Metsäyhdistyksen blogi: Liian vähän reklamaatioita
Kirjoittaja on forest.fi:n toimittaja ja Lehtikuusi-blogin toimitussihteeri.
Viikko sitten surin naamakirjassa, että olen koko päivän tehnyt vain virheitä. Pelotti, mitä vielä saankaan aikaan ennen työpäivän päättymistä. Metsähyvinvointia käsittelevässä seminaarissa tuli helpottava tieto: virheitä pitäisikin tehdä enemmän.
Metsäalalla tehdään ylihyvää. Tarkkuudesta ei kuulemma makseta eikä palvelua voi kehittää, jos metsänomistajien antama arvosana puukaupan onnistumisesta on aina kiitettävä. Asiakaskohtaamisessa jokainen valitus tuntuu varmasti aidolta ja suoralta, mutta riittävä määrä reklamaatioita kertoisi, että tuottavuus ja laatu kohtaavat oikealla kohdalla rajahyötykäyrää.
Näyttelijä Outi Mäenpää kertoi, ettei ole koskaan tavannut suomalaista, jolle pitäisi opettaa lisää itsekriittisyyttä. Yleisö nauroi, mutta varmasti katkeran suloisesti. Ajattelemme, että kriittinen ihminen on älykäs ihminen. Kriittinen ihminen sopii pomoksi. Vain kyyninen toimittaja on ammattitaitoinen toimittaja.
Mutta kritiikki on mitä helpointa. Palaverissa on paljon helpompaa arvostella toisen ehdotusta kuin tuoda sinne oma. Etkö usko? Kokeile itse.
Käsi ylös, kuinka montaa on lapsena sanottu tuhmaksi, vaikka teko oli tuhma eikä lapsi. Oltu vihaisia vahingosta, kuten kaatuneesta maitolasista. Ja katsokin, etteivät naapurit näe! Pavlovin koira oppi, ja niin oppii ihminenkin.
Pelkäämme virheitä. Vain viisi ihmistä 70:stä uskalsi sanoa mitään, kun Mäenpää pyysi nimeämään ensimmäisenä mieleen tulevan esineen. Mitä jos se olisikin väärä esine?!
Koko maa tietää, että metsäala elää vuosia jatkunutta murrosta. On tehty samaa hyvää liian kauan. Nyt sen tilalle pitää saada uutta hyvää. Pelastajaksi on puhuttu palveluita, puurakentamista ja viimeisimpänä biotaloutta.
Metsäalalla on tehostettu ja koneita trimmattu. Tulevaisuus on kuitenkin kiinni ihmisistä. Onneksi osaamme enemmän kuin uskoimmekaan.
Mäenpään mukaan rennossa ja virheitä sallivassa ympäristössä oppii paremmin. Väitän, että sellaisessa ympäristössä syntyy myös enemmän uusia ja luovia ideoita ja tapoja toimia. Ala kaipaa ihmisiä, jotka uskaltavat tehdä myös virheitä, kun he kokoavat uusiutuvista luonnonvaroista palettia, jolla kaikkien on hyvä värittää.
Leuka rintaan ja kohti uusia mokia, kuuluu aina välillä täällä Metsäahdistuksen käytävillä. Se onkin ollut enemmän totta, kuin olemme tienneetkään.
Kirjoita kommentti