Koululaisia kiinnostivat metsäkone ja marjat – Vantaan kuudesluokkalaiset pääsivät metsäiselle rastiradalle
Metsäluonnosta ja metsien käytöstä opitaan jo alakoulussa. Vantaalaiset kuudesluokkalaiset pääsivät testaamaan tietojaan metsäammattilaisten opastamina Metsäyhdistyksen järjestämällä Pääkaupunkiseudun koululaisten metsäviikolla.
Kaatuneelle männynrungolle mahtuu istumaan aika hyvin koko Rekolan koulun kuudesluokka. Siinä on hyvä keskittyä syyskuisen retkipäivän ehkä monimutkaisempaan asiaan, kasvien yhteyttämiseen.
”Kun meillä on aurinkoa, vettä ja hiilidioksidia, mitä niistä syntyy?” Hanna Korpinen Suomen metsäkeskuksesta kysyy.
Koko yhteyttämisen ketju ripustetaan puiden väliin pingotetulle pyykkinarulle. Alkaa vilkas keskustelu siitä, minkälaista on puiden sokeri ja miltä se maistuisi.
Korpinen on yksi parin kymmenen organisaation edustajista, jotka ovat mukana järjestämässä Pääkaupunkiseudun koululaisten metsäviikkoa Ruotsinkylän tutkimusmetsässä Tuusulassa. Suomen Metsäyhdistyksen vetämää tapahtumaa on järjestetty jo yli kaksikymmentä vuotta vuoroin Vantaan, Helsingin ja Espoon koululaisille, sekä suomeksi että ruotsiksi.
”Retken aiheet, kuten luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuus, tulevat alakoulujen opetussuunnitelmasta. Metsäviikolla oppilaat pääsevät aiheiden pariin paikan päällä ja ammattilaisten opastuksella”, sanoo Suomen Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän asiantuntija Anne Turunen.
Nelipäiväisen tapahtuman aikana jopa tuhat oppilasta kiertää polkuja ja pohtii tehtäviä. Lopuksi syödään eväitä nuotiolla.
”Koska me hei grillataan? Monta rastia tässä vielä on?” ehtii moni kysyä parituntisen rastiradan aikana.
”Makkaran ja vaahtokarkkien paistaminen nuotiolla on joka vuosi oppilaiden lempirasti. Joillekin se on aivan uusi elämys, ja jotkut ovat päässeet metsäviikolla elämänsä ensimmäistä kertaa oikeaan metsään”, Turunen kertoo.
Oppilaat istuttavat puolen hehtaarin metsän
Kun Rekolan kuudesluokkalaisia jututtaa nuotiolla, selviää, että reitin varrelta on jäänyt mieleen monta kiinnostavaa asiaa. Yksi niistä on metsäkone eli moto, jonka kuljettajalta he kysyvät muun muassa, kuinka monta puuta kone ehtii kaataa päivässä tai vuodessa.
Moni sanoo, että tykkäsi poimia puolukoita polun varrelta ja yritystä oli löytää myös kantarelleja.
”Kiinnostusta luontoa kohtaan kyllä on. Oppilaita käy koulumme läheisellä Keravanjoella kalastamassakin ja he kertoilevat siellä nähdyistä eläimistä”, kertoo Rekolan kuudennen luokan opettaja Markku Saarinen.
Koululaisten metsäviikon monimuotoisuusrastilla oppilaat etsivät Vantaan luontokoulun johdolla eri puulajeja, kääpiä ja lahopuuta. Riistanhoitoyhdistys kertoo jokaisenoikeuksista ja metsästyksestä.
Yhdellä kaikkien aikojen suosituimmista rasteista jokainen oppilas istuttaa puun. Kuusen tai männyn taimi pudotetaan pottiputkeen, jonka avulla taimi polkaistaan maahan. Metsäviikon aikana oppilaat istuttavat puolen hehtaarin sekametsän.
”Näitä koululaisten istuttamia metsiköitä on tässä ympärillä paljon. Jos tulette kymmenen vuoden päästä katsomaan, teidän puunne ovat jo joulukuusen kokoisia”, sanoo metsän uudistamisen rastia pitävä Merja Immonen-Joensuu Hyria Koulutuksesta ja kertoo, että moni on antanut taimelleen myös nimen. Ruotsinkylän tutkimusmetsässä kasvaa nyt esimerkiksi Pentti-niminen kuusentaimi.
Koululaisten metsäviikko on pitkäaikaista metsäalan ja koulujen välistä yhteistyötä
Metsäviikon päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö. Mukana Suomen Metsäyhdistyksen koordinoiman tapahtuman järjestelyissä ja rahoittamisessa on laaja joukko yhteistyökumppaneita alan organisaatioista ja oppilaitoksista. Yhteistyötahot ja muuta lisätietoa tapahtumasta löytyy koululaisten metsäviikon verkkosivulta.
Kirjoita kommentti