Metsäyhdistyksen blogi: Paula-myrskyn kaatamissa metsissä piilee merkittävä metsäpaloriski – vertailu Kalajoen paloalueeseen hätkäyttää

Tero Karjalainen

Kirjoittaja työskentelee Suomen Metsäyhdistyksessä viestinnän asiantuntijana

Koillismaalla 22. kesäkuuta raivonnut Paula-myrsky puhuttaa edelleen paikallisia. Puuta kaatui ja vahingoittui miljoona kuutiometriä. Metsäkeskuksen mukaan eniten metsävahinkoja aiheutui Taivalkoskella, Kuusamossa ja Pudasjärvellä, missä vahingoittuneet alat olivat 20 000, 10 000 ja 10 000 hehtaaria.

Katso kartta Paula-myrskyn tuhoista tästä.

Korjaamattomia tuulenkaatoja pötköttää yhä maastossa erityisesti vaikeakulkuisilla alueilla, kuten saarissa. Puunkorjuu on monelle metsänomistajalle tekemätön paikka, kun yksikään yhtiö ei niitä osta eikä pois kuskaa.

Metsäkeskus arvioi metsänomistajien kärsimän vahingon suuruudeksi kuudesta kahdeksaan miljoonaan euroa. 

Natura-alueen puut jätettävä pötkölleen

Myrsky runteli myös Metsähallituksen maita Kylmäluoman leirintäalueella ja läheisellä retkeilyalueella Taivalkoskella. Metsähallituksen toimitusjohtajan Jussi Kumpulan mukaan alueella makaa 1800 hehtaaria puuta. Kyseessä on boreaalinen luonnonmetsä, joka kuuluu Natura-alueeseen. Sieltä ei saa korjata puuta ilman ely-keskuksen lupaa.

Korjaamattomia tuulenkaatoja Taivalvaaran hiihtokeskuksessa Taivalkoskella.
Korjaamattomia tuulenkaatoja Taivalvaaran hiihtokeskuksessa Taivalkoskella. Kuva: Kirsi Joensuu

Maasto on Kylmäluomalla tällä hetkellä erittäin vaikeakulkuista, ja myös reittien avaaminen vaatii luvan ely-keskukselta.

Asioista tietävät koillismaalaiset puhuvatkin nyt uhkasta, jossa salama sytyttää auringossa kuivuneet tuulenkaadot tuleen.

”Riski on hyvin merkittävä”, Kumpula sanoi Metsähallituksen tilaisuudessa kevättalvella.

Kalajoen paloalue kahdeksan kertaa pienempi

Riskiin on kylmäävää hakea vertailukohtaa Kalajoen viime heinäkuisesta metsäpalosta, jossa oli suuronnettomuuden piirteitä. Vierailimme Kalajoen paloasemalla marraskuussa Suomen Metsäyhdistyksen toimittajamatkalla.

Kalajoen palosta uutisoitiin ulkomaita myöten. Ilta-Sanomien jutussa pelastuspäällikkö Pekka Räty Jokilaaksojen pelastuslaitokselta muisteli, miten sai puhelussa tiedon palon moninkertaistumisesta yhden tunnin aikana Kalajoen metsissä.

”Palo eteni tulimyrskynä. Ajattelin ettei se voinut olla mahdollista. Menin ulos ja katsoin taivaanrantaa. Uskottavahan se oli”, Räty sanoi Ilta-Sanomille.

Metsää paloi 227 hehtaaria. Kahden viikon aikana pelastustöihin osallistui Ilta-Sanomien mukaan kaikkiaan noin 1 500 henkilöä.

Vertailun vuoksi: Kalajoen paloalue oli kahdeksan kertaa pienempi kuin Metsähallituksen ryteikkö Kylmäluomalla. Toisin sanoin: Kylmäluomalla makaa puuta kahdeksan kertaa isommalla alueella kuin mitä Kalajoella paloi.

Vaikeakulkuinen Kylmäluoma

Jussi Kumpula kuvasi tiedotustilaisuudessa Kylmäluoman aluetta ”hyvin vaikeakulkuiseksi”.

”Siellä on kilometreittäin aluetta, jonne ei pääse sammutuskalusto. Jos se syttyy, niin sinne on vaikea päästä sammuttamaan ja saada sammutuskalustoa paikalle.”

Ongelman ymmärtää jokainen, eivätkä ilmastonmuutoksen lämmittämät kesät helpota tilannetta. Kumpulan tilanteeseen on nyt jo valmistauduttava etukäteen yhdessä paloviranomaisten kanssa.

Kylmäluomalla makaavista puista uhkaa pahimmassa tapauksessa tulla palavaa materiaalia metsäpalossa. Kuva: Jussi Kumpula / Metsähallitus
Kylmäluomalla makaavista puista uhkaa pahimmassa tapauksessa tulla palavaa materiaalia metsäpalossa. Kuva: Jussi Kumpula / Metsähallitus

”Täytyy tietää reitit, mihin pääsee ja mihin ei. Ja jos jossain syttyy, niin miten siellä toimitaan. Tässä on ennakointi kaikista parasta”, Kumpula sanoi.

Toivottavasti pelättyä vahinkoa ei koskaan tapahdu – ei metsäpalona eikä leviävinä tuholaisina. Samalla voi kuitenkin muistaa myös tapauksen hopeareunus.

Tuhoalue saattaa kiinnostaa ihmisiä

Kumpula ennakoi, että tänä vuonna matkailijamäärät saattavat jopa lisääntyä Kylmäluoman alueella. ”Monia saattaa kiinnostaa miltä laaja tuhoalue näyttää.”

Kumpula vertaa Kylmäluomaa Mauri-myrskyn 1982 tuhoamaan Jaurujoen alueeseen, jonka luonnollinen kehittyminen kiinnostaa yhä.

”Luonnon oma laboratorio”, Kumpula kuvaa.

Toivotaan, että kesää 2022 ei muisteta Kylmäluomalla metsäpalosta, vaan iloisesta virkistymisestä kiinnostavassa luontokohteessa. Tulen kanssa tuhratessa kannattaa olla varovainen.

 

Kirjoita kommentti