Ceres kehittää metsäbiomassasta korkeanarvon tuotteita – metsäalan osuus kansantuotteesta kaksinkertaistuisi ja ilmastokin hyötyisi

Yksi ensimmäisista uuden metsäbiotalouden tuotteista oli Woodcast-lastoitusmateriaali, joka on levinnyt laajaan käyttöön esimerkiksi sairaaloissa. Tuote on hyvä esimerkki uuden arvon luomisesta metsään perustuviin arvoverkostoihin: sen pääraaka-aine on puuhake, joka muuten menisi vähempiarvoiseen tuotantoon ja se on erittäin korkean lisäarvon tuote, jolla on kysyntää kaikkialla maailmassa. Kuva: Onbone Oy

Uusimmat uutiset

Aalto-yliopisto ja VTT aikovat kehittää uudenlaisia tuotteita metsäbiomassoista niin, että metsien arvo voisi jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Suomen Akatemia on valinnut Ceresin lippulaivahankkeekseen ja rahoittaa sitä.

VTT selvitti viime keväänä, kuinka Suomi voisi täyttää vuoden 2050 ilmastotavoitteet. Se tutki erilaisia kehityspolkuja tulevaisuuteen. Niistä CNS (Carbon Neutral Scenario) vähentäisi Suomen kasvihuonekaasupäästöjä enemmän kuin Euroopan unionissa keskimäärin.

BioEco-skenaariossa taas asetettiin tavoitteeksi myös vähähiilinen talous, maatalouden ja metsien biomassojen parempi hyödyntäminen ja tiukat kestävyyskriteerit.

”BioEcossa on tarkoituksena, että biomassoja käytettäisiin mahdollisimman vähän energiantuotantoon ja mahdollisimman paljon uusista materiaaleista tehtyihin korkean lisäarvon tuotteisiin”, sanoo tutkimusprofessori Kristiina Kruus VTT:ltä.

Mukana iso joukko yrityksiä

Ceres-lippulaivahanke on kahdeksanvuotinen. Sen ideoista on vielä pitkä matka käytäntöön.

”Nämä ovat visioita, kyllä, mutta ne muuttuvat todeksi tekemällä. Minä uskon tähän myös siksi, että jo silloin kun haimme rahoitusta, 20 erilaista organisaatiota sitoutui tukemaan hanketta”, Kruus sanoo.

Kruusin mukaan tukijoissa on merkittäviä suuryrityksiä ja niitä on rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen tullut vielä lisää. ”Teollisuus on tässä innolla mukana ja se on tietenkin edellytys sille, että kehitystyö aikanaan muuttuu myös todelliseksi tuotannoksi”, Kruus sanoo.

”Jo vuonna 2030 tekstiilintuotannon tarvitsemaa selluloosaa saatetaan tehdä kahdessa, kolmessa laitoksessa jopa lähes miljoona tonnia vuodessa”

BioEco-polku johtaisi uudentyyppisten teollisten ekosysteemien syntymiseen. Metsäbiomassojen käytön merkitystä kansantaloudelle kuvaa, että siinä missä pelkkä CNS vähentäisi metsäalan osuutta kansantuotteesta, BioEco jopa kaksinkertaistaisi osuuden vuoteen 2050 mennessä.

BioEco voi jopa kaksinkertaistaa myös Suomen metsäteollisuuden tuottaman vuotuisen lisäarvon nykyisestä 14 miljardista eurosta vuoteen 2050 mennessä, jos korkean lisäarvon biotuotteet ja markkinat kehittyvät. Myös maataloussektorilla uudet ratkaisut saisivat aikaan kasvua, joskaan ei yhtä suurta kuin metsäalalla.

Tulossa uudenlaisia tehtaita

Paperikoneiden tilalle saadaan toisenlaisia tehtaita. VTT:n mukaan biomateriaali on tulevaisuuden muovi, mutta se voi olla paljon enemmänkin.

Uusia materiaaleja voitaisiin kehittää esimerkiksi puun ainesosa ligniinistä, joka perinteisesti on mennyt energiantuotantoon. Erilaisia uusia lignoselluloosaan perustuvia materiaaleja voitaisiin käyttää kotitaloustarvikkeissa, ilman- ja vedenpuhdistusjärjestelmissä, seuraavan sukupolven katalyytteinä, ultrakevyissä kuljetusvälineissä ja energian talteenottojärjestelmissä, pakkauksissa, vaatteissa.

Professori Ali Harlin VTT:ltä kertoo, että esimerkiksi tekstiilien tuotanto edellyttäisi monenlaisia laitoksia.

”Yksi esillä ollut perusteltu arvaus on, että jo vuonna 2030 tekstiilintuotannon tarvitsemaa selluloosaa tehtäisiin kahdessa, kolmessa laitoksessa jopa lähes miljoona tonnia vuodessa”, sanoo Harlin. Vertailun vuoksi, Äänekosken biotuotetehtaan sellukapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa.

VTT:llä kehitetty puutekstiilien valmistusteknologia sopii myös tekstiilien kierrättämiseen. Professori Ali Harlinin mukaan suomalaisten tekstiilin kierrätyslaitosten kapasiteetti voisi olla jopa 20 000 tonnia vuodessa vuonna 2030. Kuva: Saku Ruusila

Harlinin mukaan yksi laitos voisi tehdä tekstiilikuitua. ”Kuitukankaita voisi tehdä useampikin laitos, ehkä sadasta kahteensataan tonniin vuodessa”, sanoo Harlin.

Uusilla teknologioilla voi myös kierrättää tekstiilejä. Vuonna 2030 sitä varten tarvittaisiin Harlinin mukaan ehkä yksi tai kaksi laitosta yhteiseltä kapasiteetiltään 20 000 tonnia vuodessa.

Metsälle lisää arvoa

Metsäbiomassoja ei nykyäänkään ohjaudu polttoon, jos niille vain on muuta käyttöä. Koska tutkimushanke lisäisi nimenomaan korkean lisäarvon tuotantoa, myös polttoon menevä osa metsäbiomassasta vähenisi. Sen sijaan energiaa tehtäisiin enemmän auringosta ja tuulesta.

Samalla myös metsän arvo kasvaisi. VTT:n arvion mukaan suomalaisen metsä- ja peltobiomassan arvo voidaan kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä, jos se hyödynnetään korkeamman lisäarvon tuotteissa.

Suomen Akatemia on myöntänyt Ceres-hankkeen neljälle ensimmäiselle vuodelle 9,5 miljoonan euron rahoituksen. Jatkorahoituksen saaminen seuraavalle neljälle vuodelle ratkaistaan evaluoinnin jälkeen.

Hankkeen kokonaisrahoitus on 24 miljoonaa euroa.


Katso uusia metsätuotteita Metsäbiotalouden tulevaisuuskuvastosta


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti