Greenpeacen mukaan pohjoinen metsäkato on pienintä Suomessa
Huonoiten arviossa selviää Venäjä: Greenpeacen mukaan se on vastuussa puolesta pohjoisen metsäkatoa. Greenpeacen arvioima Suomen arvometsien alue on runsaasti pienempi kuin tiukan suojelun metsäala.
Greenpeacen Great Northern Forest -metsäkampanjan yksi tausta-arvio on järjestön vuonna 2006 laatima kartta koskemattomista, Intact Forest Landscape eli IFL-metsäalueista. Nyt järjestö on arvioinut, kuinka paljon näistä koskemattomiksi luonnehdituista metsistä on kadonnut vuosien 2000 ja 2013 välillä.
Suomi selviää vertailusta varsin hyvin. Suhteellisesti kato on Suomessa pienin, vain 0,2 prosenttia.
Greenpeacen arvion mukaan Suomessa oli IFL-alueita kaikkiaan noin 972 000 hehtaaria vuonna 2013. Tämä on runsaasti vähemmän kuin Suomen tiukasti suojeltujen metsien määrä Luonnonvarakeskuksen mukaan: 2 627 000 hehtaaria. Kaikkiaan Suomessa on metsiä noin 23 miljoonaa hehtaaria.
Huonoiten Greenpeacen arviossa selviävät Venäjä, Alaska ja Kanada. Venäjän metsätalouden Greenpeace samaistaa kaivostoimintaan, missä ei metsien uudistumisesta välitetä.
Toisaalta pohjoismainen, harvennushakkuisiin ja metsän uudistamiseen perustuva metsänhoitokaan ei käy järjestölle, vaan se pitää sitäkin uhkana niin Venäjän kuin Pohjoismaiden metsille. Toisen ympäristöjärjestön, WWF:n mukaan pohjoismainen metsätalous ei kuitenkaan ole Venäjällä uhka, vaan se olisi nykyistä metsänhoitoa parempi menetelmä.
Toisin kuin Greenpeace antaa ymmärtää, IFL-metsien ”kato” esimerkiksi Suomessa ei suinkaan merkitse metsäkatoa, sillä Suomessa kaadetun metsän tilalle perustetaan uusi metsä luontaisilla ja paikallisilla puulajeilla.
Lähes kaikki Suomen IFL-alueet ovat metsätalouden ulkopuolella
Suomi selviää erittäin hyvin myös siitä haasteesta, jonka Greenpeace asetti IFL-kartoillaan vuonna 2006. Kaikista silloin määritellyistä Suomen IFL-alueista 99 prosenttia on talouskäytön ulkopuolella.
Kaikkia näitä alueita ei kuitenkaan ole virallisesti suojeltu, vaikka ne käytännössä on suljettu talouskäytön ulkopuolelle yhtä vahvoin päätöksin kuin viralliset suojelualueetkin. Greenpeace on kuitenkin tästä eri mieltä Suomen metsäsektorin kanssa – sen mukaan vain lakiin perustuva tiukka suojelu on maininnan arvoista.
Myös valtion talousmetsissä on laaja verkosto alueita, jotka on rajattu pysyvästi metsätalouden ulkopuolelle tukemaan varsinaista suojelualueverkostoa. ”Lisäksi metsätaloustoimien ulkopuolelle jätetään uhanalaisten lajien esiintymät, liito-oravien elinympäristöt ja esimerkiksi petolintujen pesät suojavyöhykkeineen”, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo.
Otsamo muistuttaa, että valtaosa metsien uhanalaisesta lajistosta tulee toimeen myös talousmetsissä, esimerkiksi metsätaloustoimien yhteydessä jätettävien säästöpuiden ja riittävien suojavyöhykkeiden ansiosta.
Suurin osa Suomen IFL-alueista on valtion omistuksessa. Yksityisomistuksessa olevat IFL-alueet ovat usein hyvin pieniä ja valtion omistamien maiden keskellä, usein asumusten ympärillä olevia piha-alueita tai kesämökkejä.
Koskemattoman metsän (intact forest) käsitteen ovat luoneet ympäristöjärjestöt. Niiden mukaan se tarkoittaa ehjää luonnonmukaista metsäekosysteemin ja sen elinympäristöjen luomaa maisemaa.
Kirjoita kommentti