Näkökulma

Suomen tulevaisuus #metässä2015 – Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi

Kirjoittaja

Vilma Issakainen

Kuvat Instagramista #metässä2015 oikealta vasemmalle @huililehti @mennigenie @missrukiver @seesblog @huililehti @annamunsterhjelm @mennigenie @tiiavilma @annamunsterhjelm @missrukiver @annamunsterhjelm @ennikoistisesi @samposak @missrukiver @annamunsterhjelm @pilketalo @samposak @huililehti @samposak @ennikoistisesi

Ymmärrettävästi ja vaikuttavasti viestiminen ei ole helppoa ja vielä vaikeammaksi viestintä muuttuu, kun kohdeyleisönä ovat nuoret. Ketä kiinnostaa biotalous? Onko pakko puhua sellusta? Ei metsäteollisuus kuulu nykyaikaan. Kuka enää tarvitsee puuta, kun meillä on iPadit? Voisitteko vaan olla kaatamatta niitä metsiä? Vastenhakoinen yleisö ei ole vastaanottavainen, vaikka viestin viejä pitäisi aihettaan maailman tärkeinpänä.

Viime syksynä heräsi ajatus kertoa biotaloudesta tyypeille, joilta voisi löytyä jo valmiiksi motivaatiota kuunnella ja uteliaisuutta oppia uutta esim. työn, harrastusten tai tulevaisuudensuunnitelmien pohjalta. Päätimme kutsua koolle joukon nuoria (ilman yläikärajaa), joilla on tavalla tai toisella sanavaltaa ikäistensä ja nuorempiensa keskuudessa, joita kuunnellaan erilaisissa konteksteissa ihan vapaaehtoisesti ja jotka toisaalta saattavat olla myös tulevaisuuden päättäjiä.

Tapahtuman keskuspaikaksi valikoitui tiedekeskus Pilke Rovaniemellä, kun Pilkkeen ja Metsähallituksen väki lupautuivat  yhteistyöhön. Lähdimme ennakkoluuloitta ja innolla toteuttamaan yhdessä prototyyppiä Nuorten vaikuttajien metsäfoorumista.

Twiit_MPMinuuttiaikataulu

Tutustuimme erilaisiin blogaajille järjästettyihin elämysmatkoihin ja toisaalta matkimme Päättäjien Metsäakatemialta ohjelmantäyteiset minuuttiaikataulutetut päivät ja kaikkeen mahdolliseen varautuvan asenteen.

3.6. Rovaniemelle saapui seitsemäntoistahenkinen joukko osallistujia valmiina verkostoitumaan niin hengenheimolaisten kuin toisinajattelijoidenkin kanssa. Mukaan oli kutsuttu bloggaajia, järjestöaktiiveja WWF:stä partiolaisiin, puoluepolitiikassa vaikuttavia nuoria sekä metsäalan tulevaisuuden toivoja.

Ohjelma suunniteltiin niin, että perinteisen sellutehdas- ja sahavierailun sijaan käytäisiin jossain aivan muulla ja mukana olisi mahdollisimman paljon osallistujien jokapäiväistä elämää lähellä olevia yllättäviäkin aiheita ja metsien kestävää käyttöä monesta eri näkökulmasta pohjois-suomalaisella painotuksella. Vajaan kolmen päivän retkellä pohdittiin metsien ja Suomen näkökulmasta biotaloutta monipuolisten esimerkkien kautta muun muassa tutustumalla yrityksiin, jotka luovat menestystarinoita maailmalla suomalaisin raaka-ainein (tapahtuman ohjelma).Twiitit1

Perspektiiviä maailmalta

Toisen päivän aamu aloitettiin kuuntelemalla toimittaja, tuottaja, juontaja, vaatturi, seikkailija Arman Alizadin puheenvuoro Pilke Cafessa. Alizad kutsuttiin osaksi tapahtumaa jakamaan kokemuksiaan maailmalta ympäristön ja yhteiskunnan tilasta ja tuomaan laajempaa näkökulmaa keskusteluun.

Alizadin näyttämissä kuvissa ja videoissa sydäntä särkevien ja epätoivoisilta kuulostavien tarinoiden päähenkilöt hymyilevät. Puheenvuoro oli vaikuttava ja laittoi miettimään myös oman elämän valintoja ja mahdollisuuksia. Voisinko tehdä jotakin toisin kuluttajana? Pärjäisinkö itse vähemmällä? Kuinka voisin auttaa? Voisinko ainakin valittaa vähemmän omassa arjessani?Twiitit2Hyvän kontrastin Alizadin puheenvuoroon toi myöhemmin samana päivänä Lappsetin Aasian ja Tyynenmeren alueen aluejohtajan Petteri Ikäheimo kertoessaan kuluttajista, jotka reklamoivat oksan kohdista kiipeilytelineiden puumateriaalissa. Ihmiset ovat tottuneet laminaatin tasalaatuun, eikä kokopuuta luonnollisine osineen enää aina osata pitää astetta parempana vaihtoehtona.

 Ei voivotella vaan tartutaan toimeen

Foorumin osallistujajoukkoa oli ennakkoon pyydetty miettimään, mitä he haluaisivat muuttaa maailmassa. Arman Alizad ja moni muukin tapahtuman aikana esiintynyt asiantuntija sivusi osallistujien esiin nostamia aiheita puheenvuoroissaan. Resurssien niukkuus, globaali epätasa-arvo, ilmastonmuutos, kaatopaikat, valtamerten muovijätelautat, lapsityövoima, naisten asema, koulutus, uusiutumattomat vastaan uusiutuvat raaka-aineet, monimuotoisuus ja maailman metsävarat. Tarkoituksena oli foorumin aikana peilata muutoksen paikkoja biotalouden mahdollisuuksiin.

Kun tilaisuuden päätöskeskustelussa kysyin, mikä tulevaisuuden toivojamme huolestuttaa, puuttui Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Anna Munsterhjelm kysymyksenasetteluun huomauttaen, että alkuperäinen kysymys kuului ”mitä haluaisitte muuttaa?” Huolestuminen kun aiheuttaa voivottelua, halu muuttaa jotakin saattaa puolestaan johtaa jopa tekoihin.

Ratkaisukeskeinen ja positiivinen asennoituminen tulevaisuuteen loisti porukasta koko kolmipäiväisen reissun ajan. Osallistujat jaksoivat innostua metsäisistä ja puisista aiheista aamuyhdeksästä iltamyöhään ja jatkoivat keskustelua vielä 12 tuntisten ohjelmantäyteisten päivien jälkeenkin saunassa ja Vaattungin kauniissa maisemissa.

Mitä jäi mieleen?

Tulevatko biotalous, kiertotalous, jakamistalous, cleantech jne. muuttamaan maailmaa / kehityksen suuntaa / ympäristön tilaa? Voiko yhä kasvava ihmiskunta sovittautua maapallolle ja entistä vähemmistä resursseista tehdä entistä enemmän? Voivatko suomalaiset uusiutuvaa energiaa ja raaka-aineita käyttävät puhtaan teknologian yritykset valloittaa maailman aloillaan? Foorumin aikana käydyistä keskusteluista jäi tunne, että monen osallistujan vastaus näihin kysymyksiin voisi hyvinkin olla ”miksei”. Osallistujien puheenvuoroissa peräänkuulutettiin niin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä yrityksiltä kuluttajien suuntaan kuin rohkeutta ja itsensä haastamista ihan kaikilta.

Tapahtuman päätöskeskustelussa metsäalaa ulkopuolelta katsovat osallistujat kommentoivat reissulla kuultua ja nähtyä muun muassa seuraavasti: ”Tuli hyvä fiilis huomata, kuinka Pohjois-Suomessa eri elinkeinot mahtuvat elämään rinnakkain ja eri käyttömuodot pyritään huomioimaan.” ”Vierailujen perusteella täältäkin löytyy yrityksiä jotka haluavat valloittaa maailman sarallaan.” ”Jos Ruotsi kutsuu itseään puuhun perustuvaksi yhteiskunnaksi, voisi Suomellakin ihan yhtä hyvin olla vastaava viestinnällinen kaiken kokoava kattokäsite johon on helppo kiinnittyä.” ”Oli hienoa nähdä, kuinka Rovaniemeläisessä ”autotallissa” voi kasvaa born global ajatuksella perustettu brändi.” ”Täällä sykkii optimismi ja tekemisen suunta tuntuisi olevan oikea.”

Niin osallistujien kuin järjestäjienkin mielestä tapahtuman tärkein anti oli erilaisita maailmoista tuleviin osallistujiin tutustuminen, erilaisten näkökulmien kuuleminen ja keskustelu. Aikaa keskustelulle olisi tietenkin saanut olla paljon paljon enemmän ja sen toivottiin jatkuvan tapahtuman jälkeenkin. Vastaavanlaisia kohtaamisia toivottiin lisää.

Päälimmäiseksi ajatukseksi jäi ymmärryksen lisääntyminen. Alun perinkään tarkoituksena ei ollut tietyn näkökulman lobbaaminen vaan kuulla mahdollisimman erilaisia ihmisiä ja tahoja ja oppia ymmärtämään erilaisia ajatuskulkuja. Omaa näkökulmaa ei tarvitse muuttaa, mutta on rikkaus ymmärtää toisia. Uskomme ymmärryksen lisääntyneen.

Suuret kiitokset ja kumarrus rohkeasti ensimmäistä Nuorten vaikuttajien metsäfoorumia kanssamme toteuttamaan lähteneelle tiedekeskus Pilkkeen väelle ja Metsähallitukselle. Kiitos kaikille tapahtumassa puhuneille ja meille biotalouden eri puolia avanneille asiantuntijoille ja yrityksille. Kiitos tapahtumaa rahoittamassa olleille Suomen Metsäsäätiölle, Metsämiesten Säätiölle ja Puumiesten Ammattikasvatussäätiölle. Kiitos ennenkaikkea mukana olleille tulevaisuuden toivoille. Teitte innokkuudellanne ja aktiivisuudellanne tapahtumasta meille järjestäjille unohtumattoman. Lisää tällaista!

Kirjoita kommentti