Metsäakateemikon blogi: Mikä on paras muistosi metsästä?


Eki Karlsson on ulkoilun puolestapuhuja ja on luotsannut 90 000 henkilöjäsenen ulkoilu- ja liikuntajärjestöä Suomen Latua 14 vuotta. Hän on itsekin intohimoinen monilajiulkoilija. Hän kävi Päättäjien Metsäakatemian vuonna 2008. Hänen yksi suurimmista kummallisuuksistaan on se, että hän tykkää digistä sekä sen tuomista uusista mahdollisuuksista.

Suomi on yksi maailman metsäisimmistä maista, yli 70 prosenttia pinta-alastamme on metsää ja siksi me suomalaiset kohtaamme metsän arjessa monessa mielessä: siellä ollaan ja ulkoillaan, sitä kasvatetaan ja hakataan, sitä suojellaan ja varjellaan. Nämä kaikki kuuluvat suomalaiseen metsäkokemukseen, ja esiintyvät yhdessä ja erikseen itse kunkin elämänmittaisella metsäretkellä.

Selvitetään seuraavaksi, mikä metsässä on juuri sinulle tässä hetkessä kaikkein tärkeintä tai arvokkainta. Ennen kuin jatkat lukemista eteenpäin, pyydän sinua miettimään pienen hetken omaa parasta metsämuistoasi!

Vastauksellasi voit arvioida suhteesi metsään ja metsään kohdistuvan todellisen arvomaailmasi. Paras muistosi kertoo metsäsuhteesta, joka rakentuu eri ihmisillä eri asioista: taloudellisesta metsänhoidosta, luonnonsuojelusta, ulkoilusta sekä metsäkulttuurista elämän eri vaiheissa.

Mieti seuraavaksi, mihin edellä mainittujen aihealueiden alle laittaisit äsken mieleesi palauttamasi parhaan metsämuistosi.

En tiedä, mikä on juuri sinun paras metsämuistosi, mutta aikaisemmin tekemieni kyselyiden vastaukset ovat lähes poikkeuksetta liittyneet ulkoiluun. Eikä ihme, sillä me suomalaiset olemme tutkitusti EU:n ulkoilevin (ja samalla liikkuvin) kansa. Kaikesta liikunnasta kaksi kolmasosaa tapahtuu ulkona ja suosituin liikuntapaikka on lähimetsä läpi vuoden. Arviolta 4,2 miljoonaa suomalaista käyttää metsiä virkistäytymiseen vähintään kerran vuodessa. Tämän kaiken mahdollistaa meidän kansallisaarre jokamiehenoikeudet.

Tämä on herättänyt minut miettimään, teemmekö oikeasti arvojemme mukaista toimintaa metsissämme vai juoksemmeko liikaa metsien “kvartaalitalousarvon” perässä?

Itse haluan uskoa katsoessamme 30 vuoden päähän tulevaisuuteen, että yhteiskuntamme ja valtionhallinnon perinteiset tehokkuuden nimissä rakennetut siilomaiset rakenteet ovat murtuneet ja silloin päätökset tehdään paremmin kokonaisuutena. Silloin metsätalouden rinnalla metsien käytössä huomioidaan ja resursoidaan selkeästi nykyistä enemmän myös ihmisten arvostama maailma: metsä liikuttaa, metsästä saa luontokokemuksia, metsä tuo terveyttä, metsässä tapaa ystäviä ja metsien hyödyt tulee jättää myös tuleville sukupolville. Ja kyllä, tiedän, että lehdet tippuvat puista vielä monta kertaa ennen kuin näin tapahtuu.

Koronaviruksen pieksemä maailma muokkaa omalta osaltaan asioita tähän suuntaan: ihmiset ovat löytäneet luonnon ja samalla metsien elvyttävän vaikutuksen ja ymmärtävät paremmin metsien elämänlaatuun vaikuttavat todelliset arvot.

Viimeinen kysymys tässä arvoblogissa on: Mitä tekoja sinä voit tehdä parhaan metsämuistosi mukaisen arvomaailman vahvistamiseksi?

Jos luit blogini ja haluat jakaa parhaan metsämuistoajatuksesi muille metsäakateemikoille, niin kerro siitä Päättäjien Metsäakatemian järjestämässä some-haasteessa tunnisteella #lempimetsä.

 


Metsäakateemikon blogi kokoaa Päättäjien Metsäakatemia -kurssin käyneiden ”metsäakateemikkojen” metsäasioihin liittyviä näkökulmia. Metsäakatemian 25-vuotisen taipaleen kunniaksi, tämän vuoden kirjoituksissa visioidaan tulevaisuutta.

Tutustu muihin kirjoituksiin Metsäakateemikon blogissa täällä.

Siirry Päättäjien Metsäakatemian etusivulle.


Kirjoita kommentti