Tiedote

Päättäjien Metsäakatemia 14.7. SuomiAreenassa: Luontopääoman asema talouden keskiössä vahvistuu

Metsäakatemian keskustelutilaisuuteen osallistuneiden asiantuntijoiden mukaan luontopääomaa ja ekosysteemipalveluita ei vielä arvioida täysin samoilla mittareilla kuin investointeja muihin pääomiin, mutta niiden asema talouden keskiössä on vahvistumassa.

Päättäjien Metsäakatemia kokosi tänään 14.7. SuomiAreenan lavalle huipputason asiantuntijat keskustelemaan talouden ja luonnon kytköksistä otsikolla ”Uhkaako luontokato Suomen taloutta ja hyvinvointia?”. Yleisölle avoin keskustelu käytiin ulkolavalla Helsingin Allas Sea Poolilla ja striimiä saattoi seurata verkon yli.

Keskusteluun osallistuivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Anni Huhtala, Metsähallituksen viestintä-, strategia- ja vastuullisuusyksikön johtaja Terhi Koipijärvi sekä International Union for Conservation of Naturen (IUCN) pääekonomisti Juha Siikamäki, joka liittyi mukaan etänä Yhdysvaltojen Washingtonista. Juontajana toimi politiikan toimittaja Antonia Berg, MTV.

Päättäjien Metsäakatemia SuomiAreenassa 2021 puhujat
Päättäjien Metsäakatemian koolle kutsumaan keskusteluun osallistuivat Helsingin Allas Sea Poolilla Anni Huhtala VATT:sta (vas.) ja Terhi Koipijärvi Metsähallituksesta. IUCN:n Juha Siikamäki osallistui keskusteluun etäyhteyksin Yhdysvalloista. Keskustelun juontajana toimi Antonia Berg, MTV.

Luontopääoma nousee talouden ytimeen

Luontopääoman hallinta nousi vahvasti keskusteluun viime keväänä, kun professori, Sir Partha Dasgupta julkaisi laajan talouden ja luonnon kytköksiä käsitelleen raportin. Luontopääoma viittaa uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen varantoon, joka tuottaa ekosysteemipalvelut ja mahdollistaa hyötyjen virran ihmiselle.

Luontopääoma-ajattelussa monimuotoinen luonto tunnistetaan ja nostetaan yhdeksi varallisuuden luokaksi muiden pääomien rinnalle. Juha Siikamäki iloitsee luontopääoman nousemisesta talouden ytimeen.

Aihe on valtavirtaistumassa: päätöksentekijät ympäri maailman ovat tällä hetkellä hyvin kiinnostuneita luontopääoman ja talouden kytköksistä. Talous ja yhteiskunta aletaan nähdä kiinteästi luontoon liittyneenä ja sen ympäröimänä, sen sijaan että niitä käsiteltäisiin erillisinä kysymyksinä, Siikamäki pohtii.

Anni Huhtala työskentelee julkisen talouden sekä ympäristöhyötyjen ja -haittojen taloudellisen arvottamiseen parissa ja on perehtynyt Dasguptan raporttiin. Miltä tulevaisuus hänen mielestään näyttää − Asettaako luontokato uhkia Suomen talouden ja hyvinvoinnin tulevaisuudelle?

– Vastaukseni taloustieteilijänä on, että emme tiedä. Ja tämä on ongelma, Huhtala arvioi ja toteaa: Luontopääomaa ja ekosysteemipalveluita ei vielä nykyisellään arvioida samalla sapluunalla kuin investointeja tuotannolliseen ja inhimilliseen pääomaan.

Negatiivisten luontovaikutusten ehkäiseminen päätavoitteeksi

Miten talousjärjestelmiä ja talouden mittaristoa tulisi sitten kehittää luontopääoman huomioimiseksi nykyistä paremmin?

Juha Siikamäki on työssään IUCN:ssä osallistunut YK:n alaisen ekosysteemien tilinpidon mittariston kehittämiseen. Ekosysteemitilinpito kuvaa ekosysteemien tuottamia tuotteita ja palveluja sekä ekosysteemien terveydentilaa.

– Luontokadon kannalta olennaista on luonnon ja talouden liittymäkohtien ymmärtäminen, positiivisten luontovaikutusten kannustaminen ja negatiivisten luontovaikutusten ehkäiseminen, Siikamäki kiteyttää, ja korostaa ekosysteemitilinpidon mittariston merkitystä: Se mahdollistaa luonnon tilan ja taloudellisten vaikutusten pitkän aikavälin seurannan ja vertailun. Suomessa kestävän kehityksen eri osa-alueet on hänen mielestään kiitettävästi sisällytetty päätöksentekoon: Kansainvälisesti vertaillen meillä on selkeä maanomistus ja vahvaa osaamista luonnonvarojen käytön suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä esimerkiksi metsien moninaiskäyttöön liittyen. Kaikkia mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole vielä käytetty.

Anni Huhtala tuo esiin Britannian hallituksen talous- ja rahoitusministeriön aktiivisen roolin, josta Suomi voisi ottaa mallia.

– HM Treasury laati jo parikymmentä vuotta sitten ohjeet omassa Green Bookissaan, jota se myös päivittää tutkimustiedon karttuessa. Mielestäni Suomessa tulisi myös soveltaa yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysiä suurten julkisten investointihankkeiden ja uudistusten arvioinnissa. Niissä arvioitaisiin muiden taloudellisten vaikutusten ohella luontovaikutukset, Huhtala suosittaa.

Metsähallitus on kehittänyt laajasti osallistavaa, pitkän aikavälin kestävään käyttöön tähtäävää valtion maa- ja vesialueiden luonnonvarasuunnittelua vuodesta 1997. Prosesseissa sovitetaan yhteen eri maankäyttömuotojen tarpeita ja linjataan esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimia. Terhi Koipijärvi korostaakin organisaatioiden vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia:

– Organisaatioiden on tarkasteltava toimintansa vaikuttavuutta arvon luonnin näkökulmasta. Arvonluontimallissa inhimillinen, taloudellinen ja luontopääoma on huomioitava tasapainoisesti, Koipijärvi sanoo ja jatkaa: Metsät ja niiden vastuullinen käyttö ovat avainasemassa siirryttäessä kohti kestävämpää kulutusta. Ajantasainen luonnonvaratieto, osaaminen ja yhteensovittaminen ovat menestystekijöitämme. Meillä on hyviä ja toimivia työkaluja, kuten osallistavat prosessit ja vapaaehtoiset sertifiointijärjestelmät, joita voidaan edelleen kehittää.

Katso keskustelu tallenteena mtv:n SuomiAreena-sivustolla

SuomiAreena on kaikille avoin ja ilmainen yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna 12.−16. heinäkuuta hybriditilaisuutena.

Tallenne Metsäakatemian keskustelusta on katsottavissa mtv:n SuomiAreena -sivustolla.

SuomiAreena 2021: Päättäjien Metsäakatemian keskustelu
Juontaja Antonia Berg (vas), Anni Huhtala ja Terhi Koipijärvi Allas Sea Poolin lavalla. Juha Siikamäki liittyi keskusteluun etänä Washingtonista käsin.

Päättäjien Metsäakatemia – dialogia metsästä jo vuodesta 1996

Päättäjien Metsäakatemia on yhteiskunnan päättäjille ja vaikuttajille suunnattu metsäinen keskustelufoorumi ja kutsukurssi. Kuluneen 25 vuoden aikana Metsäakatemia-kurssin on käynyt jo yli 1500 henkilöä, jotka toimivat esimerkiksi politiikan, liike-elämän, tieteen, median, edunvalvonnan tai kulttuurin parissa tai kansalaisjärjestöissä. Päättäjien Metsäakatemia -toimintaa järjestää Suomen Metsäyhdistys ja sen rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen Metsäsäätiö.

Metsäakatemian SuomiAreena-keskustelu juhlistaa Päättäjien Metsäakatemian juhlavuotta. Lisäksi se kunnioittaa viime vuonna menehtyneen Päättäjien Metsäakatemian neuvottelukunnan ensimmäisen puheenjohtajan, valtiosihteeri Raimo Sailaksen muistoa. Valtiosihteerillä oli merkittävä rooli Päättäjien Metsäakatemia -toiminnan käynnistämisessä ja metsiin liittyvän yhteiskunnallisen dialogin rakentamisessa.


Lisätietoa:

Suomen Metsäyhdistyksen vaikuttajaviestinnän johtava asiantuntija, Päättäjien Metsäakatemian johtaja Elina Antila, p. 050 351 2411 ja elina.antila@smy.fi

Lisätietoja Päättäjien Metsäakatemiasta: www.smy.fi/pma


Kirjoittaja

Päättäjien Metsäakatemia

Kirjoita kommentti