Katso tallenne: Suomen Metsäyhdistys kokosi median ja metsäalan vaikuttajat paneelikeskusteluun Finlandia-taloon

Median ja metsäalan yhteinen paneeli kokosi tutkijat ja median edustajat Helsingin Finlandia-talolle perjantaina 17. huhtikuuta 2026. 

Järjestyksessään toinen median ja metsäalan yhteinen paneelikeskustelu käsitteli median toimintaa metsäalan näkökulmasta. Tilaisuus esitettiin suorana lähetyksenä Maaseudun Tulevaisuudessa perjantaina 17. huhtikuuta 2026. Katso tallenne tilaisuudesta tästä linkistä.

Paneelikeskustelun moderoi Tero Karjalainen, päätoimittaja ja viestinnän asiantuntija Suomen Metsäyhdistyksestä. 

Mediaa paneelissa edustivat Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jussi Orell, Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Jussi Pullinen ja Iltalehden politiikan toimituksen esihenkilö Juha Ristamäki. Metsäisiä näkökulmia valottivat Luontoliiton uusi toiminnanjohtaja Silvia Modig ja Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Sami Oksa. 

Taustalla oli tutkimustulos, jonka mukaan valtaosa metsäammattilaisista on tyytymättömiä julkiseen metsäkeskusteluun.  

Tilaisuuden taustalla oli Metsämiesten Säätiön Taloustutkimus Oy:ltä tilaama Suuri metsäammattilaistutkimus – metsät ja media, jonka mukaan metsäammattilaisista 93 prosenttia katsoo, että Suomessa käytävä metsäuutisointi ja -keskustelu on vahvasti polarisoituneet. 

Metsäuutisoinnista puhuttaessa Helsingin Sanomien Jussi Pullinen sanoi, että metsäkeskustelu on yleismedialle teknistä ja vaikeaselkoista. Pullisen mukaan lehdelle ja lukijoille yksi keskeisistä kysymyksistä on, onko metsien käyttö Suomessa kestävällä tasolla vai ei, mutta selkoa siihen on vaikea saada.  

”Metsäalan tiedontuotanto on sekaisin journalismin tekijän näkökulmasta. Esimerkiksi näkemys siitä, ovatko metsät hiilinielu vai ei, on muuttunut pari kertaa viime vuoden aikana”, Pullinen sanoi. 

Pullinen kaipasi metsäalalta yhteistä tilannekuvaa ajankohtaisista asioista. Selkeäsanaisille ja totuudessa pitäytyville haastateltaville olisi lehdessä tilausta. 

”Otamme ilolla vastaan sellaiset (asiantuntijat), jotka pystyvät vetämään keskustelua yhteen uskottavasti ja ymmärrettävästi ja avaamaan eri luvut kansantajuisesti.” 

Iltalehden politiikan toimituksen esihenkilö Juha Ristamäki toivoi niin ikään puolueetonta tietoa asiantuntijoilta ilman oman intressiryhmän vaikutusta. 

”Kunpa joku selittäisi uskottavasti EU-regulaatiot, lulufc:t ja tekisi oikeat vaikutusarviot suomalaiseen metsätalouteen ja metsänomistajiin. Tarvittaisiin sellainen, joka tuntee ne asiat, eikä puhuisi vain kolikon toisesta.” 

Some on eri asia kuin perinteinen uutisointi 

Keskustelussa median edustajat muistuttivat, että sosiaalisessa mediassa kärjistyvä keskustelu on eri asia kuin uutisointi niin sanotussa perinteisessä mediassa. 

”Meillä perinteisen median edustajilla välineestä riippumatta on yhteinen huoli, että me saisimme suomalaiset kuluttamaan journalistisesti toimitettua perinteistä mediaa. Perinteinen media tarkistaa faktat, alan sisäinen itsesääntely on vahva ja sitä alalla kunnioitetaan. Kaikki jutut pohjautuvat faktoihin, jotka tarkistetaan, ja jos virheitä tulee, ne korjataan”, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jussi Orell totesi. 

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Sami Oksa piti hyvänä asiana, että media on kiinnostunut metsäalasta, mutta ongelmia tuo painetun lehden ja verkon uutisoinnin ominaispiirteet. 

”Luen aamulla artikkelin, joka on hyvä metsäjuttu”, Oksa kuvaili. 

”Koen sen tasapuolisena ja otsikointi on kunnossa. Sitten saan viestin fiidiini, että joku perinteinen media kirjoittaa samasta asiasta, mutta otsikko onkin klikkiotsikon tyyppinen. Juttu on sama ja hyvä, mutta verkossa se menee metsäalalla tunteisiin ja niin käy usein varmaan myös ympäristöpuolella.” 

Mediaa Oksa kehotti olemaan juttuja tehdessä aktiivisesti yhteydessä eri tahoihin. 

Luontoliiton toiminnanjohtaja Silvia Modig peräänkuulutti tiedettä, faktapohjaista edunvalvontaa ja itsereflektiota metsäkeskustelun kaikille osapuolille. Nuortenjärjestön edustajana hän muistutti nuorten ilmastoahdistuksesta ja epätoivosta, kun politiikka ei näytä tarjoavan ratkaisua vallitsevaan kriisiin. Tilanne heijastuu Suomessa suoraan nuorten mielenterveyteen. 

”Nuorten tulevaisuudenusko on romahtanut. Tämä näkyy kaikissa tutkimuksissa”, Modig sanoi evästykseksi panelisteille ja yleisölle. 

”Valuuko metsäkeskusteluun yleinen diagnoosi polarisoinnista?” 

Paneelikeskustelun alustaja yliopistonlehtori, VTT Markus Ojala Helsingin yliopistosta kysyi, onko metsäkeskustelu erityisen polarisoitunutta verrattuna muihin osa-alueisiin yhteiskunnassa ja onko nykytilanteessa jotain erityistä verrattuna takavuosikymmeniin. 

”1980-luvulla puhuttiin metsäsodista, eli voimakasta retoriikkaa käytettiin silloinkin. Valuuko metsäkeskusteluun yleinen diagnoosi polarisoinnista, jonka vuoksi kaikenlaisia kiistoja aletaan nimittää polarisoinniksi?” 

Ojala muistutti joidenkin tutkijoiden näkemyksistä, että kiistat kuuluvat demokratiaan, jotka pitäisi pystyä erottamaan tuhoavasta polarisaatiosta yhteiskunnassa, jossa vastakohdat näkevät toisensa vihollisina. 

Metsätalousinsinööri, AMK Tiia Mällinen kertoi opinnäytetyöstään, josta ilmeni, että metsäammattilaiset kokevat metsäkeskustelun mediassa yksipuolisena ja tunneperäisenä. Haastattelututkimuksen mukaan suurin osa (84 %) metsäammattilaisista koki, että eri medioissa tapahtuva uutisointi ja keskustelu vaikuttavat pääosin negatiivisesti metsäalan maineeseen. 

Tilaisuuden avaussanat lausui Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu. Hän muistutti, että metsäalan nauttii suomalaisten arvostusta mutta samalla neljä viidestä metsäammattilaisesta ei ole tyytyväinen metsäkeskusteluun. 

”Mutta positiivisen puoleen kääntäen paikalliseen mediaan ollaan erittäin tyytyväisiä. Omalla mökkipaikkakunnalla Savossa metsäkeskustelu on ihan erilainen kuin pääkaupunkiseudulla, koska metsäala on siellä niin tärkeä. On alueita, joilla metsäalan merkitys aluetaloudessa on jopa kolmasosa. Jos niiltä otettaisiin metsätalous kokonaan pois, mitään ei tulisi tilalle”, Joensuu muistutti. 

Järjestyksessään toisen median ja metsäalan yhteisen paneelikeskustelun rahoitti Metsämiesten säätiö. 

Lisätietoja: Tero Karjalainen, Suomen Metsäyhdistys: 050 355 1049, tero.karjalainen@smy.fi