Metsäteollisuudelta ohjelma monimuotoisuustyöhön – uusi kannuste suojeluun

Valtion luonnonsuojelurahojen pienentyessä Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen on peräänkuuluttanut metsäalaa lisäämään ponnisteluitaan metsien monimuotoisuuden hyväksi. Metsäteollisuus vastaa metsäympäristöohjelmallaan.

Taustalla on huoli metsien käytön lisääntymisestä. Vaikka puuntuotannollinen kestävyys ei Suomessa olekaan vaarassa, huoli luonnon monimuotoisuudesta on yhteinen.

2000-luvulla Suomen metsistä on hakattu runkopuuta teollisuuden käyttöön noin 55 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lisäksi viime vuosina on kerätty energiapuuta – hakkuutähteitä ja ensiharvennuspuuta – nelisen miljoonaa kuutiota vuodessa.

Hallituksen tavoitteena on nostaa runkopuun hakkuut 70 miljoonaan ja energiapuun hakkuut kahdeksaan miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Tekeillä ja suunnitteilla olevien metsäteollisuuden investointien myötä runkopuun kysyntä saattaisi kasvaa kymmenen miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Puuntuotannollisesti kestävä runkopuun hakkuutaso on vielä kaukana näistä luvuista, noin 85 miljoonaa kuutiometriä. Se merkitsee, että ainakaan metsien hiilinielu, joka on ollut suuri jo vuosikymmenet, ei ole katoamassa.

Luonnon monimuotoisuudesta taas on hankalampi sanoa, sillä sen riittävyydelle ei ole yksiselitteistä eikä yleisesti hyväksyttyä mittaria. Sen suhteen kyse on mielipiteistä, ja metsäalalla vallitsevan mielipiteen mukaan metsätalouden ja monimuotoisuuden tavoitteet voidaan kyllä hoitaa, mutta se vaatii toimia.

Metsäteollisuuden ympäristöohjelma tulee juuri tähän tarpeeseen.

Puutteet tunnistetaan, toimintaa muutetaan

Ohjelma perustuu tutkimukseen, jota aiotaan tehdä merkittävästi. Tutkimukset teetetään Luonnonvarakeskuksella ja Suomen ympäristökeskuksella.

Tutkimussuunnitelmat valmistuvat vielä tämän vuoden aikana ja ne toteutetaan osahankkeina vuosien 2017–20 aikana. Tavoitteena on tunnistaa nykyisten metsien käsittelymenetelmien puutteet luonnon monimuotoisuuden kannalta ja parantaa käytäntöjä havaintojen perusteella.

Tutkimuksessa laaditaan skenaariot siitä, miten erilaiset muutokset metsätalouden käytännöissä vaikuttavat 50 vuoden päähän. Mikä merkittävää ja myös uutta, saatujen tulosten jälkeen ohjelmassa kehitetään toimintamalli niiden viemiseksi käytäntöön.
Tutkimuksen kohteena ovat monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet – kuten lahopuu, lehtipuu sekä järeät ja vanhat puut – avainbiotoopit, erityisesti lehdot, sekä kestävyydestä kertovat indikaattorilajit.

Käpymetsä. Kuva: Anna Kauppi
Metsäteollisuus etsii ympäristöohjelmassaan keinoja yhdistää puukauppa- ja suojelupäätökset toisiinsa siten, että metsänomistajaa onnistuttaisiin kannustamaan molempiin yhtaikaa. Kuva: Anna Kauppi

Suojelu ja puukauppa yhteen

Yksi toimintamalli tiedetään jo: lahopuun lisääminen talousmetsissä. Juuri lahopuun puute on ongelma jopa kolmannekselle metsien uhanalaisista.

Tässä suhteessa metsäsertifioinnilla on saatu jo paljon aikaan: sen vaatimat säästöpuut ovat uhanalaistutkijoiden mukaan suurin yksittäinen syy siihen, että metsien uhanalaistumiskehitys on saatu kääntymään positiivisempaan suuntaan.

Toimintamalli lahopuun lisäämiseksi julkaistaan jo alkuvuodesta 2017. Tutkijoiden lisäksi hankkeessa ovat mukana MTK ja metsänhoitoyhdistykset sekä WWF.

Toimintamalleja etsitään myös metsätalouden kehittämiseksi turvemailla. Turvemaat on otettu kohteeksi, koska niitä on lähivuosina tulossa paljon päätehakkuuikään.

Turvemailla tutkittavana ovat erityisesti metsien käsittelyn vaikutukset vesistöihin ja ekosysteemipalveluihin yleensäkin, sekä jälleen, metsien käytön ja luontoarvojen yhteensovittaminen.

Lisäksi ohjelmassa kehitetään tukimalli edistämään metsien suojelua puukaupan yhteydessä. Ajatuksena on, että metsänomistaja saisi suojelua vastaan verohuojennuksen puun myyntituloista maksettavasta verosta.

Mallilla kannustettaisiin sekä suojelua että puukauppaa. Sen käyttö luonnollisesti edellyttää myös verottajan hyväksyntää.


Metsäteollisuuden metsäympäristöohjelma


 

Kirjoita kommentti