Luontolahjakampanjan yläraja poistettiin – suojeltavaa tulee jopa lähes 6000 hehtaaria

Suurimman yksittäisen lahjoituksen Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjassa teki espoolainen metsänomistaja Timo Kujala, tasan 600 hehtaaria. Hänen lahjoittamistaan kohteista suurin on Pudasjärvellä, yhtenäinen 272 hehtaarin alue, josta yli 120 hehtaaria on täysin käsittelemätöntä metsää. Kuvat ovat 37,7 hehtaarin lahjoitusalueelta, joka on Hoikkavaaran tila Sotkamossa. Alueella on kilpikaarnamännikköä, vanhaa kuusikkoa, kosteikko, luonnontilaisia puroja, korpea ja vanhaa sekametsää. ”Hoikkavaara on lahjottamistani alueista pienin, mutta siellä on kaikki mahdolliset luontotyypit. Alue on todella monipuolinen ja kaunis”, sanoo Kujala. Kuva: Timo Kujala

Uusimmat uutiset

Satavuotiaan Suomen kunniaksi järjestetystä metsiensuojelukampanjasta poistettiin 1800 hehtaarin yläraja. Idea poistamisesta oli tiettävästi ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen.

Luontolahjani satavuotiaalle -metsiensuojelukampanja on ylittämässä tavoitteensa. Alun perin tavoitteena oli suojella yksityismaita 1800 hehtaaria, mutta määrä on nousemassa yli 2600 hehtaariin. Lopullinen määrä selvinnee ensi tammikuun puoliväliin mennessä.

Osana kampanjaa valtio sitoutui suojelemaan metsää vastaavalla tavalla kuin yksityismaita suojellaan. Metsähallitus valmistautui kuitenkin enintään 1800 hehtaarin suojelemiseen.

Maatalous- ja ympäristöministeriöistä tuli vastikään päätös, että kaikki yksityisten henkilöiden ja säätiöiden tänä vuonna suojeltavaksi ilmoittamat metsät hyväksytään mukaan kampanjaan ja että valtio suojelee saman määrän ilman minkäänlaista kattoa. Forest.fi:n tietojen mukaan idea ylärajan poistamisesta oli alun perin ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen.

Metsähallitus on rajannut kampanjaan yli 600 hehtaaria valtionmaita. Yksityisten lahjoitusten määrän noustessa joudutaan kuitenkin miettimään uudelleen, mitä yksityis- ja valtionmaiden vastaavuus kampanjan osalta tarkoittaa.

”Vastaavuudesta meille ei ole annettu minkäänlaista ohjeistusta. Pitäisikö sen olla esimerkiksi alueellista? Se ei taida onnistua, sillä meillä yksinkertaisesti ei ole riittävästi sopivia valtionmaita Etelä-Suomessa”, sanoo kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo Metsähallituksesta.

Myös monet kunnat ovat mukana

Ympäristöjärjestöjen mukaan suojeltavien valtionmaiden pitäisi olla tuottavaa metsämaata. Vaatimuksen voi ymmärtää, sillä Metsähallitus ei nytkään harjoita metsätaloutta vähätuottoisilla kitumailla eikä tuottamattomilla joutomailla.

Otsamon mukaan vaatimus ei kuitenkaan välttämättä toteudu. ”Jos meillä on esimerkiksi suojeltuja metsäsaarekkeita lähellä toisiaan, en näe estettä, etteikö tällöin voisi muodostaa suurempaa kokonaisuutta suojelemalla saarekkeiden välialueet, vaikka ne olisivatkin vähätuottoisempia maita”, sanoo Otsamo.

Toisaalta sitäkään ei tiedetä kovin tarkasti, millaisia ovat hankkeessa hyväksytyt yksityismaat. ”Sen tiedän, että läheskään kaikki ei sielläkään ole tuottavaa metsää, vaan esimerkiksi soita ja kallioita”, Otsamo sanoo.

Metsähallitus tekee oman suojeluesityksensä luonnonsuojelusta vastaavan Luontopalveluiden ja Metsähallitus Metsätalous Oy:n kesken yhteistyössä sen jälkeen, kun yksityismaiden suojelukohteet ovat selvillä. Myös ympäristöjärjestöiltä on pyydetty ja Otsamon mukaan myös saatu ”erittäin hyviä” esityksiä siitä, mitä suojeltavat valtionmaat voisivat olla.

Mukana hankkeessa ovat myös kunnat, jotka ovat suojelemassa noin 800 hehtaarin maa-alan. Niistä ei kuitenkaan synny velvoitetta suojella valtionmaita.

Hoikkavaaran tilalta. Kuva: Timo Kujala
Hoikkavaaran tilalta. Kuva: Timo Kujala

Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjasivu


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Liitetyt tiedostot

  • ff_graafi_2017_046_Metsien_suojelu_Suomessa

    Metsien suojelu Suomessa

Kirjoita kommentti