Näkökulma

Metsäyhdistyksen blogi: Puurakentamisessa itää hyvä tulevaisuus

Kirjoittaja

Annamari Heikkinen

Kirjoittaja on Suomen Metsäyhdistyksen vaikuttajaviestinnän asiantuntija, joka toivoo puurakentamiselle pelkkää hyvää.

Puurakentamisen hyödyt ovat kiistattomat. Puurakenteet ovat keveitä ja puu on uusiutuva materiaali. Puurakentamisen lisääminen pienentää rakennus­materiaalien valmistuksen kasvihuonekaasupäästöjä ja kasvattaa puutuotteisiin sitoutuvan hiilen määrää.

Elinkaaren lopussa puutuotteen voi muuttaa bioenergiaksi. Lisäksi puutuotteiden valmistuksen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat vähäisiä verrattuna teräkseen ja betoniin, puurakennuksen hiilijalanjälki on 3-5 kertaa pienempi kuin betonisen rakennuksen. Tämän lisäksi puu on useimpien mielestä materiaalina kaunis ja akustiikaltaan erinomainen.

Jos kaikki Suomessa rakennettavat asunnot tehtäisiin puusta, siihen tarvittava puu kasvaisi takaisin noin 11 tunnissa.

Mikä sitten mättää, kun puurakentaminen ei yleisty toivotussa tahdissa? Miksi vain viisi prosenttia kerrostaloista on Suomessa puurunkoisia?

Puurakentamista on kehitetty voimakkaasti 1990-luvulta lähtien. Silti asenteet, puutteet osaamisessa, puurakentamisen tiukat määräykset ja säännöt, taloudelliset haasteet ja poliittiset kapeikot eivät ainakaan ole helpottaneet puurakentamisen kehittämistä ja kehittymistä viime vuosina.

Viimeiset kuusikymmentä vuotta betoni on hallinnut kerrostalojen rakennusmarkkinoita. Sementti on halpaa, mutta sen hiilijalanjälki on suuri. Lisäksi betonirakennuksen elinkaari on vain noin 50 vuotta.

Betonin valmistukseen tarvittava sementti aiheuttaa viisi prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Betonin valmistuksessa 50 prosenttia päästöistä tulee raaka-aineen eli kalkkikiven käytöstä, joka on hiilidioksidin lähde.

Yksi ratkaisu on vaihtaa raaka-aine vähähiiliseksi, esimerkiksi puuksi. Puuta ja puisia rakenteita voisi lisätä myös systemaattisemmin betonirunkoisiin rakennuksiin.

Säädösmuutokset ovat helpottaneet puurakentamista. ­Vuonna 2011 muutetut palomääräykset sallivat enimmillään 8-kerroksisissa asuin- ja työpaikkarakennuksissa puun ­käytön rungoissa ja julkisivuissa. Toisaalta puurakentamisen tiukemmat palomääräykset ovat lisänneet puurakennuksen kustannuksia. Sen sijaan, että puurakennuksen paloturvallisuutta kevennettäisiin, olisi betonirakentamisen paloturvallisuus tuotavat samalle viivalle. Tämä olisi sekä reilumpaa että turvallisempaa. Myös uusi hallitusohjelma tukee vähähiilisempää asumista ja rakentamista.

Julkisen puolen puurakentaminen on myös myötätuulessa. Uusista kouluista 35 prosenttia on puurunkoisia. Palkittu Tuupalan puukoulu Kuhmossa on yksi esimerkki onnistuneesta julkisen puolen puurakennuksesta. Päättäjien Metsäakatemia 46. kurssi vieraili toukokuussa puukoululla ja vaikuttui.

Tuupalan koulu on ensimmäinen CLT-levyistä rakennettu koulu Suomessa ja toinen julkisen rakentamisen kohde. CLT (Cross Laminated Timber) -rakenteissa rakennuksen kantavina pysty- ja vaakaelementteinä toimivat laudoista kerroksittain ristiinliimatut puulevyt.

Tuupalan koulusta on vain positiivista sanottavaa. Rakennushanke pysyi budjetissa ja säästöjä tuli yllättävistä paikoista, kun esimerkiksi seinien asennus osoittautui alkuperäistä helpommaksi.

Kuhmolaisten yhteinen ponnistus pysyi budjetissa ja tuotti aluetalouteen yli 30 miljoonaa euroa. Rehtori Seppo Vilènin mukaan kokemukset ovat vuoden käytön jälkeen olleet pelkästään positiivisia.

Koulujen ikuinen ongelma, häly ja melu ovat poissa, sisäilmaongelmia ei ole ja henkilökunta sekä oppilaat ovat tyytyväisiä. Tulevaisuudessa saadaan myös tutkimukseen perustuvia tietoja CLT-puuelementtikoulun terveysvaikutuksista ja käyttäjäkokemuksista.

Rakentamisessa käytetyt puut ovat Kainuun kestävästi hoidetuista metsistä ja sahatavaraksi ne on sahannut Kuhmo Oy, joka on myös koulun puuosatoimittaja. Koulun kaikki seinät on valmistanut kuhmolainen, Suomen ensimmäinen CLT-levyä valmistava yritys CrossLam Kuhmo Oy, joka on myös kehittänyt käytetyn rakennusmentelmän.

Kun itse näin ja jututin koulustaan innostunutta ja onnellista henkilökuntaa ja oppilaita, mietin, miksi tällaisia puurakennuksia ei tehdä enempää. Jotta puurakentaminen yleistyisi Suomessa tarvitaan alalle riittävästi osaajia, poliittista tahtoa ja reiluja säädöksiä. Tämän lisäksi tarvitaan viestintää, tunnetta, tarinoita sekä tyytyväisiä käyttäjiä kertomaan kokemuksistaan. Ennen kaikkea tarvitaan asennemuutosta.

Puurakentamisessa itää hyvä tulevaisuus.

Kirjoita kommentti