investointien odotetaan kasvavan tänä vuonna runsaan neljä prosenttia. Kasvua odotetaan erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Toimialoista metsäteollisuus investoi viime vuonna selvästi eniten. Seuraavana olleen kemianteollisuuden investoinnit ylsivät runsaaseen 700 miljoonaan euroon.

Yli puolella metsäteollisuuden Investoinneista tavoitellaan tänä vuonna kapasiteetin kasvua. Rationalisointiin tähtää vain kymmenesosa investoinneista.
Teollisuudenaloista metsäteollisuus ja elektroniikka- ja sähköteollisuus aikovat investoida tänä vuonna eniten uuteen kapasiteettiin. Kemianteollisuudessa uutta kapasiteettia aiotaan rakentaa 40 prosentilla investoinneista.

Koko teollisuudessa investointeihin vaikuttavista tekijöistä kysyntä on suurin. Arviot investointeihin vaikuttavista tekijöistä eivät ole juurikaan muuttuneet edellisvuodesta, vaikka metsäteollisuudessa kysynnän vaikutus onkin jonkin verran noussut.

Tiedot perustuvat Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedusteluun, joka julkistettiin tällä viikolla.

18.1.2017: Suot, järvet ja joet uhanalaisimpia Euroopassa

Ensimmäisen Euroopan-laajuisen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaa yli kolmannes maaympäristöjen luontotyypeistä on uhanalaisia, kertoo Itä-Suomen yliopisto. Kaikkein uhanalaisimpia ovat suot: arvioiduista suoluontotyypeistä lähes kaikki sijoittuivat uhanalaisiin luokkiin Euroopan unionin alueella. Järvien, jokien ja rannikoiden luontotyypeistä lähes puolet habitaateista arvioitiin uhanalaisiksi.

Metsäluontotyyppien tila on jossain määrin parempi, mutta niistäkin reilu neljännes arvioitiin uhanalaisiksi. Meriluontotyypeistä reilu neljännes arvioitiin uhanalaisiksi ja noin puolet jäi puutteellisesti tunnetuiksi.

Luontotyyppien tilaa uhkaavat monet tekijät. Maankäytön muutokset, kuten perinteisten laidunnuskäytäntöjen loppuminen, ojitukset ja rakentaminen sekä saasteet ja vieraslajit ovat merkittäviä uhkatekijöitä. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia on jo havaittavissa.

Euroopan luontotyyppien punainen kirja on täysin uusi työkalu luontotyyppien tilan tarkastelulle. Se ei korvaa kansallisia arviointeja. Katsaus myös kattaa paljon suuremman määrän luontotyyppejä kuin unionin luontodirektiivi, kaikkiaan 490 luontotyyppiä 35 maan alueella.

Arvion tekoon osallistui yli 300 eurooppalaista asiantuntijaa ja sitä koordinoivat hollantilainen Wageningen Environmental Research, kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ja brittiläinen NatureBureae.

Lisätietoja: Euroopan luontotyyppien punainen kirja (vain englanniksi), Itä-Suomen yliopiston tiedote

11.1.2017: Luontolahja satavuotiaalle Suomelle

Metsänomistajille suunnattu Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja käynnistettiin tänään Helsingissä. Kampanja kannustaa metsänomistajia suojelemaan metsiään ja valtio sitoutuu osana ohjelmaa suojelemaan omia metsiään vastaavalla panoksella.

Osanotto kampanjaan on metsänomistajalle vapaaehtoista eikä suojelusta makseta korvausta. Kampanja on suunnattu kaikille yksityisille maanomistajille, perheille ja yhteisöille.

Kertaluonteinen kampanja toteutetaan Suomen sadannen itsenäisyysvuoden 2017 aikana. Tavoitteena on perustaa 100 hehtaaria uusia suojelualueita jokaiseen maakuntaan, yhteensä 1800 hehtaaria. Suojeltavat alueet jäävät metsänomistajan omistukseen ja ne voivat olla joko metsää tai suota.

Kampanjan toteuttavat maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriö.

15.12.2016: Liito-oravaa haittaa muukin kuin hakkuut

Liito-oravan esiintymistä ei voi ennustaa maiseman tai puuston muutoksilla, kuten hakkuilla, havaittiin Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa. Todennäköisesti on muita, metsätalouden ulkopuolisia tekijöitä, jotka vaikuttavat lajin esiintymiseen, kuten petoeläimet ja levinneisyyshistoria.

Hakkuiden lisääminen tavoitetasolle kuitenkin vähentää liito-oravalle sopivien elinympäristöjen määrää, mutta ei kaikkialla samalla tavalla. Erot selittyvät metsärakenteen ja liito-oravakannan tiheyden vaihtelulla.

Liito-orava ei ole Suomessa uhanalainen, vaan se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. Se on kuitenkin suojeltu Euroopan unionin direktiivin perusteella. Lajin ongelma Suomessa ei ole harvinaisuus vaan pienenevä kanta, minkä syynä pidetään metsänhakkuita. Liito-orava suosii kuusivaltaisia, järeää lehtipuuta kasvavia metsiköitä, mutta sitä tavataan kaikenlaisista ympäristöistä, jopa kaupungeista.

14.12.2016: Metso-ohjelmalle lisärahaa

Eduskunta on myöntämässä metsiensuojelun toimintaohjelma Metsolle kahden miljoonan euron lisärahoituksen ensi vuodelle. Lisärahoituksen turvin saadaan osittain kurottua kiinni ohjelmaan aiemmin kohdistettu merkittävä, liki 70 prosentin rahoitusleikkaus.

Metsäteollisuuden ja metsänomistajien järjestöt ovat yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa vedonneet Metso-ohjelman rahoituksen vahvistamiseksi useaan kertaan yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa. Metsäalan mukaan suunniteltu lisärahoitus on tarpeen, mutta se ei kuitenkaan riitä ohjelman suojelutavoitteiden saavuttamiseksi.

Eduskunta tekee lopullisen päätöksen valtion budjetista lähipäivien aikana.