Metsäluonnon hoito on tehonnut

Ympäristöministeriön uusi uhanalaiskartoitus osoittaa, että toimenpiteillä metsäluonnon monimuotoisuuden hyväksi on ollut positiivinen vaikutus.

Tänään julkistettu ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisarvio on lohdullista luettavaa nimenomaan metsäalalle. Itse arvio, mutta myös sen tekijät sanoivat julkistamistilaisuudessa tänään, että kaikista elinympäristöistä juuri metsissä tilanne on kehittynyt parhaiten.

”Metsien osalta tulos on hyvä, mikä on lohdullista nimenomaan siksi, että juuri metsissä on tehty niin paljon uhanalaisten lajien suojelun eteen. Jos tulos olisi huono, meillä ei taitaisi olla muuta mahdollisuutta kuin nostaa kädet pystyyn”, sanoo arvion tekemistä vetänyt ympäristöministeriön ympäristöneuvos Pertti Rassi.

Eniten on kohentunut sellaisten lajien tila, joiden sukupolvi tai elinikä on lyhyt, kuten kovakuoriaisten. Pidempään elävien, kuten jäkälien tilassa ei ole näkynyt vastaavaa muutosta.

Niidenkin tila saattaa silti olla suojelutoimien johdosta paranemassa, mutta se ei vain näy juuri pitkän eliniän takia. ”Tämä on mahdollista, mutta se tietenkin edellyttää, että toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden hyväksi jatketaan”, sanoo Metsähallituksen suojelubiologi Esko Hyvärinen.

Haapojen säästäminen on paras keino

Uhanalaisarvion kokoamista vetänyt ympäristöneuvos Pertti Rassi sanoo, että metsätalouden toimet monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat kohentaneet luonnon tilaa. Kuva: Krista Kimmo

Rassin mukaan kaikkein parhaita metsätalouden toimista on ollut hakkuiden yhteydessä säästettävien puiden ja aivan erityisesti suurten haapojen säästäminen. Tämä on yllättävää siksikin, että juuri säästöpuiden jättämistä on pidetty luonnonhoidon keinoista kehnoimpana.

Hyvärisen mukaan tutkijat ovat kuitenkin kaiken aikaa tienneet, että säästöpuiden jättäminen saattaa olla hyvinkin merkittävä keino. ”Voi olla, että julkisuudessa kuva on ollut väärä”, sanoo Hyvärinen.

Myös palolajien tila on kohentunut luonnonhoitona tehtyjen kulotusten ansiosta. ”Tällä on ollut vaikutusta, koska palolajit liikkuvat aktiivisesti. Myös Venäjän metsäpaloilla saattaa olla vaikutusta”, sanoo Hyvärinen.

Ensisijaisesti metsissä elävien lajien osuus uhanalaisista lajien kokonaismäärästä on 36,2 prosenttia, 814 lajia. Näistä lähes puolet on lehtolajeja. Myös vanhojen metsien lajien osuus on suuri.

Metsätalouden toimet ovat kuitenkin ensisijainen syy vain kolmelle neljästä uhanalaisesta metsälajista. Esimerkiksi suuret nisäkkäät, kuten karhu ja susi, eivät ole uhanalaisia metsätalouden, vaan metsästyksen takia. ”Niiden osalta olemme myös havainneet, että kanta ei uusiudu naapurimaista juuri lainkaan”, sanoo professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitokselta.

Riistalajien tulos hätkähdytti Rassia: ”Niistä yli puolet on uhanalaisia ja uhanalaisten riistalajien määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa”, Rassi sanoo.

Tunturipaljakoiden lajit saattavat kadota

Elinympäristöistä kaikkein kehnoimmin menee tunturipaljakoilla, missä monimuotoisuus on heikentynyt selvästi. ”Olen joskus sanonut, että ilmastonmuutos ja porojen ylilaidunnus on tunturipaljakoille tappava yhdistelmä”, sanoo Rassi.

Tunturipaljakoiden tulevaisuus ei näytä hyvältä, jos ilmastonmuutos etenee. ”Lajit eivät voi siirtyä pohjoiseen, koska vastassa on Jäämeri. Me olemme vaarassa menettää nämä lajit kokonaan”, Rassi sanoo.

Ilmastonmuutoksesta on silti saattanut olla hyötyäkin, nimittäin perinneympäristöjen lajeille, joiden tila on myös kohentunut. ”Tätä on vaikea pitää minkäänlaisten suojelutoimien ansiona, vaikka niitä on maataloudessa tehty. Todennäköisesti syynä ovat olleet 2000-luvun poikkeuksellisen lämpimät kesät”, Rassi sanoo.

Jos kesien lämpimyys siis johtuu ilmastonmuutoksesta, niin kuin usein sanotaan,perinneympäristöille se on tehnyt hyvää.
Suo- ja vesistölajeilla ja erityisesti vesilinnuilla menee selvästi huonommin. Syy tähän saattaa olla myös Suomen ulkopuolella, eli siellä, missä linnut viettävät talven. Myös rantojen ja kallioiden lajien tilanne on huono.

Uhanalaisten osuus on ennallaan

Kaikkiaan Suomesta löydettiin noin 45 000 lajia, joista noin 21 400:n uhanalaisuus voitiin arvioida. Uhanalaisiksi luokiteltiin 2247 lajia, eli noin kymmenesosa. Osuus ei ole muuttunut merkittävästi sitten edellisen arvion.

Vastaavanlaisia uhanalaisarvioita ei ole tehty juuri muualla kuin Ruotsissa ja Norjassa, missä arvioinnin tulokset ovat pitkälti samat. Näissäkään maissa ei ole arvioitu uhanalaisuuden syitä läheskään sillä perusteellisuudella, millä Suomen arviossa.

Seuraava uhanalaiskartoitus tehtäneen jälleen kymmenen vuoden kuluttua. Mikä mahtaa olla lajien tilanne silloin?

”Tätä on mahdoton lähteä ennustamaan, koska epävarmuuksia on niin paljon. Yksi suurimmista on ilmastonmuutos”, sanoo Rassi.