Metsähallitus tuottaa valtiolle yhä enemmän – hakkuumäärät jäivät suunniteltua pienemmiksi

Metsähallituksen tulot ovat kasvaneet niin paljon, että tämän vuoden tulostavoitetta on päätetty nostaa 110 miljoonasta peräti 150 miljoonaan euroon. Tulostavoite on silti alempi kuin se olisi ”normaalissa” metsätaloudessa, mutta Metsähallitukselle erikseen säädetyt yhteiskunnalliset velvoitteet laskevat tulosta.

Metsähallituksen tulos koostuu melkein pelkästään sen omistaman metsätalousyhtiön, Metsähallitus Metsätalous Oy:n tuloksesta. Viime vuonna Metsähallituksen tulos oli 124 miljoonaa euroa, josta se maksaa valtiolle runsaan sata miljoonaa euroa.

Metsätalousyhtiön lisäksi Metsähallituksen liiketoimintaan kuuluvat Kiinteistökehitys, Siemen Forelia ja maa-aineskauppaa käyvä MH-Kivi. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto viime vuonna oli noin 21 miljoonaa euroa, kun metsätalousyhtiön liikevaihto oli 334 miljoonaa euroa.

Aika ajoin julkisuudessa esitetään toiveita, että valtion pitäisi tinkiä Metsähallituksen tulosvaatimuksesta, jotta hakkuumääriä voitaisiin esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi vähentää. Toiveet eivät vastaa todellisuutta kahdellakaan tapaa.

Ensinnäkin, tulostavoite ei vaikuta Metsähallituksen hakkuumääriin, jotka määräytyvät paikallisessa yhteistyössä tehdyissä luonnonvarasuunnitelmissa. Toiseksi, hakkuumääriä on jo vähennetty erilaisten yhteiskunnallisten velvoitteiden takia tavanomaiseen metsätalouteen verrattuna.

Vähennys on suuri. Kaikkiaan se laskee Metsähallituksen tulosta noin 63 miljoonaa euroa, siis kolmanneksen.

Liiketoiminta ei saa rahoittaa suojelua

Metsähallituksen yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet tarkoittavat sitä, että sen on talousmetsissään jätettävä kaatamatta rahanarvoisia puita esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden, metsien virkistyskäytön, poronhoidon ja saamelaiskulttuurin tukemiseksi.

Viime vuonna Metsähallituksen tällä tavalla menettämä tulo oli sattumoisin jokseenkin yhtä suuri kuin Metsähallituksen eräpalveluiden ja valtion luonnonsuojelualueiden saama rahoitus valtiolta, Euroopan unionilta, erälupien myynnistä ja muista lähteistä yhteensä. Valtion budjettirahoituksen osuus tästä oli noin 45 miljoonaa euroa.

Aika ajoin esitetään myös toiveita, että Metsähallitus rahoittaisi liiketoiminnallaan luonnonsuojelua. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Metsähallitukseen on tehty palomuuriksi kutsuttu raja, jonka toisella puolella on liiketoiminta ja toisella puolella eräpalvelut ja luonnonsuojelualueiden hoito, joka vastaa kaikkien valtion luonnonsuojelualueiden hoidosta Suomessa valtion budjettivaroin.

Ja tämän palomuurin yli ei saa liikkua rahaa kumpaankaan suuntaan, ellei kyse ole palveluiden ostosta ja myynnistä osapuolten välillä.

Alun perin järjestelyyn päädyttiin, jotta valtion luonnonsuojelurahat eivät voisi päätyä Metsähallituksen liiketoiminnan käyttöön. Tätä edellyttävät myös Euroopan unionin säädökset.

Palomuurista tuli kaksisuuntainen ja niin tiivis, että edes liiketoimintapuolelle palkattujen metsureiden työaikaa ei saa käyttää luonnonsuojelupuolella vaikkapa luonnonhoitotöissä.

Hakkuut ovat jääneet suunnitelmia pienemmiksi

Vaikka Metsähallituksen metsätalousyhtiön liiketulos kasvoi viime vuonna suurin piirtein kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna, hakkuumäärät eivät juurikaan nousseet. Pidemmällä aikavälillä hakkuut ovat jääneet jopa alle sen, mitä luonnonvarasuunnitelmissa suunniteltiin.

Tuloksen kasvu johtuukin suurimmalta osin puun hinnan noususta. ”Kun katsoo metsäteollisuuden investointisuunnitelmia, me myös uskomme, että puun hinta ei ainakaan lähivuosina lähde laskuun”, sanoo Metsähallitus Metsätalouden toimitusjohtaja Jussi Kumpula.

Jatkossa Metsähallituksen tulostavoite tuskin on niin suuri kuin tänä vuonna. Nykyhallituksessa on ollut puhetta, että pidemmällä aikavälillä se voisi asettua 120 miljoonan euron tienoille.

Luonnonvarasuunnitteluun osallistuvat Metsähallituksen alueelliset sidosryhmät, kuten yritykset, opetusalan ja tutkimuksen yhteistyötahot ja viranomaiset sekä ympäristö- ja kansalaisjärjestöt. Tuloksena syntyvä luonnonvarasuunnitelma on kompromissi näiden sidosryhmien kesken.

Metsähallitus ei määrittele luonnonvarasuunnitelmien sisältöä ja sen hallitus on aina hyväksynyt ne hakkuiden osalta sidosryhmien tekemän suunnitelman mukaisesti.

Luonnonvarasuunnitelmat tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan. Kun katsotaan toteutuneita hakkuumääriä ja verrataan niitä suunnitelmiin, hakkuumäärät ovat olleet yli kaksi prosenttia suunnitelmia pienemmät. Alueista vain Länsi-Lapin hakkuut ovat olleet suunniteltua suuremmat.

Hyvin pieni osa hakkuista on paljon parjattuja avohakkuita. ”Esimerkiksi viime vuonna hakkuukypsien metsien hakkuista 30 prosenttia jätti metsän peitteiseksi, eli kyseessä ei ollut avohakkuu”, sanoo Kumpula. Kumpulan mukaan määrä on pysynyt jokseenkin samana vuodesta toiseen.

• • Klikkaamalla kuvaa saat näkyville isomman version.
  • ”Palomuuri” tarkoittaa rajaa, jonka yli raha tai palvelut eivät EU-oikeuden mukaisesti saa liikkua. Julkiset hallintotehtävät eivät siis saa rahoittaa liiketoimintaa eikä päinvastoin, ellei kyse ole kaupallisesta ostosta ja myynnistä osapuolten kesken.
  • Metsähallituksen tulokseen sisältyvät paitsi liiketoiminnan, myös julkisten hallintotehtävien tulos.
  • Liiketoiminnan maksusta Metsähallitukselle 80 miljoonaa euroa oli Metsähallitus Metsätalous Oy:n maksamaa käyttöoikeuskorvausta eli maanvuokraa ja 21 miljoonaa euroa edelliseltä vuodelta kertyneitä osinkoja.
  • Lähde: Metsähallitus

Metsähallituksen tiedote

Aiemmin forest.fi:ssä:

Luonnonvarasuunnittelu on sidosryhmien ideointia: ”Esimerkkiä voitaisiin ottaa muuallakin”

Metsähallitus edistää metsäluontoa ja saamelaiskulttuuria enemmän kuin valtio muuten