Näkökulma

Metsämessut ovat metsäviestinnän kultakimpale

Kirjoittaja

Sirpa Kärkkäinen

Kirjoittaja on Suomen Metsäyhdistyksen yhteyspäällikkö.

Selailin Metsämessujen kansioitani. Yllätyin, mehän olemme järjestämässä Metsämessuja jo kymmenettä kertaa. Näiden vuosien aikana metsämessuilla on vieraillut yhteensä 90 000 koululaista ja heidän opettajansa.

Nykymuotoisten Metsämessujen edeltäjä näki päivänvalon vuonna 2005. Metsäala lähti mukaan silloisille Elävä maaseutu eli Elma-messuille.

Edellisenä vuonna oli ollut Puu Pääpostissa -näyttely, jolloin metsä rakennettiin klapeista ja puista Helsingin Pääpostin isoon saliin. Metsäala halusi tarjota metsäkokemuksen ja tietoa suuremmalle joukolle pääkaupunkiseudun kouluja kuin koululaisten metsäviikolle mahtui.

Salin läpi kulkiessaan aikuisetkin ihastelivat puun tuoksua ja muistelivat lapsuuttaan vanhojen kuvien äärellä, jotka kertoivat polttopuiden Helsingistä. Metsä tuli kaupunkiin.

Elma-messuille rakennettiin metsä eläimineen ja vesielementteineen. Opettajien toiveesta jatkoimme Puu pääpostissa -näyttelyssä kokeiltua ideaa rastiradasta. Sama ajatus kantaa yhä. Sitä varten messualueesta on piirretty kartta, jonne merkitään ne osastot, joilla on tarjontaa koululaisille.

Tarjonta voi olla tehtäviä, pelejä, vastausten etsimistä koululaisille jaetussa paperissa esitettyihin kysymyksiin tai metsäammattilaisen haastatteluita. Opettaja on saanut etukäteen lippujen mukana kartan tehtävineen. Niistä hän tai oppilaat ovat valinneet opetuksen tueksi messujen aikana tehtävät ja jälkikäteen työstettävät tehtäväkokonaisuudet

Vieläkin hymyilyttää ensimmäisen vuoden ohjelmaryhmän palaverissa lausahdettu kauhistunut kommentti: ”Tuleeko niitä koululaisia oikeasti monta tuhatta? Nehän syövät kaikki meidän karkit!”

Pikku hiljaa jokainen on tajunnut, että sehän on tarkoituskin: syödä meidän karkit. On ollut kerrassaan hienoa seurata, miten vuosien myötä osastojaan suunnittelevat ihmiset ovat kehittäneet mitä mainioimpia juttuja osastolleen nimenomaan messujen koululaispäivää varten. Pelkoja ei enää ole.

Ne, jotka Metsämessuilla haluavat viestiä myös tuleville päättäjille, kuluttajille ja metsänomistajille saavat rintaansa käpymerkin. Merkistä lapset ja nuoret tietävät, että tätä aikuista uskaltaa varmasti lähestyä.

Keräämme koululaispäivästä palautetta. Yksi palautekommentti olikin kuvaava: ”Mukavia aikuisia!”

Messut ovat kustannustehokas tapa viestiä alasta ja parantaa sen imagoa. Vuosittain noin 9000 koululaista, mukaan lukien erittäin tärkeä kohderyhmä, heidän opettajansa, tulevat kiinnostuneina paikalle. Mikä voisi olla parempi tilanne onnistuneelle viestinnälle?

Se on myös metsäalalle tilaisuus oppia nuorista ja nuorilta. Mitä he ajattelevat maailmasta, metsistä, niiden käytöstä ja alan tulevaisuudesta? Koululaisille taas jää mieleen, millaisia ovat metsäalan ihmiset, voisiko heidän kanssaan tehdä joskus töitä, mitä he tekevät, mihin he kaadettuja puita käyttävät.

Me olemme heille kaikki yhtä suurta metsää. Se ei ole huono asia; sukupolvien saatossa organisaatiot ja yritykset tulevat ja menevät, mutta metsät ja metsien käyttö säilyvät.

Uutta tietoa saavat myös opettajat. ”Messupäivä on yksi vuoden kohokohdista”, sanoi eräs opettaja kiittäessään messulipuista.

Tänä vuonna liput kouluille ostivat Helsingin, Espoon ja Vantaan metsäosastot, Suomen metsäkeskus, Metsäyhdistys sekä Suomen Metsäsäätiö. Messukeskus osallistuu tarjoamalla ne normaalihintaa alhaisemmalla hinnalla. Oppilaanohjaajat tuovat messuille oppilaitaan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, jolloin kuljetuksen rahoittaa Metsäteollisuus ry.

Koululaispäivä on alusta pitäen ja erityisen hyvin ottanut paikkansa Metsämessuilla. Messut on aivan loistava esimerkki alan yhteistyöstä. Harvassa ovat ne tahot, jotka saavat yhtenä päivänä liikkeelle tuhansia koululaisia.

Kirjoita kommentti