Näkökulma

Muistiinpanoja Nuorten vaikuttajien metsäfoorumista: Nuoret eivät ole vain tulevaisuus, he ovat täällä jo

Kirjoittaja

Vilma Issakainen

Kirjoittaja työskentelee Metsäyhdistyksessä viestinnän asiantuntijana

Otin vuoden 2021 etäisyyttä metsäkeskusteluun. Vauvakuplassakin some piti kiusallisen tietoisena vanhoihin metsiin ja uhanalaisten lajien elinympäristöihin kohdistuneista kiistoista. Toisaalta puun lämpö teki vahvasti tuloaan sisustuksessa pitkän valkoisen kauden jälkeen ja korona-ajan syövereissä tavaraa paketoitiin pahvilaatikoihin enemmän kuin koskaan ennen. Nyt vuosi takaisin työmaalla on kirkastanut tauolla päässä pyörineitä ajatuksia, viimeisimpänä ajurina Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi, jo kahdeksas laatuaan.

Nuorten vaikuttajien metsäforumin keskiössä on keskustelu. Sekä keskustelu parinkymmenen eri taustoista tulevan aktiivisen metsistä kiinnostuneen nuoren välillä että kahteen vuorokauteen mahdutetuilla lukuisilla kohteilla metsäammattilaisten kanssa käyty keskustelu. Metsän ja puun käytön eri puolia näyttämällä pyrimme tarjoamaan osallistujille alustan metsäkeskustelulle erilaisista kulmista.

Sen lisäksi, että foorumissa on aina kaikesta aikatauluttamisesta huolimatta kiire kohteelta toiselle, kiire nousi esiin kerta toisensa jälkeen myös teemana keskusteluissa. Aiheesta puhuneiden nuorten mielestä aika on nyt loppu. Enää ei torjuta tai sopeuduta, vaan nyt on kyse kriisinhallinnasta. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat tosiasioita, jotka ohjaavat näiden tulevaisuuden tekijöiden ajattelua ja toimintaa. Myös metsäalalla nähtiin olevan kiire osoittaa suunnanmuutosta ja vielä mieluummin: näyttää suuntaa.

Lähes joka kohteella kuultiin kysymys siitä mitä foorumin osallistujat itse päättäjinä ja vaikuttajina voisivat tehdä muuttaakseen maailmaa. Nämä nuoret haluavat toimia suunnannäyttäjinä ja esimerkkeinä. Samaa peräänkuulutettiin myös metsäalan toimijoilta, edelläkävijyyttä – kysyttiin miten Suomi voisi olla metsäasioissa kokoaan suurempi, tietotaitoa kun on, siitä tunnuttiin olevan yhtä mieltä.

Osalle osallistujista metsätalous oli ennen foorumia näyttäytynyt reaktiivisena, muutosvastarintaisenakin. Siilipuolustus oli kaukana tapahtumassa mukana olleista tuoreista ja tulevista metsäalan ammattilaisista, jotka ehkä jopa ylpeinä alavalinnastaan pääsivät kertomaan työstään. Esimerkiksi sertifikaatit herättivät paljon kysymyksiä ja keskustelua. Kuulimme tulevalta motokuskilta, kuinka sertifiointi näkyy käytännössä moton puikoissa ja hiljattain sukupolvenvaihdoksen myötä metsätilan haltuun ottaneelta metsänomistajalta, millaisen päättelyketjun tuloksena hänen sukutilansa metsät on aikanaan sertifioitu ja miten.

Vertaisten kesken käytyjä keskusteluja kiiteltiin palautteessa. Kuplien hetkellinen purkaminen näytti taas, että päämäärä, monimuotoisten metsien säilyminen tuleville sukupolville, on yhteinen, lähestymiskulmat erilaisia. Erityisesti jäi mieleen nuoren 22. polven metsätilallisen ajatus, että metsät ovat hänellä vain lainassa. Metsän kiertoajoilla hän tekee toimenpiteet ja päätökset metsissään seuraaville sukupolville.

Juuri julkaistun Nuorten metsäbarometrin tulokset kertovat, että metsän merkitys on noussut kautta linjan 15-25 vuotiaiden keskuudessa. Myös mielikuva metsä- ja puuteollisuudesta työnantajana on ollut  hyvä ja parantunut entisestään kaikilla kysytyillä mittareilla. Samaan aikaan 85 % nuorista on samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”Metsien tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden ylläpito” kanssa. Myös Nuorten vaikuttajien metsäfoorumin osallistujajoukko nosti kirkkaasti metsän tärkeimmäksi tehtäväksi luonnon monimuotoisuuden ylläpidon sekä toimimisen hiilinieluna ja varastona.

Tässä onkin kohta, jossa metsäalan pitää höristää korviaan. Kaikki nuoret eivät näe, että metsäalan ammattilaisilla olisi aitoa tahtoa avoimeen keskusteluun erityisesti luontokadosta ja metsätalouden roolista sen torjumisessa. Tahto pitää onnistua osoittamaan. Sitä ei osoiteta ohi puhumalla, ei huolien vähättelyllä eikä ulos sulkemalla. Erään Nuorten vaikuttajien metsäfoorumin osallistujan puheenvuoroa lainaten:

”Fossiiliset polttoaineet olivat 2000-luvulle tultaessa hyväksyttäviä, nyt hyväksyttävyys on romahtanut. Voiko sama eskaloituminen tapahtua liittyen metsäteollisuuteen? Eletään vaarallisia vuosia. Vastuullinen toiminta ja ajattelu ja halu muuttua ja torjua luontokatoa on pystyttävä tekemään näkyväksi tavan tallaajalle. Vastuu ja vastuullisuus on näyttävä arjen teoissa ja työssä. Riski siihen, että suuren yleisön mielipide kääntyy on olemassa.”

Ajatusten kirkastumiseen palatakseni, edelliseen viitaten: Puutuotteista pidetään, mutta niillä ei voi ostaa hyväksyttävyyttä. Metsissä tehdyt virheet huomataan ja muistetaan. Jokainen virhe syö uskottavuutta kaikelta tekemiseltä ja samalla alan vetovoimaa. Kyllä, mieltä on osoitettu metsien puolesta ennenkin ja nuoret ovat nousseet barrikadeille, huolia on ollut ja kriiseistä on päästy eteenpäin. On vaan niin, että vuonna 2022 vaikuttamisen kanavat ja mekanismit ovat ihan eri todellisuudesta, kuin vain kymmenenkin vuotta sitten. Olisi sinisilmäistä ja ylimielistä ajatella, etteivät meemejä tavaamalla lukemaan oppineet ja YouTubeen toisilleen iltasatuja tuottaneet z-sukupolven päättäjät ja vaikuttajat hallitsisi näitä kanavia paremmin kuin kukaan muu. Enää asenneilmapiirin muutokseen tai ilmiön luomiseen ei tarvita kymmeniä tuhansia marssimaan kaduille.

Loppuun kaksi metsäfoorumin osallistujien nostamaa tärkeää ajatusta, jotka sopivat ohjenuoraksi moneen:

  • Kun kohdataan eri lailla ajattelevia ihmisiä, pysähdytään kuuntelemaan sen sijaan, että mennään keskusteluun oma mielipide tai asiantuntemus edellä. Keskustelut erilaisia näkemyksiä omaavien ihmisten kanssa ovat parhaita kokonaiskuvan rakentamisen ja oman ymmärryksen laajentamisen paikkoja. Pysytään avoimina sille, mitä emme vielä tiedä ja niille asian laidoille, joita emme vielä ymmärrä – sellaisille metsäsuhteille ja käsityksille, jotka eivät ole kuin omamme. Mitä paremmin kokonaiskuva on hallussa, sitä rakentavampaa keskustelua pystymme käymään ja sitä kestävämmin pääsemme eteenpäin.
  • ”Me (nuoret) ei olla vaan tulevaisuus, me ollaan jo täällä.”


Kiitos Nuorten vaikuttajien metsäfoorumin rahoittamisesta Suomen Metsäsäätiölle ja Puumiesten ammattikasvatussäätiölle.

Kiitos kollegoille: Eveliina Pokelalle Nuorten vaikuttajien metsäfoorumin upeasta ohjelmasta ja koko tapahtuman vetämisestä rautaisella ammattitaidolla ja Sirpa Kärkkäiselle väsymättömästä nuorisoviestinnästä innostumisesta.

Nuorten vaikuttajien metsäfoorumiin vuodelle 2023 saa jo vinkata potentiaalisia osallistujia täällä.

Nuorten metsäbarometrista voit lukea lisää tiedotteesta sekä alle linkatusta tuloskoosteesta.

 

Aiheeseen liittyvät materiaalit

Kirjoita kommentti