Tiukat metsien hiilinielutavoitteet Länsi-Euroopassa siirtäisivät valtaosan hakkuiden vähenemästä muualle – Euroopan metsäteollisuus joutuisi miettimään tulevaisuuttaan

Jos Euroopan unioni päättäisi ilmastosyistä rajoittaa hakkuita, Suomi joutuisi vaikean ongelman eteen: millä keinolla puukauppoja kyettäisiin rajoittamaan, ketä olisivat ne puun myyjät ja ostajat, joihin rajoitus kohdistettaisiin ja miten. Kaiken lisäksi, jos puuta jäisi Euroopan metsiin enemmän, hakkuut lisääntyisivät lähes vastaavalla määrällä muualla. Kuva: Erkki Oksanen

Uusimmat uutiset

Jos Länsi-Euroopan metsänhakkuiden kasvua rajoitettaisiin tiukempien hiilinielutavoitteiden saavuttamiseksi, hakkaamatta jäänyt määrä korvautuisi lähes täysin hakkuiden kasvuna muualla. Sama toistuisi metsäteollisuuden tuotannossa.

Paljonko tulevia hakkuita ja investointeja metsäteollisuuteen siirtyisi muualle kuutioissa ja euroissa riippuu siitä, millaisia päätöksiä Euroopan unioni ja sen jäsenmaat asiassa tekevät. Nyt näyttää siltä, että ainakaan Suomeen ei ole tulossa mitään hakkuurajoituksia.

”Lähtökohta on, että ne hakkuut pystytään tekemään, mitä markkinat vetävät”, sanoo metsäneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä. Granholm on seurannut läheltä metsien hiilinieluja ja maankäyttöä koskevan unionin LULUCF-lainsäädäntöehdotuksen käsittelyä.

Hakkuurajoitusten vaikutuksista on julkaistu suomalais-norjalainen tutkimus. Tutkimusryhmän jäsenen, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Maarit Kallion mukaan tutkimus tehtiin tilanteessa, jossa unioni ei vielä ollut tehnyt päätöksiä LULUCF-ehdotuksen suhteen. Tutkimuksella haluttiin selvittää eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia etukäteen.

Tästä syystä tutkimuksen kaikkiin lukuihin ei pitäisi Kallion mukaan suhtautua haudanvakavasti. ”Tarkoituksemme ei ollut kertoa, mitä tapahtuu, vaan vastata kysymyksiin tyyppiä ’mitä tapahtuu, jos unioni päättää näin tai noin’ ja jäsenmaat sen seurauksena sopeuttaisivat hakkuitaan”, Kallio sanoo. Hän korostaa, että todellisia vaikutuksia voidaan arvioida vasta sitten kun lopulliset päätökset LULUCF-ehdotuksen suhteen on tehty.

Kilpailijat hyötyisivät

Moni vaikutusvaltainen taho vaatii kuitenkin edelleen hakkuurajoituksia. Siksi on perusteltua kertoa, mitä niistä saattaisi seurata.

Tapion projektipäällikkö Liisa Käärin vetämän tutkimuksen päätulos on selvä: jos Euroopan unionin ja Norjan hakkuita lisätään vähemmän kuin ne markkinoiden puolesta luontaisesti kasvaisivat, hakkuiden vähenemä siirtyisi Euroopan ulkopuolelle. Syy on siinä, että globaali metsäteollisuustuotteiden kysyntä ei unionin päätöksen takia muuttuisi.

Hakkuut muualla maailmassa lisääntyisivät niin paljon, että se vastaisi noin 80:aa prosenttia Euroopan unionin ja Norjan hakkuuvähenemästä. Osa muun maailman lisääntyneistä hakkuista tuotaisiin kuitenkin raakapuuna Eurooppaan.

Puuraaka-aineen saanti Euroopassa vähenisi silti enimmillään jopa yli kahdella kolmasosalla, minkä johdosta teollisuus joutuisi vähentämään tuotantoaan. Samaan aikaan uusiin metsäteollisuustuotteisiin, kuten tekstiileihin kohdistuu uutta kysyntää. Lisäksi puuenergiatuotteiden kysynnän arvioitiin tutkimuksessa kasvavan merkittävästi.

Euroopan unionin tavoittelema globaali hiilinielu jäisi melkein kokonaan saavuttamatta. Vuonna 2030 hakkuulisäyksestä Euroopan ulkopuolella valtaosa kohdistuisi eurooppalaisen metsäsektorin kilpailijamaihin, jotka hyötyisivät rajoituksista eniten – ellei muualla maailmassa asetettaisi vastaavia tavoitteita.

Tällaisista ei kuitenkaan ole maailmalla mitään merkkiä, vaikka metsien hiilitaseita seurataankin eri maissa tarkkaan.

Tuotekehitys kärsisi

Euroopan unionin ja Norjan metsäteollisuudelle muutos olisi suuri. Työpaikkojen menetys peruslinjaan nähden, jossa hakkuita ei hillittäisi, saattaisi olla hyvinkin suuri. Myös investoinnit saattaisivat vähentyä.

Teknologian kehittämiskeskus VTT:n liiketoiminta-alueen johtajan Jussi Mannisen mukaan tällainen panisi metsäteollisuuden miettimään, löytyisikö maailmasta parempaa toimintaympäristöä. Erityisesti Suomessa seuraukset voisivat olla ikävät. ”Se saattaisi johtaa tilanteeseen, jossa yhteiskunnan halu investoida esimerkiksi metsäalan koulutukseen ja tutkimukseen kuihtuisi”, sanoo Manninen.

Menetys olisi peruuttamaton. ”Kerran menetettyä osaamista on äärimmäisen vaikea saada takaisin”, sanoo Manninen.

Metsäteollisuus joutuisi arvioimaan uudelleen myös mahdollisuutensa uusien, fossiilivapaiden tuotteiden kehittämiseen. ”Liiketoiminnan väheneminen Suomessa voi johtaa joko täällä tehtävän tuotekehityksen vähenemiseen tai sitten suurempaan riskinottoon. Tällä hetkellähän tilanne on siinä mielessä hyvä, että teollisuus pystyy tutkimaan laajalti sitä, mikä liiketoimintamielessä vaikuttaa järkevältä”, Manninen sanoo.

Tutkimuksen mukaan hakkuurajoitus saattaisi myös johtaa kilpailevien, useimmiten ilmastonmuutoksen kannalta haitallisempien raaka-aineiden käytön kasvuun.

Hiilinielu saattaisi hukkua metsätuhoihin

Metsänomistajat eivät alkuun olisi hakkuurajoitusten suurimpia kärsijöitä, koska rajoitukset johtaisivat puun hinnan nousuun. Lisäksi hakkuurajoitusten toteuttaminen saattaisi vaatia korvauksen maksamista metsänomistajille, koska muutakaan keinoa viedä rajoitukset läpi ei ole.

Maksajiksi joutuisivat teollisuus, sen asiakkaat ja kansalaiset. Muu maailma hyötyisi vastaavasti.

Pidemmällä kantamalla myös metsänomistajat kärsisivät, jos teollisuuden toimintamahdollisuudet heikkenisivät.

Tutkimuksessa huomautetaan myös, että merkittävä osa Euroopan metsistä lähentelee hakkuukypsää ikää. Aiemmissa tutkimuksissa on arvioitu, että niiden hiilensidontakyky on vähenemässä ja osittain jopa katoamassa jonkin ajan kuluttua.

Tällaiset hoitamattomat metsät ovat alttiita myrsky-, hyönteis- ja sienituhoille sekä metsäpaloille. Ne taas tuhoaisivat kalliilla rakennetun hiilivaraston.

Tutkijat varoittavatkin, että hakkuurajoituksilla Eurooppa ei välttämättä saavuta asettamiaan ilmastotavoitteita.


Linkki tutkimukseen: A. Maarit I. Kallio ym.: Economic impacts of setting reference levels for the forest carbon sinks in the EU on the European forest sector. Forest Policy and Economics, Volume 92, July 2018, Pages 193-201


 

Tutkimuksen pohjana on mallinnus koko maailman metsäsektorista

  • Tutkimuksen laskelmat tehtiin Euroopan metsäinstituutti EFIssä kehitetyllä EFI-GTM-mallilla (Global Trade Model) maailman metsäsektorista.
  • Malli ottaa huomioon puun tarjonnan, metsäteollisuuden ja metsäpohjaisen bioenergian tuotannon sekä kansainvälisen puun ja puutuotteiden kaupan.
  • Malli jakaa maailman 57 alueeseen. Se sisältää 30 metsäalan tuotetta, viisi raakapuuluokkaa, kolme metsähakeluokkaa, neljä kierrätyspaperin luokkaa ja tärkeimmät metsäsektorin sivutuotteet, kuten sahahakkeen ja -purun.
  • Mallia päivitetään jatkuvasti ja se on yleisesti käytössä alan tutkimuksessa.
Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti