Ahvenanmaalla harkitaan FSC:tä
Toteutuessaan Ahvenanmaan metsänomistajien hanke olisi ainoa metsäyhtiöistä riippumaton FSC-ryhmäsertifointi Suomessa. Päätös asiassa tehtäneen vielä kevään aikana.
Kimmoke FSC-sertifiointiin tuli Ahvenanmaan metsänhoitoyhdistykselle asiakkailta. Maakunnan metsistä saatava, sahojen sivutuotteena syntyvä hake menee melkeinpä pelkästään BillerudKorsnäsille Ruotsiin, joka taas tekee hakkeesta kartonkia ruotsalaisen Tetra Pakin käyttöön.
”BillerudKorsnäs on Ahvenanmaan suurin puun ostaja, mutta FSC:tä on halunnut nimenomaan Tetra Pak”, sanoo metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Torbjörn Björkman. Sahatavara Ahvenanmaalta menee etupäässä Keski-Eurooppaan, eikä sieltä ole tullut toiveita FSC:n suhteen.
Hanke on ollut vireillä jo pitkään ja yhdistys on muun muassa tilannut asiasta selvityksen konsulttiyhtiö Induforilta. Indufor korostaa raportissaan, että jos FSC:hen mennään, tahto pitää tulla Ahvenanmaalta eikä sen ulkopuolelta.
Näin ennen muuta siksi, että erityisesti alkuvaiheessa hankkeeseen joudutaan käyttämään rahaa. Tätä nykyä Ahvenanmaan metsänhoitoyhdistys on mukana PEFCissä, eikä tähän ole suunniteltu muutosta.
”Imago ja tulot paranisivat”
Yleisesti ottaen Indufor arvioi, että hanke olisi metsänhoitoyhdistykselle hyödyllinen niin imagon kuin metsätulojenkin kannalta. Kustannukset tuskin olisivat ylivoimaiset, varsinkin kun ahvenanmaalainen metsänhoito laskettaisiin FSC:ssä pienmetsänomistukseksi, jota koskevat vaatimukset ovat lievemmät.
Björkmanin mukaan kysymys on rahasta ainakin siinä mielessä, että FSC-sertifioidusta hakkeesta tulisi saada enemmän rahaa kuin muuten, ainakin alkuvaiheessa, jotta sertifioinnista aiheutuvat kustannukset saataisiin katettua.
”Hintalisä pitäisi olla yksi tai kaksi euroa kuutiometriltä”, Björkman sanoo. Hänen mukaansa BillerudKorsnäs hyötyisi hankkeesta parempina hintoina noin 200 000 euroa vuodessa. ”Ainakin osa siitä tulisi saada kanavoitua metsänomistajille, mutta kuinka suuri, siihen on vaikea ottaa kantaa”, sanoo Björkman.
Tässä vaiheessa sertifioinnin kulut kuitenkin maksaa ahvenanmaalainen metsäyhtiö Carl Rundberg ja Ahvenanmaan metsänomistajien yhdistys (Ålands skogsägarförbund), jotka ovat päättäneet yhdistyä ensi vuoden alusta alkaen Ålands Skogsindustri –yhtiöksi.
”En pidä riskejä suurina”
Induforin raportissa on pitkä ja yksityiskohtainen luettelo riskeistä, mitä FSC-hankkeeseen voisi liittyä. Björkman ei pidä niiden toteutumista kovinkaan todennäköisenä.
Björkman arvelee, että kaikki Ahvenanmaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenet tuskin tulisivat siihen mukaan, ainakaan heti. ”Meillä on vajaa 3000 metsänomistajaa. Luulen, että alkuvaiheessa suurimmat metsänomistajat, kuten maakuntahallitus, kunnat ja seurakunnat voisivat olla aktiivisimmin mukana”, Björkman sanoo.
Kyseessä olisi ryhmäsertifiointi, ja siinäkin mielessä ahvenanmaalaiset olisivat menossa uusille vesille: Suomessa ei ole yhtään metsäyhtiöistä riippumatonta FSC-ryhmäsertifiointia, eikä näin suurta ole ollut koskaan. ”Mantereella toteutetut FSC-sertifioinnit ovat yleensä suurten metsänomistajien omia sertifiointeja”, Björkman sanoo.
Yhdistyksestä on otettu yhteyttä sertifiointeja tarkistavaan DNV-yhtiöön erilaisten yksityiskohtien selvittämiseksi. Lopullista päätöstä FSC-sertifiointiin liittymisestä odotellaan vielä tämän kevään aikana.
Sen verran vakavissaan yhdistys kuitenkin on, että se liittyi Suomen FSC:tä hallitsevaan yhdistykseen jäseneksi toukokuussa 2014.
Ahvenanmaan metsänhoitoyhdistys (vain ruotsiksi)
Carl Rundberg Ab (vain ruotsiksi)
Kirjoita kommentti