Kohti vähähiilistä rakentamista: Kuulumisia Päättäjien Metsäakatemian jatkotilaisuudesta 4.11.2020

Päättäjien Metsäakatemian tuorein jatkotilaisuus toteutettiin 4.11.2020 webinaarina, johon osallistui noin 85 Metsäakatemian käynyttä ”metsäakateemikkoa”. Tilaisuudessa virisi vilkas keskustelu puurakentamisen haasteista ja mahdollisuuksista. Tallenne webinaarista on katsottavissa Metsäyhdistyksen YouTube-kanavalla.

Ympäristöministeriön kanssa yhteistyössä toteutetun tilaisuuden teemana oli vähähiilisen rakentamisen tulevaisuus ja miten yhteiskunnan eri toimijat voivat siihen vaikuttaa. Puhujina kuultiin Helsingin kaupungin suunnitteluinsinööri Anu Turusta, Stora Enson kehityspäällikkö Antto Kauhasta, Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Henna Helanderia ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Eliisa Kylkilahtea. Lisäksi Puurakentajat Group Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leinoa oli haastateltu etukäteen tilaisuudessa esitetylle videolle. Paneelikeskustelun alustajien kanssa veti ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelman asiantuntija Jemina Suikki.

Kuulijat ottivat sisältöön osaa äänestysten ja chatin kautta. Tilaisuudessa virisikin vilkas keskustelu puurakentamisen haasteista ja mahdollisuuksista.

Eliisa Kylkilahti: Kuluttajanäkökulmaa tulisi vahvistaa rakentamisessa

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Eliisa Kylkilahti toi puurakentamiskeskusteluun kaivattua kuluttajatutkimuksen näkökulmaa. Hän toi esiin tutkimustuloksia, joiden mukaan kuluttajien mielikuvat puurakentamisesta ovat pääasiassa myönteisiä. Me kuluttajat koemme puurakentamisen yleisesti ekologisena, terveellisenä, paloturvallisena, kauniina, lämminhenkisenä, hyväntuoksuisena ja kodikkaana. Näkemys puurakentamisen moderniudesta (tai vanhanaikaisuudesta) sen sijaan tutkimusten mukaan jakaa mielipiteitä, kuten myös mielikuvat puun käsiteltävyydestä ja puurakentamisen kustannuksista. Asukkaat kokevat puukerrostalot pääosin hiljaisina, mutta osaa asumisen äänet ja puurakennuksessa tuntuva tärinä häiritsevät.

Kylkilahden mukaan Suomessa kerrostalohankkeet kuitenkin toistavat toisiaan, koska asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi on hankkeissa tällä hetkellä vähäistä. ”Prosessien hitaudesta johtuen, asukkaat ovat etäällä suunnittelusta. Nykymarkkinatilanteessa kuluttajan mahdollisuudet vaikuttaa materiaalivalintoihin ostopäätöksessä ovat kapeat.
Lisäksi kuluttajien luottamus on usein koetuksella rakentamisen laadun näkökulmasta”, hän tiivisti haasteita. ”Jos tehdään nyt rohkeasti erilaista ja monipuolista asuntotuotantoa, niin turvataan myös tulevaisuuden kuluttajan valinnan mahdollisuuksia.”

Mitä kuluttajana sitten voisi itse tehdä vaikuttaakseen rakentamiseen? Eliisa Kylkilahti listasi seuraavia asioita: ”Ottamalla kantaa kaava-asioihin kommentoimalla ja äänestämällä, omaksumalla aktiivisen roolin oman taloyhtiön hallituksessa tai esimerkiksi asukastoimikunnassa sekä toimimalla yhteisöllisesti; tutustumalla naapureihin ja jakamalla kokemuksia ja käytännön asumisvinkkejä. Lisäksi voi huomioida rakentamisen ympäristömerkinnät ja muut laatutekijät sekä seurata omaa asumista ja asumisen aikaisia ympäristövaikutuksia.”

Tutkijatohtorin viesti tutkimukseen haastatelluilta asukkailta oli kuitenkin kannustava: ”Rakentakaa lisää puusta!”

Anu Turunen: Työvoimapula näkyy Helsingin kaupungin rakentamisessa

Helsingin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen tueksi tehty toimenpideohjelma määrittää kaksi tapaa edistää puurakentamista: kaavoitus ja kaupungin omat hankkeet. Helsingin kaupungin suunnitteluinsinööri Anu Turunen kertoi puheenvuorossaan erilaisista keinoista, joilla puurakentamista edistetään.

Viimeisen kymmenen vuoden ajan Helsingin kaupungin asukasluku on kasvanut vuosittain noin 7000 uudella asukkaalla. Uusia asuntoja rakentuu myös noin 7 000 kappaletta vuosittain, mikä on noin 20 prosenttia koko maan asuntotuotannosta. Suomen puukerrostaloasunnoista neljäsosa on rakennettu Helsingissä.

Paitsi puurakenteisten rakennusten määrän tuplaamista, Helsinki tavoittelee myös puun osuuden kasvattamista osana muuta rakentamista. Turusen mukaan puun käyttötarkoitukset voivat olla hyvin monenlaisia, aina virkistysalueiden pohjarakentamisesta katuympäristöjen elementteihin ja pysäköintilaitoksiin. Esimerkkeinä Helsingin omista rakennushankkeista Turunen mainitsi kaupungin oma asuntotuotannon, joka tarjoaa seuraavan viiden vuoden kuluessa 800 asuntoa puukerrostaloissa, sekä rakennettavat palvelutalot, koulut, päiväkodit ja urheiluhallit, joista parikymmentä prosenttia tulee olemaan puurakenteisia.

Millainen puurakentamisen tahti Helsingissä sitten on tällä hetkellä? Turusen oman arvion mukaan, Helsinkiin voisi 2020-luvun puolivälin jälkeen valmistua tuhat puukerrostaloasuntoa vuodessa, mikäli asemakaavoituksen toteutus etenee suunnitellusti. Uusien kaava-alueiden lisäksi kaupunki panostaa täydennysrakentamiseen, tarjoamalla puun käytön tueksi kannustimia.

Hän korosti myös kehittämishankkeiden, vuoropuhelun ja viestinnän merkitystä puurakentamisen edistämisessä: ”Yritysten toimintaedellytysten parantaminen, verkostoituminen ja tiedonvaihto, erilaiset ekskursiot ja oppilaitosyhteistyö – nämä kaikki tuovat esiin kaupungin tahtotilaa ja pyrkimyksiä ja vaikuttavat kaupungin julkisuuskuvaan.”

Puurakentamiseen kasvattamiseen liittyy myös haasteita. Anu Turusen kiteytys Helsingin kaupungin kannalta kuului: ”Puurakentamisen tarjonta ja osaaminen ei tällä hetkellä vastaa rakentamisen suureen tarpeeseen. Rakentamisessa on työvoimapula, joka näkyy Helsingin kaupungille. Kun kehitämme puurakentamista, ruokimme samalla koko alan imagoa ja kiinnostavuutta. Meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota opiskelijoihin ja näytettävä mahdollisuuksia, joita puurakentamisessa on.”

Antto Kauhanen: Suomessa kasvaa viidessä kesäpäivässä puumäärä, joka riittäisi kaikkeen Suomen vuosittaiseen uudisrakentamiseen

Kehityspäällikkö Antto Kauhanen Stora Ensosta esitteli webinaarissa Stora Enson suunnitelmia Katajanokalle rakentuvasta uudesta monitoimirakennuksesta. Rakennukseen tulee sijoittumaan Paitsi Stora Enson uusi pääkonttori, myös hotelli ja julkista liiketilaa.

Uudet innovatiiviset massiivipuuelementit kuten ristiinliimattu puu (CLT) ja viilupuu (LVL) antavat hankkeessa Kauhasen mukaan jopa rajattomat mahdollisuudet rakennesuunnittelulle, tyylille ja arkkitehtuurille. Kauhasen mukaan Storan Enson tavoitteena on rakentaa hiilineutraali rakennus, joka perustuu puun laajaan käyttöön, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiantuotantoon.

Katajanokan Laiturin tulisi valmistuessaan ilmentää luonnon monimuotoisuutta, vastuullisuutta, herkkyyttä ja ainutlaatuista metsäsuhdettamme sekä osoittaa, mihin kaikkeen puu pystyy. Rakennusmateriaalina puu pystyykin Kauhasen mielestä siihen, mihin perinteiset rakennusmateriaalit eivät pysty: Se kasvaa takaisin. ”Suomessa kasvaa viidessä kesäpäivässä puumäärä, joka riittäisi kaikkeen Suomen vuosittaiseen uudisrakentamiseen. Lisäksi puuelementit ovat kierrätettäviä, mikä tukee kiertotalousajattelua.”

Rakentamiseen Kauhanen peräänkuuluttaa lisää nuoria, innokkuutta ja kunnianhimoa. ”Ilmastonmuutos ja sen aiheuttama ilmastoahdistus on paljon esillä tässä ajassa. Alat, joilla ratkotaan globaaleja ongelmia, ovat tulevaisuudessa vetovoimaisimpia. Rakentaminen on yksi keskeinen ala, jolla luodaan jotain konkreettista ja pitkäaikaista ja jolla vaikutetaan rakennetun ympäristön päästöihin. Uskon, että nuoret näkevät alassa potentiaalia.”

Henna Helander: Yhteiskunta muuttuu, joten myös rakentamisen on muututtava

Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Henna Helander puhui tilaisuudessa arkkitehtuurin roolista kestävässä rakentamisessa.

Helanderin mukaan elämme parhaillaan post-funktionalismin aikaa: ”Kaupanteko, asuminen ja työnteko ovat murroksessa. Nämä yhteiskunnalliset muutokset näkyvät suoraan arkkitehtuurissa ja siinä, miten käytämme tiloja”. Arkkitehtuurin tehtävänä on hänen mukaansa saada rakennuksessa kauneus, käytettävyys ja kestävyys toimimaan yhdessä.

Myös Helander toi puheessaan esiin rakentamiseen liittyviä tutkimustuloksia. Niiden mukaan puolet rakennusten hiilipäästöistä aiheutuu rakennusmateriaaleista ja jokaisen uuden rakennuksen aiheuttama hiilipiikki vastaa rakennuksen 40 vuoden käytön energiakulutusta. Ekologisuuden lisäksi puurakentamisella on kuitenkin myös muita selkeitä etuja, kuten rakentamisen ripeys, jotka kasvattavat mielenkiintoa sitä kohtaan.

Miten rakentamisen sitten tulisi muuttua? Helander peräänkuulutti alalle uusia toimijoita ja toimintatapoja. ”Julkisella puolella puurakentaminen on mennyt hienosti eteenpäin viime vuosina. Kerrostalorakentamisessa prosessit ovat kuitenkin tällä hetkellä jäykkiä: Rakentaminen on keskittynyt isoihin rakennusliikkeisiin, rakennuttaminen on tehty perustaloja varten ja urakoitsijoiden prosessit ja toimitussopimukset on tehty perusratkaisuille.”

Helanderin mukaan puurakentaminen monipuolistuu ja prosesseja pitää pystyä päivittämään. ”Emme tiedä, millaisia rakennuksia tulevaisuudessa tarvitaan. Jos haluamme rakentaa kestävästi, olennaisinta on tehdä joustavia rakennejärjestelmiä ja pelkistettyjä rakenteita, joissa myös uusittava tekniikka on minimoitu.”

Henna Helander toi esityksessään esiin puurakentamisen hienoja esimerkkejä. Hänen mukaansa Suomella on edellytykset menestyä puurakentamisessa, mutta yhteistyötä tarvitaan lisää. ”Meidän täytyy tehdä yhdessä töitä ja saada jännittävyys ja kiinnostavuus takaisin rakentamiseen”, hän kiteytti.

Mikko Leino: Puurakentamisen kasvava kysyntä edellyttää, että kilpailevien yritysten määrä kasvaa

Helanderin kanssa samaan lopputulemaan oli tullut myös Hopealaakson päiväkodin työmaata esitellyt Puurakentajat Groupin toimitusjohtaja Mikko Leino: alalle tarvitaan lisää yrityksiä ja kilpailua. ”Kasvu syntyy vain rakentamalla, suunnittelemalla ja tekemällä lisää puusta. Ja tekemällä välillä virheitä, kuten muussakin rakentamisessa.”

Leinon mukaan, toteutus on ennen kaikkea kiinni asenteista ja näkemyksestä. ”Ristiinliimatun puun eli CLT:n potentiaali on valtava. Se on yksi puutuoteteollisuuden parhaita insinöörituotteita. Sen käytön vahvoja etuja ovat rakentamisen nopeus ja kustannustehokkuus yhdistettynä materiaalin terveellisyyteen ja ekologiseen kestävyyteen”, hän kertoi videolla.  Liiketoimintamalli on kuitenkin uusi ja CLT-kerrostaloja on rakennettu vasta vähän. Siksi Puurakentajat on aktiivinen yhteiskunnallisessa keskustelussa ja haluaa jakaa omaa osaamistaan muille toimijoille.

Näkemyksensä puurakentamisen edistämisestä Leino kiteytti näin: ”Lainsäädäntöä tulisi vielä yhdenmukaistaa, muun muassa paloturvallisuusasioissa. Hallituksen asettamat puurakentamisen kasvutavoitteet antavat merkittävää lisäbuustia julkiseen rakentamiseen puusta. Valistuneilla kuluttajilla on kuitenkin keskeisin rooli”.

Päättäjien Metsäakatemian jatkotilaisuuden 4.11.2020 webinaaritallenteeseen pääset tästä.

Puurakenteisen Hopealaakson päiväkodin rakennustyömaalla Helsingin Laajasalossa kuvatulla videolla haastateltavana Puurakentajat Group Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leino.

Ympäristöministeriön hallinnoima Puurakentamisen ohjelma (2016−2022) edistää puun käyttöä vahvistamalla alan osaamista, kehittämällä puurakentamisen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä sekä tarjoamalla faktatietoa puurakentamisesta. Ohjelman päämääränä on, että 2020-luvulla puun käyttö rakentamisessa on luontevaa Suomessa. Lisätietoa täällä.

Suomen Metsäyhdistyksen järjestämä Päättäjien Metsäakatemia on yhteiskunnan päättäjille ja muille vaikuttajille suunnattu kurssi- ja keskustelufoorumi. Sen tavoitteena on lisätä suomalaisten vaikuttajien kiinnostusta metsäasioihin, vahvistaa heidän metsällistä tietämystään sekä luoda vuorovaikutusta metsäalan ja muiden alojen vaikuttajien kesken. Metsäakatemian verkkosivuille pääset tästä.