Tiedote

Metsä ja puu -kysely: Kansalaisten tuki metsien käytölle vahvistuu

Kuusentaimia Fin Forealian taimitarhalla. Kuva: Krista Kimmo

Suomalaisten mielestä maan metsiä hoidetaan hyvin. He myös luottavat metsäammattilaisten osaamiseen, ilmenee Suomen Metsäyhdistyksen teettämästä Metsä ja puu -mielipidetiedustelusta.

Muutama vuosi sitten tapahtunut käänne kansalaisten luottamuksessa metsäalaa kohtaan voimistuu edelleen. Luottamusta kysytään Metsäyhdistyksen mielipidetiedustelussa monenlaisin kysymyksin. Kaikkiin kysymyksiin saadut vastaukset puhuvat kasvavan luottamuksen puolesta (yksityiskohtaiset tulokset löytyvät tämän tiedotteen lopusta).

Vastaajat tietävät, että Suomen metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2012 ja siihen verrattuna entistä useampi ajattelee, että metsissä riittää hyvin raaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Kasvava osuus on sitä mieltä, että maamme hyvinvointi perustuu metsiin myös tulevaisuudessa.

Entistä useampi ajattelee, että metsien hyödyntämistä olisi tehostettava työllisyyden kohottamiseksi ja elintason ylläpitämiseksi ja että metsien käsittely on muuttunut metsäluonnon hoidon kannalta parempaan suuntaan viime kymmenen vuoden aikana.

Yhä useampi vastaajista, 86 prosenttia, on vähintään melko paljon sitä mieltä, että metsäteollisuus on teollisuudenaloista selvästi Suomen hyvinvoinnin tärkein perusta ja ylläpitäjä. Metsäteollisuuden arvioidaan myös selviävän parhaiten kansainvälisessä kilpailussa.

Vastaajat luottavat eniten metsäammattilaisiin ja metsäntutkijoihin metsien hoitoa koskevissa asioissa. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista koskevissa kysymyksissä luotetaan useimmin tutkijoihin, kun taas metsäammattilaiset ja ympäristöjärjestöt ovat tässä suhteessa suurin piirtein tasoissa.

Ympäristöjärjestöistä Suomen Luonnonsuojeluliittoa pidetään luotettavimpana. Toiseksi luotetuin on WWF, mutta se menettää edelleen luottamustaan.

Kun kysyttiin suojelumetsien osuutta Suomen metsien pinta-alasta, vastausten mediaani oli kymmenen prosenttia, mikä on melko lähellä oikeaa. Kaksi kolmasosaa piti suojelumetsien määrää niin koko maan tasolla kuin lähiympäristössäkin riittävänä.

Vajaat puolet vastaajista arvelee Suomessa olevan suojeltuja metsiä enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, mikä onkin totta. Lähes kaikkien vastaajien mielestä Suomessa on virkistyskäyttöön sopivia metsiä riittävästi.

Metsä ja puu -tutkimusta on tehty vertailukelpoisella tavalla jo vuodesta 1993 alkaen. Tässä tutkimuksessa haastateltiin henkilökohtaisesti 1012 henkilöä, jotka edustavat 15–79-vuotiaita mannersuomalaisia. Haastattelut tehtiin marras-joulukuussa 2015 Taloustutkimuksen Omnibus-kyselyn yhteydessä.

Tutkimuksen tilastollisista syistä johtuva virhe on enintään 3,2 prosenttia suuntaansa. Tarkempia tutkimustuloksia on luettavissa alla. Tutkimuksen rahoittivat Metsämiesten säätiö ja Suomen Metsäsäätiö.

Lisätietoja:

  • toiminnanjohtaja Anders Portin, Suomen Metsäyhdistys, puh. 040 586 6179
  • viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyranta, Suomen Metsäyhdistys, puh. 050 351 2413
Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Liitetyt tiedostot

  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Suomen metsien hoidon taso

    Metsien hoito on Suomessa 88 prosentin mielestä erittäin tai melko hyvää, kun taas melko tai erittäin huonona sitä pitää 11 prosenttia. Tulos on viime tutkimuskerran tasolla. Keskimääräistä enemmän metsien hoidon tasoa kritisoivat uusimaalaiset, korkeakoulututkinnon suorittaneet vastaajat sekä vihreitä äänestävät vastaajat ja metsänomistajat. Metsänomistajissa on tosin myös keskimääräistä enemmän niitä, joiden mielestä metsien hoito Suomessa on erittäin hyvää.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Tärkein teollisuudenala hyvinvoinnin perustana

    Maamme hyvinvoinnin tärkeimpänä perustana ja ylläpitäjänä pidetään metsäteollisuutta. Vastaajista 36 prosenttia on ehdottomasti ja 48 prosenttia melko paljon tätä mieltä. Samaa mieltä olevien osuus on kasvanut hieman vuodesta 2012. Toiseksi useimmin tärkeimpänä perustana pidetään metalliteollisuutta ja osuus on laskenut vuodesta 2012. Elektroniikka- ja rakennusteollisuuden merkitystä pidetään vähäisempänä kuin metsän ja metallin.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Selviää teollisuudenaloista parhaiten kansainvälisestä kilpailusta

    Kolme neljästä vastaajasta on ainakin melko paljon samaa mieltä siitä, että metsäteollisuus selviää parhaiten kansainvälisen kilpailun vaatimuksista. Metalliteollisuuden arvioi selviävän hyvin 66 prosenttia, elektroniikkateollisuuden 60 prosenttia ja rakennusteollisuuden 58 prosenttia. Metsäteollisuuden osalta arvio ei ole parantunut vuodesta 2012. Muilla teollisuudenaloilla kansalaisten arvio on nyt selvästi synkempi kuin vuonna 2012.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Metsäviennin osuus vientituloista

    Metsäteollisuuden osuus Suomen vientituloista vuonna 2014 oli noin viidennes. Haastatelluista neljäsosa osasi sijoittaa metsäviennin osuuden luokkaan 15-24 prosenttia. Lähes yhtä usein osuudeksi arvioitiin 25-34 prosenttia. Arviotaan ei osannut sanoa 11 prosenttia. Tuloksissa ei ole suurta muutosta vuodesta 2012.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä

    Suomalaisten luottamus metsäammattilaisten osaamiseen on pysynyt korkealla tasolla. Käsitys metsiemme kasvun ja hakkuiden suhteesta on säilynyt oikeana: metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan ja näin ollen puuta riittää entistä useamman mielestä teollisuudelle raaka-aineeksi. Valtaosa on sitä mieltä, että maamme hyvinvointi perustuu metsiin myös tulevaisuudessa. Verrattuna vuoteen 2012, hieman useampi on sitä mieltä, että metsien hyödyntämistä olisi tehostettava elintason ja työllisyyden vuoksi ja että metsien käsittely on muuttunut metsäluonnon hoidon kannalta paremmaksi. Toisaalta, hieman entistä useampi on sitä mieltä, että metsiemme hakkuut ja hoito ovat uhka eläin- ja kasvilajien runsaudelle. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että Suomessa kierrätyspaperista saadaan talteen vain vähäinen osa. Todellisuudessa siitä saadaan talteen jopa 70 prosenttia. Yhä harvempi on sitä mieltä, että metsien suojelun lisääminen lisää työttömyyttä metsäsektorilla.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Metsien hoidon taso asuinseudulla

    Selvä enemmistö vastaajista, 84 prosenttia, on sitä mieltä, että omalla asuinalueellaan metsiä on hoidettu erittäin tai melko hyvin. Kaksitoista prosenttia on sitä mieltä, että metsiä on hoidettu melko tai erittäin huonosti. Positiiviset arviot ovat lisääntyneet jonkin verran edellisestä tutkimuskerrasta.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Metsien suojelun taso asuinseudulla

    Omalla asuinseudulla ja sen ympäristössä metsiä on suojeltu 61 prosentin mielestä sopivasti, 26 prosentin mielestä liian vähän ja kolmen prosentin mielestä liian paljon. Hieman edellistä useampi on sitä mieltä, että metsää on suojeltu liian vähän.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Suomen suojeltujen metsien määrä suhteessa Eurooppaan

    Vajaat puolet vastaajista arvelee Suomessa olevan suojeltuja metsiä enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin. Samantasoiseksi määrän arvelee 27 prosenttia ja pienemmäksi 19 prosenttia. Vastaajissa on aiempaa enemmän niitä, joiden mielestä metsää on suojeltu Suomessa enemmän kuin muissa Euroopan maissa. COST E4 –vertailun mukaan Suomessa on suojeltua metsämaata prosentuaalisesti enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Montako prosenttia Suomen metsistä kuuluu suojelualueisiin

    Suomen tuottavasta metsämaasta ja vähätuottoisesta kitumaasta yhdeksän prosenttia on suojeltu tiukasti. Seitsemän prosenttia haastatelluista arveli osuudeksi 6-9 prosenttia, kun taas tätä pienemmän suojeluosuuden kannalla oli 24 prosenttia ja suuremman 56 prosenttia. Esitettyjen arvioiden mediaani on kymmenen prosenttia. Hieman viimekertaista suurempi osuus arvioi suojellun metsäpinta-alan osuudeksi kymmenen prosenttia tai enemmän.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Virkistysmetsien riittävyys Suomessa

    Yhdeksän kymmenestä vastaajasta on sitä mieltä, että Suomessa on virkistyskäyttöön sopivia metsiä vähintään melko riittävästi ja puolet sitä mieltä, että niitä on täysin riittävästi. Seitsemän prosenttia kokee, ettei virkistyskäyttöön sopivia metsiä ole riittävästi.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Metsähakkeen käyttö bioenergian tuotannossa

    Vastaajista lähes kolme neljäsosaa on sitä mieltä, että metsähaketta tulisi käyttää bioenergian tuotannossa nykyistä enemmän. Viidesosa on sitä mieltä, että käyttö on nyt sopivalla tasolla. Nykyistä tasoa kannattavien osuus on nyt hieman suurempi kuin vuonna 2012, mutta toisaalta metsähakkeen käyttö bioenergian tuotannossa on viime tutkimuskerrasta noussut.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Metsähakkeen käyttö ja luonnon monimuotoisuus

    Väittämä ”kasvava metsähakkeen tuotanto ja käyttö muodostaa vaaran metsäluonnon monimuotoisuudelle” jakaa mielipiteitä entistä enemmän. Nyt väittämän kanssa eri mieltä on 48 prosenttia ja samaa mieltä 42 prosenttia. Vuonna 2012 eri mieltä oli 33 ja samaa 59 prosenttia.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Luotettavin tiedonjakaja metsien hoidosta

    Suomalaiset luottavat eniten metsäammattilaisiin ja metsäntutkijoihin metsien hoitoa koskevien kysymysten tiedonjakajina. Kolmanneksi sijoittuvat metsänomistajat ja neljänneksi MTK:n edustajat. Metsäammattilaisia ja metsäntutkijoita luotettavimpana tahona pitävien osuus on kasvanut vuodesta 2012. Muilta osin suuria muutoksia ei ole.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Luotettavin tiedonjakaja metsäluonnon monimuotoisuudesta

    Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista koskevissa kysymyksissä useimmin luotettavimpana tiedonjakajana koetaan tutkijat ennen ympäristöjärjestöjen edustajia metsäammattilaisia. Tutkijoita luotettavimpana tahona pitävien osuus on noussut viime kerrasta ja ympäristöjärjestöt ovat nousseet metsäammattialisten kanssa samoihin lukemiin.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Luotettavin ympäristöjärjestö

    Ympäristöjärjestöistä Suomen Luonnonsuojeluliiton mainitsee puolet, kun kysytään luotettavinta tiedonjakajaa metsien hoitoa koskevissa kysymyksissä. Toiseksi useimmin mainitaan Maailman Luonnonsäätiö WWF, jonka saama osuus on kuitenkin laskussa. Luonto-Liiton maininneiden osuus on nousussa ja on nyt 14 prosenttia.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Suurin metsänomistajaryhmä Suomessa

    Puolet suomalaisista arvelee valtion omistavan eniten metsää. Yksityishenkilöitä ja perheitä suurimpana omistajaryhmänä pitää runsas neljäsosa. Kymmenesosan mielestä metsäteollisuus on suurin metsänomistajataho. Todellisuudessa yksityishenkilöt ja perheet omistavat tuottavasta metsämaasta 62 prosenttia ja kaikesta metsämaasta 53 prosenttia, kun valtion vastaava omistusosuus on 35 prosenttia. Valtiota pidettiin hieman edellista kertaa useammin suurimpana metsänomistajaryhmänä.
  • RAPORTTIPOHJA 2014

    Omistaako talous metsää

    Runsas viidesosa vastaajista asuu metsää omistavassa taloudessa, mikä vastaa metsää omistavien osuutta koko väestöstä.

Kirjoita kommentti