Ilmastonmuutosta voi hidastaa metsien käytöllä – mutta miten, se riippuu olosuhteista

Kuva: Sirpa Kärkkäinen

Kanadalaisen metsäntutkijan Werner Kurzin mukaan fossiilipäästöjen vähentäminen on ilmastonmuutoksen torjunnassa oleellista, myös hiilinielujen kannalta. ”Jos fossiilipäästöjä ei saada laskettua ja se halutaan korjata metsänieluilla, pinta-alaa tarvitaan niin paljon, ettei se käytännössä ole mahdollista”, sanoo Kurz.

Metsät sitovat jo nyt 25–30 prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä. ”Mutta voidaanko metsien hiilinielua kasvattaa ja miten”, kysyi Werner Kurz, Kanadan metsähallinnon vanhempi tutkija Metsäteollisuus ry:n tilaisuudessa Helsingissä maaliskuun alkupuolella.

Maailman johtaviin metsäntutkijoihin kuuluva Kurz oli yksi allekirjoittajista, kun kansainvälisesti johtavat metsäntutkijat julkaisivat vetoomuksen (ks. esim. täällä), jossa tuettiin metsien käyttöä ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa.

Kysymys on tärkeä, koska suurin osa maailman maista aikoo ottaa metsät mukaan ilmastonmuutospolitiikkaansa. Tavoitetta korostaa Pariisin sopimus, jonka mukaan maailman pitäisi saavuttaa hiilineutraalius tämän vuosisadan loppupuolen kuluessa.

Kun muualla maailmassa puhutaan metsien hiilinielun kasvattamisesta, sillä tarkoitetaan metsäpinta-alan lisäämistä. Suomessa metsäalan lisääminen ei toimi, koska suurin osa maasta on jo metsää.

Toisin kuin muualla, Pohjoismaissa metsänielun kasvattaminen tarkoittaakin nykyisten metsien hiilivaraston kasvattamista.

Metsä ei riitä, jos fossiilipäästöt eivät laske

Kurz toi keskusteluun metsien hiilinieluista uuden näkökulman. Hänkin korosti fossiilipäästöjen vähentämistä, mutta hänen mielestään se on tärkeää myös sen kannalta, mihin metsänielut riittävät.

”Jos fossiilipäästöjen kääntäminen laskuun viivästyy vaikkapa vain kymmenellä vuodella ja se halutaan korjata metsänieluilla, metsäpinta-aloja täytyy kasvattaa valtavasti, jopa 500 miljoonaa hehtaaria”, sanoi Kurz.

Sekin edellyttäisi bioenergian tuotantoa yhdistettynä hiilipäästöjen talteenottoon, eli BECCS-teknologiaa (Bioenergy, Carbon Capture and Storage), joka kuitenkin on vielä keskeneräistä ja kallista. Ja 500 miljoonaa hehtaaria on 25 kertaa Suomen metsäpinta-ala.

”Se ei kerta kaikkiaan ole mahdollista, koska joutuisimme metsittämään alueita, jotka nyt ovat ruoantuotannossa”, sanoi Kurz.

Kurzin mukaan hiilensidonnan teknologiat saadaan kannattavaksi vain, jos sidotut hiilipäästöt voidaan muuttaa rahanarvoisiksi tuotteiksi. Toistaiseksi tähän on keksitty vain yksi keino, biomassa, joka kasvaessaan sitoo ilmakehän hiiltä, ja jonka voi muuttaa tuotteiksi, niin kuin metsäteollisuus tekee.

Werner Kurz
”Meidän täytyy tietenkin pyrkiä siihen, että lopputuotteet ovat mahdollisimman pitkäikäisiä, täysin riippumatta hakkuumääristä”, sanoi Werner Kurz.

Haluammeko metsiin nielun vai varaston?

Kurz puhui metsätalouden ja metsäteollisuuden muodostamasta systeemistä, joka minimoi paitsi omia, myös fossiilisten raaka-aineiden hiilipäästöjä korvaamalla raaka-aineita uusiutuvilla. ”Mutta meidän on tehtävä valinta: haluammeko kasvattaa metsien hiilivarastoja vai nielua”, sanoi Kurz.

Suomen poliittiseen keskusteluun käännettynä Kurz sanoi, että meidän on päätettävä, haluammeko rajoittaa vai kasvattaa metsien käyttöä.

”Jos kasvatamme metsänieluja hyvällä metsänhoidolla, voimme auttaa fossiilipäästöjen vähentämisessä. Mutta jos luovumme metsänhoidosta ja hakkuista toivoen metsien hiilivarastojen kasvavan, se auttaa vähän aikaa, mutta ajaa metsäteollisuuden ulos pelistä”, sanoi Kurz.

Tämä johtuu siitä, että jos metsät jätetään hoitamatta, niiden hiilivarasto kyllä kasvaa jonkin aikaa, mutta lopulta kasvu hyytyy. Pahimmassa tapauksessa nämä suuren hiilivaraston metsät syttyvät palamaan ja varasto karkaa ilmakehään ilman, että metsien sitomalla hiilellä olisi lainkaan korvattu fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

Samalla heikennettäisiin metsäteollisuutta niin, että esimerkiksi uusien, fossiilisia raaka-aineita korvaavien tuotteiden kehittäminen vaikeutuisi.

Pitkäikäiset tuotteet eivät ole suojelun vaihtoehto

Usein sanotaan, että hakkuiden kasvattamisessa ei ole järkeä, jos puusta tehdään vain lyhytikäisiä tuotteita, kuten sellua. Sellu ei ole kuitenkaan tuote, vaan välituote. Kukaan ei käytä sellua sellaisenaan vaan ainoastaan, jotta siitä voitaisiin tehdä varsinaisia lopputuotteita.

Niinpä kyse on siitä, millaisia lopputuotteet ovat. ”Tietenkin meidän täytyy pyrkiä siihen, että nämä lopputuotteet ovat mahdollisimman pitkäikäisiä. Mutta tähän pitää pyrkiä aina, riippumatta hakkuumääristä”, sanoi Kurz.

”Me teimme Kanadassa analyysin siitä, mikä vaihtoehto tuottaisi suurimman ilmastohyödyn, pelkkä tuotteiden iän kasvattaminen, hakkuiden vähentäminen ja pitkäikäisemmät tuotteet vai tehokkaampi metsänhoito ja pitkäikäisemmät tuotteet. Havaitsimme, että näiden yhdistelmä on tehokkain keino”, sanoi Kurz.
Mutta tutkimus ei antanut yhtä ja yhteistä mallia edes Kanadalle. Parhaiden toimien valikoima vaihteli alueesta toiseen.

Metsien käyttö on ylivoimainen vaihtoehto

Suurin vaikutus syntyi monen tekijän summana. Kiinnostava tulos oli, että metsien aktiivinen hoito ja käyttö vähensi sekä fossiilisten raaka-aineiden käyttöä että lisäsi metsänieluja. Vaikutus oli moninkertainen verrattuna siihen, että hakkuita olisi vähennetty ja tehty pitkäikäisempiä tuotteita.

Kun tutkijat vertasivat erilaisia tuotteita keskenään, tehokkaimmin fossiilisia raaka-aineita korvasi puupohjainen tekstiili ja toiseksi tehokkaimmin ei-kantavat puurakentamistuotteet, kuten paneelit, ovet ja ikkunankehykset. Heikoiten fossiilituotteita korvasivat kantavat puurakenteet.

Mutta kun mukaan otettiin tuotteiden elinikä, tulokset muuttuivat. Parhaimmiksi osoittautuivatkin pitkäikäisimmät tuotteet, kuten kantavat puurakenteet.
Kurz myös muistutti kaikkea metsien käyttöä riivaavasta ongelmasta, metsätuhoista, jotka ovat olleet Kanadassa erityisen suuria. Esimerkiksi Brittiläisessä Kolumbiassa metsää on palanut miljoona hehtaaria vuodessa vuosina 2017 ja 2018 ja se on aiheuttanut jopa kolminkertaiset hiilipäästöt osavaltion kaikkiin muihin hiilipäästöihin verrattuna.

”Suuria paloja on ollut myös Ruotsissa mutta ei Suomessa. Silti olen varma, että tekin tulette niitä näkemään, kysymys on vain ajasta”, varoitti Kurz.

Kuva esittää, kuinka metsän hiilivaraston maksimointiin pyrkivä politiikka vähentää hiilen kiertoa ja ilmastopäästöjä biotuotteiden kautta, mutta kasvattaa fossiilipäästöjä. Toisaalta metsän hiilinielun maksimointiin tähtäävä politiikka vahvistaa hiilen kiertoa biotuotteiden kautta ja pienentää fossiilipäästöjä. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi Suomessa on kyetty kasvattamaan yhtaikaa sekä metsien hiilinieluja että niiden hiilivarastoja.
Werner Kurz puhui systeemisestä lähestymistavasta metsien käytön ilmastovaikutuksiin. Kuva esittää, kuinka metsän hiilivaraston maksimointiin pyrkivä politiikka vähentää hiilen kiertoa ja ilmastopäästöjä biotuotteiden kautta, mutta kasvattaa fossiilipäästöjä. Toisaalta metsän hiilinielun maksimointiin tähtäävä politiikka vahvistaa hiilen kiertoa biotuotteiden kautta ja pienentää fossiilipäästöjä. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi Suomessa on kyetty kasvattamaan yhtaikaa sekä metsien hiilinieluja että niiden hiilivarastoja.

Kanadalaistutkimus Quantifying the biophysical climate change mitigation potential of Canada’s forest sector


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

4 kommenttia “Ilmastonmuutosta voi hidastaa metsien käytöllä – mutta miten, se riippuu olosuhteista” artikkeliin

jamppe sanoo:

Harvinaisen selkeä ja valaiseva juttu.

Hannes Mäntyranta sanoo:

Kiitos kiitos. Aika paljon piti vääntää, että asiat selkisivät itsellekin.

Vanha metsänomistaja sanoo:

Näitä niin sanottuja ”asiantuntijoita” on maailma täynnä. Pieni yksityiskohta: Suomessa ei voi tulla suuria metsäpaloja, koska meillä on hyvin tiheä metsäautotieverkko ja palopaikalle päästään pikavauhtia. Kurz ei puhu mitään siitä, että esimerkiksi Afrikassa tuhotaan metsiä noin 2 000 000 hehtaaria vuodessa. Suomen metsäpinta-ala on n. 26 000 000 hehtaaria, eli 13 vuodessa Afrikassa kaadetaan metsää saman verran kuin Suomessa on kaikkiaan. Puolan suurin hiilivoimala tuottaa yksin 38 miljoonan tonnin päästöt ja vähennystä ei ole tiedossa. Villakoiran ydin on, meitä on maapallolla noin viisi miljardia liikaa ja tämän väkimäärän vähentäminen on ainoa ratkaisu koko ilmastonmuutoksen kannalta. Kukaan ei tee tälle asialle mitään eikä edes puhu
koko asiasta. Vähennys tulee aikanaan tapahtumaan väkivaltaisesti, kun sadat miljoonat ihmiset vyöryvät Eurooppaan Afrikasta. Pentti Linkolan ajatukset toteutuvat suurelta osin, mutta minä en sitä itse näe, koska olen tuottamassa osaltani ilmaston lämpenemistä mädäntyvän tai poltetun ruumiini
kaasujen noustessa vielä elävien hengitettäväksi.

Hannes Mäntyranta sanoo:

Kiitos kommentista. En menisi väheksymään Werner Kurzia niin sanotuksi asiantuntijaksi, en ainakaan sillä perusteella, että hän puuttuu vain niihin asioihin, joissa hän todellakin on maailmanlaajuisesti arvostettu asiantuntija. Nuo mainitsemanne asiat ovat varmastikin totta, mutta Kurzin tarkoitus oli tietysti puhua siitä, miten asiat voitaisiin tehdä metsiä käyttäen paremmin.

Kirjoita kommentti