Lumituhoja on syntymässä erityisesti Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla

Pohjanmaalla arvioidaan, että metsää olisi tuhoutunut jopa 150 000 kuutiometriä. Metsän voi vakuuttaa myös lumituhojen varalta, mutta kaikki eivät tee niin.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla arvioidaan, että alueen yksityismetsänomistajille koituu tämän talven lumituhoista tähän mennessä korkeintaan viiden miljoonan euron menetys. Summa koostuu
puun myyntitulojen menetyksestä, korjuukustannusten lisääntymisestä ja metsien aukkoisuuden aiheuttamista tuottotappioista.

Tuhojen aiheuttamia menetyksiä voi lieventää, jos lumen tuhoamille puille löytyy ostaja tai muuta käyttöä. Ne voivat kelvata esimerkiksi polttopuuksi.

Puiden korjaaminen on kuitenkin kallista, minkä johdosta useimmat lumituhopuut jäävät metsään lahoamaan. Siitä taas hyötyy luonnon monimuotoisuus. Myös hyönteistuhojen vaara on pieni, koska kuusi ei yleensä kärsi lumituhosta.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla arvioidaan, että tänä talvena tuhoutuneista 150 000 kuutiosta korkeintaan kolmasosa tullaan korjaamaan.

Myös Länsi-Pohjassa arvioidaan, että lumituhot toistuvat toissatalven laajuudessa, mikä merkitsisi 10 000 kuution ja 300 000 euron menetyksiä.

Lumituho kohtaa yksittäisiä puita

Lumituhojen määrän arvioiminen on toisenlaista kuin myrskytuhojen. Myrskytuhot ovat arvioitavissa periaatteessa heti myrskyn jälkeen, kun taas lumituhoja ei voi arvioida ennen kuin myöhään keväällä, kun lopulliset tuhot ovat havaittavissa.

Tämä johtuu lumituhon luonteesta: oksille kerääntyvä painava tykkylumi painaa erityisesti koivun mutkalle, mutta tuho syntyy vasta, jos puu ei talven jälkeen oikene suoraan. Männylle taas käy usein heikommin: se suorastaan katkeaa lumitaakan painosta.

Katkeilevat männyt ovat kuitenkin usein pieniä puita, jotka muutenkin poistettaisiin harvennuksissa.

Lähes kaikki lumituhot tapahtuvat yksittäisille puille eikä yhtenäisiä tuhoalueita juuri ole. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla arvioidaan, että tänä vuonna avohakkuita joudutaan lumituhojen takia tekemään vain noin 50 hehtaaria.

Lumituhovakuutus on osa laajaa metsävakuutusta

Lumituhovakuutus on vakuutusyhtiöillä yleensä osana normaalia metsävakuutusta, josta voi valita pienemmän ja laajemman turvatason. Pienempi turvataso korvaa metsäpalot sekä esimerkiksi hyönteis- ja jyrsijätuhot, kun taas laajempi turva korvaa näiden lisäksi myös myrsky- ja lumituhot.

Esimerkiksi vakuutusyhtiö Ifistä kerrotaan, että nykyään jopa 70‒80 prosenttia metsävakuutuksen ottajista valitsee laajan turvan. ”Olen joskus sanonut, että tässä asiassa myrsky on paras myyntimiehemme”, sanoo Ismo Ruokoselkä Ifistä.

Sinänsä metsävakuutuksen ottaa edelleenkin kovin harva metsänomistaja. ”Huolestuttavan harva, yksityisistä metsänomistajista ehkä puolet, kunnista ja seurakunnista useampi”, sanoo Ruokoselkä.

Ruokoselän arvion mukaan lumivahingot eivät ole viime vuosina vaihdelleet kovinkaan paljon. Koska lumituhoja mennään arvioimaan vasta lopputalvesta, vakuutusyhtiöt eivät tiedä eivätkä myöskään mielellään arvioi tämän vuoden lumituhoja ainakaan vielä tässä vaiheessa.

Ifillä vakuutuskorvausten laskemisessa periaate on, että arvioidaan tuhoutunut kuutiomäärä, minkä jälkeen metsänomistaja saa euromääräisen korvauksen jokaiselta tuhoutuneelta kuutiolta. Ifissä korvaustaso voi olla 12, 16 tai 21 euroa tuhoutunutta kuutiota kohti.

”Metsänomistaja voi valita näistä tasoista jonkin vakuutusta ottaessaan ja vakuutusmaksu määräytyy valitun tason mukaan”, sanoo Mikko Vaitomaa Ifistä.

Kun korvaus on maksettu, metsänomistaja voi tehdä tuhoutuneille puille mitä haluaa ‒ vaikka myydä, jos ostaja löytyy. ”Kyllä, se ei meitä sitten enää kiinnosta”, sanoo Vaitomaa.