Näkökulma

Männynsiemen on mainio oppimateriaali

Kirjoittaja

Anne Turunen

Kirjoittaja työskentelee Suomen Metsäyhdistyksessä nuorisoviestinnän asiantuntijana.

Mäntyjen elämän alkuvaiheet lapsen käsistä kivennäismaalle. Kuvat: Annamari Heikkinen ja Anne Turunen

Pienet sormet piilottavat männynsiemeniä multaan. Ikkunalaudalle nousee sirkkataimikko. Jos jokainen tänä keväänä Minun puuni -projektissa kylvetty siemen kasvaisi suureksi metsäpuuksi, syntyisi 50 hehtaaria uutta metsää.

Multaa, siemeniä ja vettä, siinä on männyntaimen resepti. Kuva: Susanna Keskiaho

Metsäyhdistys on välittänyt männynsiemeniä pääkaupunkiseudun alakouluihin ja varhaiskasvatukseen keväisin niin kauan, ettei kukaan enää muista, minä vuonna oli ensimmäinen kerta. Joskus viime vuosituhannen puolella kuitenkin.

Tänä vuonna projektiin ilmoittautui 18 000 lasta parintuhannen opettajan ja kasvattajan avustuksella.

Jokainen projektiin ilmoitettu lapsi saa viisi männynsiementä. Pienten puunkasvattajien innostus kylvöpuuhiin on valtava. Niin pieneltä asialta kuin viisi siementä voikin tuntua, tilaajilta kertyy vuolaita kiitoksia joka vuosi:

  • ”Aivan upeaa kun saa luonto- ja ympäristökasvatusmateriaalia työvälineeksi.”
  • ”Keräsimme itse syksyllä kuusen siemeniä ja nyt saamme kylvettyä mäntyäkin.”
  • ”Härlig idé. Vi har som tema för våren skogen.”

Männynsiemenet on helppo nivoa isompiin oppimiskokonaisuuksiin. Kylvöprojekti innostaa pienimpiäkin lapsia kiinnittämään huomiota puihin ja niiden elämään.

Lapset hoitavat kylvöksiä ja kurkkivat, alkaako mullasta pilkistää jotakin. Mänty lähtee kasvuun hitaammin kuin rairuoho, joten projekti opettaa myös kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Mielenkiintoista tietoa Minun puuni -siemenistä. Kuva: Anne Turunen

Siemenpullon etiketti antaa tietoa tiedonjanoisille kylväjille

Siemen Forelian lahjoittaman siemenpullon kyljestä voi nähdä, että takana on paljon työtä ja osaamista ennen kuin pieni siemen pääsee pienissä hyppysissä viilipurkkiin itämään.

Lapset ahmivat tietoa ja haluavat oppia uutta, joten heille voi aivan hyvin kertoa siementen ja puiden tarinan.

Etiketissä lukee, että puulaji on Pinus sylvestris eli kaikkien tuntema tavallinen metsämänty. Kävyt on kerätty siemenviljelykseltä, joka sijaitsee Etelä-Suomessa, koordinaateissa 60°47’N,26°22’E.

Siemenviljelyksellä kasvaa kymmeniä metsänjalostukseen valittuja laadukkaita ja kestäviä puuyksilöitä. Minun puuni -projektin siementen emopuut siis tunnetaan. Isäpuistakin on jonkinlainen aavistus, sillä siemenviljelyksen ja ympäröivien metsien puut pölyttävät toisiaan.

Hedekukinnoissa valmistuva siitepöly leijuu tuulen mukana laajalle ja saa emikukinnot kehittymään kävyiksi. Noin puolet puun saamasta siitepölystä on peräisin 50 metrin säteellä kasvavista puista, ja toinen puoli on kauempaa kulkeutunutta. Mänty on yksikotinen, mikä tarkoittaa, että puuyksilössä on molempia kukintoja.

Etiketin mukaan siementen tuleentumis- eli valmistumisvuosi on ollut 2019. Kukkasilmut ja niissä olevat siemenaiheet ovat syntyneet kaksi vuotta aiemmin, vuonna 2017 eli silloin, kun Suomi juhli 100-vuotista itsenäisyyttään. Varsinainen siementen kehitys on alkanut seuraavana keväänä siitepölyn hedelmöitettyä emikukan siemenaiheen. Ensin puissa on näkynyt sentin kokoisia vihreitä pikkukäpyjä, jotka ovat varttuneet isoiksi kävyksi kesän 2019 aikana.

Kävyt on kerätty ja kuljetettu karistamolle, missä ne on kuivattu voimakkaassa, lämpimässä ilmavirrassa. Kuivuessaan männynkävyn suomut kutistuvat ulkopinnalta enemmän kuin sisäpinnalta, ne aukeavat ja siemenet pääsevät karisemaan. Samalla lailla tuuli ja auringon lämpö saavat kävyt karistamaan siemenensä keväisessä metsässä.

Kesällä 2020 tehdyn idätyskokeen mukaan melkein jokainen siemen on itänyt, vain kolme sadasta on jäänyt uinumaan. Lopulta siemenet on varastoitu kylmään odottamaan seuraavaa vaihetta eli taimikasvatusta tai metsäkylvöä.

Puoli kiloa siementä tietysti varataan aina Metsäyhdistykselle ja pienille puunkasvattajille.


Minun puuni -projekti on Suomen Metsäsäätiön rahoittamaa metsäalan kouluyhteistyötä. Yhteistyössä vuonna 2021 Suomen Metsäyhdistyksen ja Siemen Forelian lisäksi olivat Tapion siemenkeskus, Suomen Latu, Metsämörriohjaajat ja Finlands Svenska Idrott.

Kirjoita kommentti