Kysely: Nuorempi metsänomistajien sukupolvi on arvoiltaan yhä monimuotoisempi

Metsänomistajille teetetyn kyselyn perusteella metsien hoitoon ryhdytään todennäköisimmin taloudellisen tuoton lisäksi seuraava sukupolvi, marjametsät, luonnon monimuotoisuus ja hiilensidonta mielessä.

Arvostukset eroavat etenkin alle 40-vuotiaiden ja vanhempien metsänomistajien välillä. Tavoitteiden ja tarpeiden kirjon ymmärtäminen mahdollistaa metsäneuvojan ja metsänomistajan aidon vuorovaikutuksen syntymisen. Tapion ja Suomen Metsäyhdistyksen hankkeessa kehitetään työvälineitä vuoropuhelun tueksi.

Kyselyn vastausten perusteella marjastaminen ja sienestys ovat edelleen suomalaisen metsäsuhteen kivijalka. Tämä näkyi etenkin naispuolisten metsänomistajien vastauksissa. Alle 40-vuotiailla marjastuksen sijaan mieluisinta tekemistä metsässä ovat retkeily ja luonnon tarkkailu.

Metsänhoitoon innostaa perinteisen taloudellisen tuoton varmistamisen lisäksi hyväkuntoisen metsän jättäminen seuraavalle sukupolvelle, mikä näkyy erityisesti iäkkäämmillä metsänomistajilla. Alle 40-vuotiaille metsänomistajille keskenään lähes yhtä tärkeitä syitä metsänhoitoon ovat hyvät marja- ja sienimetsät, luonnon monimuotoisuuden lisääminen, taloudellinen tulos ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

”Nuoret ovat tottuneita käyttämään palveluita, mikä näkyy myös nuorten metsänomistajien vastauksissa. Uusina metsänomistajina tiedontarve ymmärtää metsän kasvusta ja kasvatuksesta on suuri. Tietokanavana luonto- ja harrastuslehdet ovat heillä tärkeitä. Sen sijaan tarve oppia itse tekemään käytännön metsätöitä on vähäisempi. Myös metsätalouden ympäristöasiat nousevat nuorilla taloudellisten asioiden rinnalle. Metsäneuvonnassa näiden kärkien kautta voisi rakentaa pohjaa vuorovaikutukselle”, toteaa tutkimusjohtaja Reijo Pirttijärvi Kantarilta.

Naismetsänomistajat innokkaita palvelun käyttäjiä, metsän eri hakkuutavat kiinnostavat nuoria ja suurtilallisia

Metsänomistajat hoitavat metsiin liittyviä asioita mieluiten henkilökohtaisen palvelun kautta. Varsinkin vanhemmat sekä suurten, yli sadan hehtaarin metsätilojen omistajat arvostavat henkilökohtaisuutta. Alle 40-vuotiaista kuitenkin selvästi yli puolet suosii sähköisiä palveluita.

Metsiin liittyvää tietoa halutaan eniten metsäneuvojilta. Lähes yhtä paljon arvostetaan metsään erikoistuneita lehtiä. Naisille olivat tärkeitä verkkopalvelut, joista he löytävät tietoa omasta metsästä. Naiset olivat myös ylipäätään keskimääräistä kiinnostuneempia metsäisten palveluiden käyttämisestä, kuten puukaupasta, metsänuudistamisesta ja metsäalueen suojelusta METSO-ohjelmassa.

Kolmannes alle 40-vuotiasta haluaisi palveluita metsän hakkuutavan valintaan. Myös suurmetsätilalliset olivat kiinnostuneita eri hakkuutavoista.

”Alle 40-vuotiaiden vastauksissa voi kuulla muutosta metsäsuhteessa. Samoja elementtejä löytyy kaikissa ikäryhmissä, mutta painotuksissa on eroja. Oman metsän tulevaisuus kiinnostaa, sillä he haluavat syvällistä tietoa ymmärtääkseen alaa. Heitä kiinnostaa metsän kasvatuksen kokonaisuus ja muiden metsänomistajien kokemukset”, kuvailee  johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen Suomen Metsäyhdistyksestä.

Kehitteillä työväline metsänomistajan metsäsuhteen selvittämiseen

Tapio ja Suomen Metsäyhdistys järjestävät tulevana syksynä työpajan, jonka tavoitteena on laatia eri tyyppisille metsänomistajille heidän tarpeidensa mukaisten palveluiden kuvauksia. Nyt tehdyn kyselyn pohjalta rakennetaan myös metsänomistajien ja metsäammattilaisten vuorovaikutusta parantava pikakysely metsänomistajan metsäsuhteen selvittämiseksi.

”Annoimme Kantar TNS:lle haasteen rakentaa kysely, jolla voidaan suuntaa antavasti selvittää metsänomistajan metsäsuhde. Tällainen muutamaan tarkkaan valittuun kysymykseen perustuva työväline auttaa alkuun, kun metsäammattilainen selvittää uuden asiakkaan palvelutarpeita ja metsään liittyviä tavoitteita”, kertoo markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Tarja Ollas Tapiosta.

Työssä valmistuvia, metsäammattilaisten käyttöön tarkoitettuja aineistoja esitellään syksyn aikana muun muassa Metsäpäivillä Helsingissä 1. marraskuuta.

”Projektissa tuotettavat aineistot tulevat vapaasti kaikkien saataville. Työväline metsäsuhteen tunnistamiseen, esimerkkejä palvelujen kuvauksista erilaisille metsänomistajille ja tutkimusdata lähetetään syksyllä kaikille, jotka ovat jättäneet meille yhteystietonsa”, lupaa projektin päällikkö Arto Koistinen Tapiosta.

Lisätietoa

Projektipäällikkö Arto Koistinen, Tapio Oy, p. 040 779 3186, arto.koistinen@tapio.fi (3.–5.7.)
Johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys ry, p. 050 3512 416, sirpa.karkkainen@smy.fi

Tapion ja Suomen Metsäyhdistyksen teettämässä kyselyssä selvitettiin metsänhoidon ajureita sekä neuvontaan ja palveluihin liittyviä arvostuksia. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi huhtikuussa 2019 reilu 600 metsänomistajaa. Kannustavaa metsäviestintää käyttäytymistieteellisin keinoin -hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Kannustavaa metsäviestintää käyttäytymistieteellisin keinoin -hanke

Tilaa tutkimustulokset metsänomistajien arvostuksista