Tiedote

Ministeri Leppä EU-Metsäakatemiassa: Suomi esittää metsärahaston perustamista osaksi EU:n ja Afrikan välistä kumppanuus- ja investointiohjelmaa

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoi EU-Metsäakatemiassa, että Suomi esittää metsärahaston perustamista osaksi EU:n ja Afrikan välistä kumppanuus- ja investointiohjelmaa. Kuva: Maa- ja metsätalousministeriö

Tänään EU-Metsäakatemiassa julkistettu Suomen aloite metsärahaston perustamisesta osaksi EU–Afrikka -investointiohjelmaa tähtää sekä ilmastonmuutoksen hillintään että uuden työn luomiseen Afrikan kasvavalle nuorisolle.

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan tehokkain keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on metsäkadon torjunta ja maailman metsäpinta-alan merkittävä kasvattaminen. Haaste on suuri erityisesti Afrikassa, jossa metsiä katoaa vuosittain jopa 2 miljoonaa hehtaaria.

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on esittänyt Afrikan ja Euroopan tasaveroiseen kumppanuuteen perustuvaa allianssia, johon liittyisi kymmenien miljardien eurojen investointiohjelma kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi Afrikassa. Esimerkiksi metsäkadon vastaiset toimet – metsitys, metsätalouden edistäminen sekä metsien hoito ja suojelu – tarvitsevat miljardien investointeja, joiden rahoitusta tuettaisiin Suomen esittämästä metsärahastosta.

Metsärahastolla voitaisiin edistää useita kestävän kehityksen tavoitteita. Metsien hyvä hoito estäisi hiilinielu- ja työllisyysvaikutusten lisäksi maatalousmaan eroosiota ja ylläpitäisi ruokaturvan kannalta tärkeää mikroilmastoa. Kestävästi tuotettu puu vastaisi myös kasvavan väestön raaka-ainetarpeisiin, ja samalla voitaisiin suojella luonnontilaisia metsiä ja torjua laitonta puukauppaa.

Metsitettäviä maa-aloja kartoitetaan myös Suomessa

Suomen omissa metsissä on puuta tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, ja pinta-alasta on metsää yli 70 prosenttia. Vaikkei Suomi itse kärsikään metsäkadosta, se haluaa kuitenkin olla myös omilla toimillaan esimerkkinä metsäpinta-alan lisäämisestä metsityksen avulla. Metsitystä varten käytettävissä olevaa maa-alaa kartoitetaan parhaillaan hankkeessa, jossa pyritään tunnistamaan erityisesti hiilinielun vahvistamisen kannalta vaikuttavimmat kohteet metsitykselle.

Suomi toteuttaa lisäksi vahvasti EU:n päivitettyä biotalousstrategiaa, jossa puulla ja muilla biopohjaisilla raaka-aineilla korvataan fossiilisia raaka-aineita ja jossa raaka-aineet ja niiden sivuvirrat pyritään hyödyntämään ja kierrättämään tehokkaasti.

Puun ainesosia hyödynnetään jo nyt kosmetiikassa, lääkkeissä, liimoissa ja muoveissa, ja puupohjaisilla tekstiileillä voidaan tulevaisuudessa korvata muun muassa puuvillaa ja keinokuituja. Ensi kesänä Suomessa järjestetään myös suuri biotalouskonferenssi osana Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa.

Metsäakatemia EU-päättäjille, Forest Academy for EU Decision Makers, on Suomen ja Ruotsin pääministerien koollekutsuma korkean profiilin keskustelufoorumi, joka järjestetään nyt ensimmäistä kertaa. Lehmonkärjessä Asikkalassa 21.−23.11.2018 järjestettävä tilaisuus tarjoaa noin kolmellekymmenelle EU-vaikuttajalle tuoreinta tietoa metsien kestävän käytön mahdollisuuksista. Suomen Metsäyhdistys vastaa tilaisuuden järjestelyistä.

Lisätietoa aloitteesta:
Teppo Säkkinen, ministerin erityisavustaja, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Lisätietoja EU-Metsäakatemiasta:
Elina Antila, johtaja, Päättäjien Metsäakatemia, Suomen Metsäyhdistys, 050 351 2411, etunimi.sukunimi@smy.fi


Forest Academyn verkkosivusto


Kirjoittaja

Suomen Metsäyhdistys

Yksi kommentti “Ministeri Leppä EU-Metsäakatemiassa: Suomi esittää metsärahaston perustamista osaksi EU:n ja Afrikan välistä kumppanuus- ja investointiohjelmaa” artikkeliin

Matti Pelkonen sanoo:

Metsän käyttö ilmastonmuutoksen ehkäisyn parantamiseksi pitäisi alkaa harvenuksia lisäämällä. Aukkoja saisi tehdä vain, jos muuta uudistuskeinoa ei ole. Yläharvenus olisi keino mäntymetsissä, sen avulla voisi vähentää aukkohakuuta ratkaisevasti. Omassa metsässäni kuitupuusta tulee yläharvennuksen jälkeen kymmenessä vuodessa tukkirunkoja. Luontainen taimettuminen on voimakasta. Hyödyt verrattuna avohakkuuseen ovat kiistattomat ilmastonmuutoksen kannalta.

Kirjoita kommentti