Metsästrategia nostaa esiin ilmastokestävän metsätalouden – EU suunnittelee taas uutta kestävän metsätalouden kriteeristöä

Kansallinen metsästrategia 2025 -päivityksen kansi.|Kansallisen metsästrategian on pidettävä huoli kaikista kestävyyden osa-alueista, mukaan lukien työllisyys. Kuva: Anne Turunen|YK:n Agenda 2030:n Kestävän kehityksen päämäärät.

Vuoteen 2025 tähtäävään kansalliseen metsästrategiaan tuli juuri hyväksytyn päivityksen myötä uusia tavoitteita, kuten ilmastokestävä metsätalous, uudet, puupohjaiset tuotteet ja kansainvälinen metsäpolitiikka esimerkiksi Euroopan unionissa.

Uusia hankkeita koskevien tavoitteiden on aiemmin ajateltu toteutuvan muiden strategioiden kautta. Nostamalla ne omiksi kokonaisuuksiksi maa- ja metsätalousministeriö haluaa korostaa nimenomaan Suomen metsien kestävälle käytölle oleellisen tärkeitä ehtoja.

Ilmasto on niistä tavallaan itsestään selvä: se on otettava huomioon kaikessa ihmistoiminnassa. Metsästrategia etsii uusia keinoja metsien käytön ilmastokestävyyden lisäämiseksi. Niitä ovat esimerkiksi monipuulajisten metsien lisääminen, metsänkäsittelymenetelmien parantaminen ja metsätuhojen torjunta.

”Mukana on myös selvitystarpeita, kuten mahdollisen hiilikompensaation käyttökelpoisuus sekä luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan väliset kytkennät”, sanoo erityisasiantuntija Katja Matveinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Matveisen mukaan Metsähallituksen viime marraskuussa lanseeraama ilmastoviisas metsätalous voi tarjota malleja kehittämiseen. ”Yksi ilmastotavoite on tavallaan vanha ja tuttu, metsien kasvun lisääminen. Tässä apuna on Luonnonvarakeskuksessa tehty tiekartta resurssiviisaaseen metsätalouteen”, sanoo Matveinen.

Kansallinen metsästrategia 2025 -päivityksen kansi.

Hyödylliset ratkaisut oikeuttavat metsien käytön

Tavoite uusien, puupohjaisten tuotteiden kehittämiseksi on metsäelinkeinon kannalta jopa ratkaiseva: mikään elinkeino ei voi pärjätä kestävyydellä sinänsä, vaan ainoastaan tuottamalla jotakin hyödyllistä, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan.

Metsien käyttö tuottaa jo nyt monenlaisia ratkaisuja ihmisille ja ihmiskunnalle ja esimerkiksi uusia puutuotteita julkistetaan kaiken aikaa. Matveisen mukaan tätä toimintaa on tarkoitus tukea esimerkiksi tutkimus- ja kehittämisrahoituksella. Hankkeesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

”Kansainvälisen metsäpolitiikan valmistelua halutaan strategiassa parantaa ottamalla siihen mukaan sidosryhmät, kuten elinkeinot”, sanoo metsäneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä. Parhaillaan työtä teettää Euroopan unionin komission kestävän rahoituksen aloite.

”Sen tavoite on hyvä, että rahoitusvirrat kanavoituisivat vain kestävään toimintaan. Aloite ei kuitenkaan ota huomioon, että jäsenmaat ja metsäsektorin eri tahot huolehtivat jo nyt monin keinoin metsätalouden kestävyydestä, vaan siihen haluttaisiin tuoda taas uusi kriteeristö”, sanoo Granholm

Unioni aikoo käynnistää neuvottelut Euroopan metsäsopimuksesta muiden eurooppalaisten maiden kanssa todennäköisesti ensi kesänä. ”Sopimus vahvistaisi metsätalouden toimintaympäristöä. Juuri Suomelle on tärkeää saada mukaan unionin ulkopuoliset, suuret metsämaat, kuten Venäjä ja Turkki”, sanoo Granholm.

Muuten Suomen kansainvälinen metsäpolitiikka menee tänä vuonna pitkälti EU-puheenjohtajuuden merkeissä. Heinäkuun alussa alkavan puheenjohtajuuden painopiste on unionin metsästrategian kehittäminen ja sen toimeenpanon edistäminen.

YK:n Agenda 2030:n Kestävän kehityksen päämäärät.
YK:n Agenda 2030:n Kestävän kehityksen päämäärät.

Laaja näkemys kestävyydestä kiinnostaa

Matveisen mukaan päivitetyssä strategiassa oleellista on pyrkimys sopeuttaa yhteen kaikki kestävyyden osa-alueet, kuten ilmasto, luonnon monimuotoisuus, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. ”Mikään muu ei voisi olla vastuulliselle ministeriölle edes mahdollista ja sitä vaativat myös kaikki kansainväliset velvoitteet”, sanoo Matveinen.

Matveisen mukaan YK:n Agenda 2030 ja sen kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) antavat hyvän kuvan eri tavoitteista. Niistä metsästrategian kannalta tärkeimmät ovat maanpäällistä elämää ja siis myös metsiä, vastuullista kulutusta ja tuotantoa sekä ilmastoa koskevat tavoitteet.

Suomalainen lähestymistapa kiinnostaa ulkomaillakin. Sitä on käyty selvittelemässä lukuisista eurooppalaisista metsämaista, kuten Ruotsi, Norja ja Itävalta.

Luonnonvarojen käyttöön kohdistuva kritiikki on usein sillä tavalla kapea-alaista, että se tarkastelee vain yhden asian toteutumista. Usein se on luonnon monimuotoisuus ja viime aikoina erittäin usein ilmasto.

Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimus kuitenkin nimenomaan vaatii ilmastotoimien toteuttamista sopusoinnussa muiden kestävyystavoitteiden kanssa. Sellainen ilmastopolitiikka, joka veisi ihmisten elinkeinot, tuskin saisi kansalaisten tukea.

Hallitus on hyväksynyt Kansallinen metsästrategia 2025:n päivityksen kokouksessaan 21. helmikuuta. Kevään eduskuntavaalien jälkeen valittava uusi hallitus määrittelee strategian toteuttamisen tarkemmin.


Kansallinen metsästrategia 2025

Metsähallituksen ilmastoviisas metsätalous


 

Kirjoita kommentti