Suomella on vain vähän annettavaa Kalifornian palontorjuntaan – mutta jotain kuitenkin

Yksi Suomen palontorjunnan vahvuuksista on erittäin tiheä metsätieverkosto, jota pitkin palontorjujat pääsevät mutkattomasti lähes minkä hyvänsä metsäpalon lähelle. Kuva: Mauri Mahlamäki, Vastavalo

Maailmaa kohahduttanut Yhdysvaltain presidentin Donald J. Trumpin lausunto suomalaisten metsänhoitotaidoista on jäänyt hänen heittämänsä ”haravointiväitteen” varjoon. Metsäpalojen torjuntaan on Suomessa panostettu paljon, mutta on eri asia, onko kokemuksella käyttöä niinkin erilaisissa oloissa kuin Kaliforniassa.

Suomalainen metsäpalojen torjunta lähtee vastuullisesta metsien käytöstä. ”Vaikka meillä jokainen saa kulkea kenen hyvänsä metsissä vapaasti jokamiehenoikeuden perusteella, tulen käyttö metsissä on erittäin vastuullista”, sanoo johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Jokamiehenoikeus ei anna lupaa sytyttää tulta toisen maalle. Käytännössä tällaisen säännön toteuttamista on kuitenkin mahdoton valvoa maassa, jossa metsää on peräti neljä hehtaaria jokaista kansalaista kohti. Silti tulta käytetään maastossa erittäin varovaisesti.

Toinen palontorjunnan kulmakivi on valvonta. Heti kun tulee kuiva aika, metsien yllä lentää koneita etsimässä savua ja palopesäkkeitä. Esimerkiksi viime kesä oli niin kuiva, että lentoihin varatut määrärahat loppuivat jo alkukesästä, mutta se ei tarkoittanut, että ne lopetettiin.

”Rahat kyllä löytyvät jostakin. Jokainen tajuaa, että jos valvontalennot lopetetaan juuri silloin kun niitä tarvitaan, riskit vieläkin suuremmista menetyksistä kasvavat”, Remes sanoo.

Liika kuivuus aiheuttaa paloriskin kaikkialla

Kokonaan toinen asia on, voiko metsäpaloja torjua missään oloissa, jos sademäärä on vajaa pari senttiä koko kesän aikana, niin kuin se lehtitietojen mukaan on ollut eräin paikoin Kaliforniassa. Suomessa sademäärät ovat olleet tähän verrattuna jopa 20-kertaiset, vaikka meilläkin oli kuiva kesä.

Toinen erottava tekijä ovat tuulet, jotka Kaliforniassa ovat kovia, kuumia ja kuivia. Suomessa sellaisia tuulia ei juuri ole. ”Kyllä ilmasto on meidän palontorjuntamme hyvä ystävä”, sanoo Remes.

Alkavia paloja rajaa erittäin tiheä metsätieverkosto ihan sinälläänkin, ellei palo ole päässyt voimakkaaksi. Lisäksi metsät ovat Suomessa pirstaleisia luonnollisistakin syistä. Joet, järvet ja suot pilkkovat ne mosaiikiksi, jossa tuli ei leviä yhtä helposti kuin yhtenäisessä metsässä.

”Pirstoutuneet luonnonolot täydentää metsätalous, jossa käsittelyalat ovat Etelä-Suomessa keskimäärin vain puolentoista hehtaarin luokkaa”, sanoo Remes. Pohjois-Amerikassa ne saattavat olla satojenkin hehtaarien suuruisia.

Avohakkuumetsätalous saattaa tuoda sellaisen edun, että ainakin nuoria metsiä voi olla vaikea saada syttymään. ”Siinä vaiheessa kuolleen puun määrä metsässä on pieni eikä siellä ylipäätään ole palavaa ainesta paljon, mikä kuitenkin olisi voimakkaan metsäpalon edellytys”, sanoo Remes.

Esimerkiksi poimintahakatussa metsässä kuollutta puuta voi olla paljonkin ja puun latvasta toiseen nopeasti leviävän palon riski on suuri, mikä on nähty myös Kaliforniassa.

Hyvä palontorjunta on kaikkien yhteistyötä

Suomessa viranomaisten ja yksityisten tahojen yhteistyö palontorjunnassa on saumatonta. Se luodaan ennen kuin metsäpalo syttyy, jotta palon syttyessä tiedetään, mitä tehdään. Verkostossa ovat mukana esimerkiksi voimayhtiöt, jotka tietävät heti katkaista sähköt, jos paloalueella on voimalinjoja.

Torjuntaan liittyvät myös monenlaiset metsänkäytön rajoitukset. Viranomaisten julkistamat metsäpalovaroitukset ovat Suomen kesässä arkea, ja niiden aikana kaikenlainen avotulen käyttö on kielletty, tulitikun sytyttäminen mukaan lukien.

Myös metsätöitä voidaan rajoittaa, koska metsä saattaa saada kipinän metsäkoneiden teloista tai muista osista. ”Tällaisia rajoituksia oli viime kesänäkin. Silti paloja syttyi kaikkiaan 3400 kertaa, toisinaan myös metsäkoneista”, sanoo Remes.

Palontorjuntaa pidetään tärkeänä, minkä johdosta viranomaisilla on tilanteen vaatiessa oikeus ottaa käyttöönsä mitkä hyvänsä yhteiskunnan resurssit, myös yksityiset ihmiset. ”Jos viranomainen niin vaatii, kenelläkään ei ole oikeutta kieltäytyä palontorjuntatyöstä, puhumattakaan että kieltäytyisi luovuttamasta esimerkiksi sammutuksessa vaadittavaa kalustoa”, sanoo Remes.

”Onneksi tähän ei kuitenkaan ole tarvinnut mennä, sillä yksi palontorjunnan kivijalka ovat vapaaehtoiset palokunnat, joita Suomessa on ympäri maata erittäin paljon”, Remes sanoo.

Remes muistuttaa myös kattavasta metsätieverkostosta. ”Sen avulla palontorjunta saadaan nopeasti paikalle.”

 

Kuvakaappaus Twitteristä

Suomessa ei haravoida metsiä – paitsi viime viikonloppuna

Eniten Trumpin lausunnoissa Suomen suhteen on herättänyt reaktioita hänen väitteensä, että Suomessa olisi vähän metsäpaloja, koska täällä metsänpohja haravoidaan tyhjäksi roskista. Näin ei kuitenkaan ole, metsiä ei ole Suomessa tapana haravoida.

Mutta Trumpin käyttämä verbi ”rake” tarkoittaa myös hakkuutähteiden keräämistä maasta. Sitä Suomessa tehdään, ja osittain siksi, että metsässä olevan palavan biomassan määrää saadaan vähennettyä.

Mitä Trump sananvalinnallaan tarkoitti, ei ole tiedossa, mutta kun hän viittasi keskusteluihinsa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön kanssa, niin ainakaan Niinistön mukaan tällaisesta presidentit eivät keskustelleet.

Trumpin haravointikommentti herätti kuitenkin suurta huvia Suomessa. Lauantaina kuultu uutinen sai lukemattomat suomalaiset metsään haravan kanssa, mistä otettuja kuvia jaettiin sosiaalisessa mediassa valtavalla innolla.

Kuvakaappaus Twitteristä


Aiemmin forest.fi:ssä: Suomessa palaa liian vähän metsää – luonnon monimuotoisuuden vuoksi paloalueet pitäisi suojella


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Yksi kommentti “Suomella on vain vähän annettavaa Kalifornian palontorjuntaan – mutta jotain kuitenkin” artikkeliin

Seppo Leinonen sanoo:

Hei, nyt myös Portugalista on delegaatio tutustumassa Suomen hyvään metsänhoitoon ja energiapuun korjuuseen. Vieraat ovat Portugalin ministeriöiden edustajia sekä metsällisten firmojen edustajia. Portugalin viimekesäiset metsäpalot ovat nostattaneet arvostelumyrskyn virkamiehiä kohtaan ja nyt sikäläisen ministeriön palontorjuntayksiköstä on myös edustajia tulossa MMM:n ja Metsäkeskuksen vieraaksi 28.-29.11.2018. Torstaina delegaatio tutustuu Turun suunnalla energiapuun korjuuseen ja hakkeen käyttöön lämpölaitoksissa Metsäkeskuksen yritysneuvoja Heikko Lounennon toimiessa päivän isäntänä.

Kirjoita kommentti