Luonnonvarasuunnittelu on sidosryhmien ideointia: ”Esimerkkiä voitaisiin ottaa muuallakin”
Pohjanmaalla suunniteltiin valtion maiden ja vesien käyttöä kolmenkymmenen sidosryhmän voimin. Suunnittelukokouksen osanottajat pitivät Metsähallitusta avoimen yhteistyön edelläkävijänä, josta voisivat ottaa oppia muutkin.
Oulun Nallikarin kokoussalissa lentää pöllö. Kolmisenkymmentä Pohjanmaan vaikuttajaa ja melkein yhtä monta metsähallituslaista heittelee pehmolintua toisilleen.
Kun pehmopöllön saa kiinni, saa sanoa yhden sanan. Aiheena on se, mistä luonnonvarasuunnittelussa keskustellaan viiden vuoden päästä ja sanalista on pitkä: luontoelämys, saavutettavuus, sukupuuttoaalto, onnellisuus, sähkö, monimuotoisuus, metsäteollisuus.
Aamuisen harjoituksen osallistujat ovat koolla kolmatta ja viimeistä kertaa. Heidän tehtävänään on laatia Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelma. Se ohjaa valtion maiden ja vesien käyttöä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla seuraavat viisi vuotta.
”Luonnonvarasuunnitelma on yhtä kuin Metsähallituksen toimintaohjelma suunnittelukaudelle ja alueelle”, summaa Johanna Leinonen, joka on hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja. ”Sidosryhmäyhteistyö tuo siihen vahvan paikallisen kokemuksen ja näkemyksen.”
Avainsana on yhteensovittaminen
Kun suomalaiset keskustelevat metsien käytöstä, keskustelu kohdistuu usein Metsähallitukseen hoitamiin valtion metsiin. Ne kattavat Suomen maa- ja vesialueista kolmanneksen ja ovat erityisesti virkistyksen, luonnonsuojelun ja luontomatkailun näkökulmasta kaikkien yhteistä omaisuutta.
Hiljattaisen tulostiedotteensa aluksi Metsähallitus totesi, että sidosryhmien toiveiden ja tarpeiden yhteensovittaminen on edellytys sen menestykselle. Metsähallitus tunnetaankin Suomessa yhtenä osallistamisen edelläkävijöistä. Se hyödyntää sidosryhmäyhteistyötä paitsi laajoissa maakunnallisissa luonnonvarasuunnitelmissa, myös muissa maankäytön hankkeissa.
”Meillä on aito halua saada kaikki äänet kuuluviin”, toteaa Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen, joka on tullut Ouluun tapaamaan luonnonvarasuunnittelun työpajan osallistujia.
Pohjanmaan yhteistyöryhmässä on mukana lähes kolmekymmentä järjestö-, opetus- ja tutkimus-, yritys- ja viranomaisorganisaatiota. Lisäksi nuorille on järjestetty oma työpajansa, ja suunnitteluun on voinut osallistua kuka tahansa verkkokyselyn avulla.
”Luonnonvarasuunnittelu ja sidosryhmäyhteistyö vaikuttaa laajasti Metsähallituksen toimintaan. Vakaus tulee juuri siitä, että alueella on yhteinen tahtotila esimerkiksi siitä, miten metsiä käsitellään”, Hyttinen toteaa.
”Näitä kaikkiako te teette?”
Luonnonvarasuunnitelma tehdään viiden vuoden välein Etelä-Suomen, Pohjanmaan ja Kainuun sekä Lapin ja Ylä-Lapin alueille. Pohjanmaalla luonnonvarasuunnittelu kattaa kolmanneksen alueen pinta-alasta: suunnittelun piirissä on 910 000 hehtaaria metsää ja 738 000 hehtaaria merta ja sisävesiä.
Tällä erää toimintalinjauksia on muokattu Pohjanmaalla syksystä lähtien. Moni osanottaja on ollut mukana ennenkin. Vaikka prosessi on pitkä ja tuttu, osallistujia hämmästyttää yhä Metsähallituksen valtava vastuualueiden määrä.
Jokainen sidosryhmän edustaja on haastettu ideoimaan kaikkia toimintalinjauksia, kuten ilmastonmuutoksen hillintää, metsätalouden kannattavuutta, vesiensuojeluratkaisuja, suojelualueiden hoitoa ja kulttuuriperinnön suojelua. Metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden rinnalla on keskusteltu virkistyskäytöstä ja matkailusta, erätaloudesta, kiinteistöliiketoiminnasta ja tuulimyllyistä. Aiheena ovat olleet myös merihiekan hyödyntäminen tulevaisuudessa sekä maan vuokraaminen esimerkiksi datakeskuksille.
Työpajan aikana metsähallituslaiset pitävät tietoiskuja uusista ja tutummista teemoista, kuten virtuaalisesta metsänhoidon suunnittelusta tai siitä, miten Metsähallitus edistää luonnon terveysvaikutuksia.
Moni sanoo ymmärtävänsä paitsi Metsähallituksen toimintaa ja sen laajuutta, myös muiden sidosryhmien tavoitteita uudella tavalla. Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollilakin kiittää avointa keskustelua, vaikkei usko läheskään kaiken paperille kirjoitetun heijastuvan käytäntöön.
”Se näkyy, että meitä kuullaan”
Luonnonvarasuunnittelun sidosryhmäyhteistyö alkoi 1990-luvulla, kun keskustelu luonnonvarojen vastuullisesta käytöstä voimistui. Aluksi sidosryhmäkeskusteluja hallitsi muun muassa metsien merkitys työllistäjänä ja tapaamisissa laskettiin hakkuumääriä, joista yritettiin saada aikaan yhteinen kompromissi.
Nykyisin osallistaminen on innovatiivista ideointia, jonka tavoitteena on katsoa tulevaisuuteen. ”Metsähallitus on edelläkävijä, jonka toimintatapa voisi levitä myös muille yhteiskunnan sektoreille”, sanoo työpajan menetelmistä vaikuttunut Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan insinööri Teemu Junttila.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin aluepäällikkö Merja Ylönen on sidosryhmän edustajana konkari, joka on tehnyt paljon yhteistyötä Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa. Hänen mukaansa yhteistyömenetelmät ovat parantuneet aiemmasta, ja kertoo kokeneensa myös sidosryhmähankkeita, jossa on menty vain Metsähallituksen ehdoilla.
”Tämänkertaisessa luonnonvarasuunnittelussa omat ajatuksensa saa esiin, jos vain jaksaa kommentoida”, Ylönen toteaa. ”Se näkyy myös toimintalinjauksissa, että meitä on kuultu.”
Ideat viedään eteenpäin
Toimintalinjaukset on kirjattu kokouspöydille levitettyihin isoihin paperilakanoihin. Vielä ensimmäisessä tapaamisessa osallistujat seisoivat konkreettisesti tyhjän pöydän ääressä, nyt papereissa on lähes valmiita linjauksia ja toimenpiteitä, jotka Metsähallituksen ohjausryhmäläiset ovat muotoilleet sidosryhmien ideoiden ja näkemysten pohjalta.
Tässä kolmannessa kokouksessa osallistujat voivat vielä kerran kommentoida linjauksia. Pääosin paperilakanat täyttyvät OK-merkinnöistä. Siellä täällä korjataan sanamuotoja tai esitetään tarkennuksia: tulvasuojelu on otettava paremmin huomioon, vieraslajit eivät ole jonkun mukaan vielä hallinnassa.
Loppukeskustelussa lentää jälleen pehmopöllö, mutta nyt se antaa koppaajalleen vuoron kysyä. Moni epäilee, kuinka Metsähallitus pystyy toteuttamaan kaikkea yhdessä ideoitua.
”Tätä kaikkea viedään eteenpäin”, vakuuttaa Leinonen. ”Toimintalinjat jakaantuvat monen asiantuntijan ja vastuualueen kesken, ja paljon tästä on jo olemassa olevaa jatkuvaa toimintaamme ja sen kehittämistä.”
Lopullinen Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelma valmistuu toukokuuksi. Sitten on vuorossa seuraavan yhteistyöryhmän perustaminen ja Lapin luonnonvarasuunnittelu.’
metsa.fi: Luonnonvarasuunnittelu
Kirjoita kommentti