Luonnonarvopankki liito-oravalle? Joka viides metsänomistaja kiinnostunut

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ovat kiinnostuneimpia nuoret ja koulutetut suurten metsätilojen omistajat.

Joka viides suomalainen metsänomistaja ottaisi liito-oravan huomioon pakollisten suojelualueiden sijasta koko metsänsä hoidossa, jos hän saisi siitä tuloja luonnoarvopankin kautta. Tällä hetkellä liito-oravan pesimä- tai levähdyspaikkojen löytyminen johtaa aina niiden pakkosuojeluun.

Etenkin suurempien metsätilojen omistajat osallistuisivat luonnonarvopankin toimintaan, jos sellainen Suomeen perustettaisiin, selviää Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella asiaa tutkineen MTK:n kenttäpäällikön Lauri Tapion pro gradusta.

Yli puolet kiinnostuneista omisti yli 50 hehtaarin metsätilan. Joka kolmannella oli metsää yli 100 hehtaaria.

Kiinnostuneet olivat keskimääräistä metsänomistajaa nuorempia ja koulutetumpia. Heistä oli eläkeläisiä vain joka kymmenes, vaikka eläkeläisten osuus Suomen metsänomistajista on lähes puolet.

”Iäkkäämpiä metsänomistajia mietityttää sukupolvenvaihdos. Metsää ei haluta sitoa mihinkään ennen sitä, jottei aseteta turhia rajoitteita tuleville omistajille”, Tapio sanoo.

Habitaattipankki suunnitteilla

Suomessa selvitetään parhaillaan luonnonarvopankin edellytyksiä. Helsingin yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Jyväskylän yliopiston hanke on nimetty habitaattipankiksi.

Habitaattipankin avulla pyrittäisiin luomaan kompensaatiomarkkina. Se perustuisi vapaaehtoiseen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Pankki ohjaisi kompensaatiomarkkinan kysyntää ja tarjontaa kohtaamaan toisensa. Sen kautta luonnon monimuotoisuutta heikentävät toimijat voisivat ostaa vastaavan parannuksen monimuotoisuuteen toisaalta.

Jos esimerkiksi liito-oravan pesimäalue olisi jäämässä moottoritien alle, moottoritien rakentaja voisi kompensoida luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen hankkimalla tai ennallistamalla liito-oravalle mieleistä metsää jossakin toisaalla.

Pellervon taloustutkimus PTT julkaisi vuonna 2014 tutkimuksen luontoarvopankkien hyödyistä ja haitoista. Tutkimus huomauttaa pankkien ekologisista ja taloudellisista riskeistä. Monimuotoisuus saattaa olla liian monimutkainen mekanismi kaupallistettavaksi. Huolellisella suunnittelulla pakkien avulla voitaisiin kuitenkin estää tai hidastaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä myös Suomessa.

Luontoarvopankkeja on käytössä muun muassa Saksassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Euroopan unionin jäsenmaissa on käytössä erilaisia, usein tapauskohtaisia kompensaatiomekanismeja.

Suomi maailman kärkimaita

PTT:n tutkimuksessa todetaan, että Suomi on maailman kärkimaita luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa sekä talousmetsissä että suojelualueilla. Suomessa tähänastisia kompensaatiomekanismeja ovat muun muassa kestävän metsätalouden rahoituslain Kemeran sekä Metso-ohjelman kautta saatavat rahoitukset.

Myös gradukyselyyn vastanneet metsänomistajat pitivät rahoituslain tukea saavia vapaaehtoisia luonnonhoitohankkeita hyvinä. Kiinnostavimpana metsänomistajat pitivät kuitenkin kohteen määräaikaista suojelua valtion maksamaa korvausta vastaan 10–20 vuodeksi.

”Keinovalikoimamme pitäisi olla mahdollisimman laaja, jotta jokaiselle löytyisi sopiva vaihtoehto turvata luonnon monimuotoisuutta”, Tapio sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että pelkkä vapaaehtoisuus riittää luontoarvopankissa muodostamaan riittävän kysynnän luontoarvoille, vaan ekologinen kompensaatio pitäisi huomioida myös lainsäädännössä. Tällä hetkellä kompensaation mahdollisuus huomioidaan ainoastaan Natura-alueilla, mutta se tulisi mahdollistaa muuallakin.

”Ilman sitä kompensaatioiden ostajat eli yritykset eivät lähde riittävästi mukaan, vaikka metsänomistajat tarjoaisivatkin maata kompensointiin”, sanoo Tapio.

Tapion tutkielma perustuu sähköpostikyselyyn saatuihin 580 vastaukseen Lounametsän ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistysten jäseniltä. Hän valitsi kohteeksi liito-oravan sen tunnettuuden takia: liito-orava on Euroopan unionin luontodirektiivin tiukasti suojelema mutta Suomessa melko laajalle levinnyt laji, joka on estänyt lukemattomia hakkuita ja rakennushankkeita.

Suomen habitaattipankki Facebookissa

PTT:n tutkimus: Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen