Hakkuilla voi myös kaunistaa maisemaa – talousmetsä voi olla kauniimpi kuin luonnonmetsä

Metsän maisema-arvoa voidaan lisätä hakkuilla, etenkin tiheässä ja hoitamattomassa metsässä. Nuoren metsän puuston tiheys haittaa erityisesti suomalaisia, kun taas ulkomaalaiset pitävät sitä aivan normaalina ja miellyttävänä metsänä.

Metsän maisema-arvoja väitöskirjassaan tutkinut Harri Silvennoinen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että ulkomaalaisten ja suomalaisten näkemykset kauniista metsästä eivät eronneet juuri lainkaan, paitsi juuri nuoren kasvatusmetsän kohdalla. Mielipiteitä kysyttiin avo- ja siemenpuuhakkuusta, taimikosta sekä nuoresta ja varttuneesta kasvatusmetsästä.

”Voi olla, että suomalaiset eivät pidä tiheästä tai hoitamattomasta kasvatusmetsästä, koska heidän ajatuksissaan on mennä sinne puiden sekaan, esimerkiksi marjastamaan tai sienestämään. Ulkomaalaiset taas ajattelevat toisin, heidän mielestään metsässä kävellään vain leveitä kulkureittejä pitkin”, sanoo Silvennoinen.

Silvennoisen väitöskirjassa ulkomaalaiset haastatellut olivat Lappiin saapuneita turisteja. Heitä oli haastatelluista enemmistö, 750, kun suomalaisia oli 635. Ulkomaalaisia haastateltiin joulu-, kevät ja kesäsesongin aikaan.

Niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin pitivät avohakkuuta rumimpana maisemana. Toisaalta molemmat ryhmät pitivät siemenpuuhakkuuta parempana maisemana kuin esimerkiksi taimikkoa.

Sekametsästä pidettiin eniten

Suomalaiset pitävät eniten järeästä ja suhteellisen harvapuustoisesta mänty- tai koivumetsästä, jonka pohjaa elävöittävät pienemmät kuuset – eli juuri sellaisesta metsästä, mikä on Suomessa harjoitettavan metsätalouden tavoitteena: monikerroksinen ja monipuulajinen sekametsä.

Silvennoisen mukaan suomalaiset näyttävät pitävän melko lailla siitä maisemasta, mikä metsästä löytyy esimerkiksi muutama vuosi harvennushakkuun jälkeen. ”Tilanne voi kuitenkin muuttua, sillä kaupungistumisen myötä ihmisten arkikontaktit luontoon ja talousmetsiin vähenevät”, sanoo Silvennoinen.

Toisaalta, vaikka avohakkuu ei suomalaisen silmää miellytäkään, sen vaikutus on vain väliaikainen, jos sitä vertaa metsän koko kiertoaikaan. Hakatun metsän virkistysarvo palautuu sitä nopeammin, mitä vähemmän maanpintaa on käsitelty.

”Luontainen uudistaminen siemenpuustolla on maisemallisesti selvästi parempi vaihtoehto kuin avohakkuu ja uuden metsän perustaminen puita kylvämällä tai istuttamalla”, sanoo Silvennoinen. Hyvin taimettunut siemenpuumännikkö saatetaan kokea jopa kauniimpana kuin hakkuukypsä kuusikko.

Metsämaisema muuttuu aina

Suomalaisille talousmetsien metsämaisema on tärkeä, sillä metsää on maan pinta-alasta valtaosa ja siitä valtaosa talousmetsää. ”Suomalaiset ovat ahkeria luonnossa liikkujia. Siksi metsien käytön vaikutuksia pidetään niin tärkeinä, etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa, missä suojelualueita on vähemmän kuin muualla”, sanoo Silvennoinen.

Silvennoisen mukaan maisemakokemus on ainutkertainen ja hetkeen sidottu, samoin kuin metsätalouden vaikutus maisemaan. ”Itsekin pidän esimerkiksi avohakkuualueita puolukka-aikaan mieluisampina kuin muulloin”, sanoo Silvennoinen.

Sama metsikkö saatetaan kokea hyvin erilaisena kesä- ja talviasussaan. Talousmetsät näyttävät soveltuvan virkistys- ja matkailukäyttöön paremmin talvella.

Lumisade on maisemalle usein kasvojenkohotus. Ulkomaiset matkailijat voivat pitää avohakkuutakin kohtuullisen kauniina talvisaikaan.

Suomalaisilta tutkimuksessa ei kysytty lumimaisemien arvosta ja Silvennoinen haluaisikin tutkia seuraavaksi lumisuuden vaikutusta suomalaisten maisema-arvostuksiin.

Suojelumetsä ei ole aina miellyttävin

Luonnonsuojelua perustellaan usein myös metsämaiseman suojelulla. Toisaalta miellyttävä maisema ei aina täsmää ekologisten suojeluperusteiden kanssa.

”Ekologinen ei ole aina esteettinen. Esimerkiksi taajamien ulkoilumetsissä ei välttämättä arvosteta kuolleita maa- ja pystypuita”, sanoo Silvennoinen.

Haastateltaville näytettiin myös muutamia kuvia vanhasta luonnonkuusikosta Venäjän Karjalassa. ”Aika sekasortoisen näköisestä kuusikosta ei juuri pidetty. Todennäköisesti vanha männikkö pystykeloineen olisi saanut selvästi enemmän pisteitä”, sanoo Silvennoinen.

Myös katselijan roolilla näyttäisi olevan vaikutus maisemakokemukseen. Metsänomistajat ja metsäalan ammattilaiset kokevat metsänkäsittelyjen maisemavaikutukset myönteisemmin kuin muut. Marjastajalle, moottorikelkkailijalle tai hiihtäjälle hakkuuaukea voi olla hetkellisesti hyvinkin arvostettu ympäristö.

Tutkimuksessa käytettiin metsätalouden puustotunnuksia. Tuloksena syntyi maisemamalli, jota voi käyttää metsätaloustoimien suunnittelussa.

Itä-Suomen yliopiston tiedote Harri Silvennoisen väitöskirjasta