Metsäalan ihmisten ja ammattien kirjo yllätti kesätyöntekijät

Hauskoin työvaihe on haastattelujen tekeminen, sanovat Santeri, Aino ja Iida. Eniten aikaa vie editointi eli kuvatun materiaalin työstäminen sopivan mittaisiksi videoiksi. Kuva: Krista Kimmo|Koko työryhmä kasassa eikä haastateltavaakaan näytä jännittävän. Vasemmalta oikealla: Emilia Ylinen, Santeri Hepolehto, Aino Mäntyranta, Iida Hepolehto ja puuseppä Esa Niiranen. Kuva: Krista Kimmo

Kolme nuorta tekee kesätyönään metsäalan ammateista ja ihmisistä kertovia videoesittelyjä. Videot tulevat alan tulevaisuushankkeen käyttöön.

”Otetaan uudestaan”, sanoo puuseppä Esa Niiranen. Hän on juuri sotkeutunut sanoissaan videokameran edessä. ”No niin, nyt voi aloittaa”, kuuluu kameraa käyttäviltä Iida Hepolehdolta ja Aino Mäntyrannalta. ”Mikä on puusepän tärkein työväline”, Santeri Hepolehto toistaa ja ojentaa mikrofonia.

16–18-vuotiailla Iidalla, Ainolla ja Santerilla on sangen hauska kesätyö: suunnitella ja toteuttaa noin 40 metsäalan ihmisen haastattelu ja editoida materiaaleista kunkin työtä esittelevä muutaman minuutin video.

Videot tulevat Suomen Metsäyhdistyksen vetämän Metsä puhuu -tulevaisuushankkeen käyttöön. Metsäalan maineen ja työvoiman saannin edistämiseen tähtäävän viestintähankkeen pääkohderyhmä ovat yläkouluikäiset nuoret. Siksi videot tekevät nuoret, eikä esimerkiksi viestintätoimisto.

”Ei vain metsässä kykkimistä”

Hauskoin työvaihe on haastattelujen tekeminen, sanovat Santeri, Aino ja Iida. Eniten aikaa vie editointi eli kuvatun materiaalin työstäminen sopivan mittaisiksi videoiksi. Kuva: Krista Kimmo
Hauskoin työvaihe on haastattelujen tekeminen, sanovat Santeri, Aino ja Iida. Eniten aikaa vie editointi eli kuvatun materiaalin työstäminen sopivan mittaisiksi videoiksi. Kuva: Krista Kimmo

Puusepän haastattelu saadaan valmiiksi puolessa tunnissa. ”Kaikki haastattelut suunnitellaan erikseen, mutta kaikilta kysymme koulutuksesta ja sen, miten heidän työnsä pelastaa maailman”, Aino kertoo.

Kaikki kolme nuorta sanovat, ettei heillä ollut etukäteen kuvaa metsäalan ammateista. ”Laajuus yllätti, se, miten erilaisia ihmisiä ja ammatteja alalla on”, Iida sanoo. ”Ei vain metsässä kykkimistä tai puiden halailua”, Santeri summaa.

Haastateltavina on ollut puusepän lisäksi esimerkiksi metsäneuvoja, näyttelytuottaja, lakimies, tiedottaja, kartonkipakkausten suunnittelija, hakkuukoneen testikuski, puukorujen suunnittelija, maaperämikrobiologi, kartonkitehtaan työntekijä, energiapuuneuvoja ja tuulivoimavastaava.

Nuoret suunnittelevat haastattelut itse, mutta haastateltavien etsimisestä on vastannut hankkeen assistentti Emilia Ylinen. ”Tavoite on esitellä mahdollisimman monenlaisia ammatteja. Haastateltaviksi on pyritty valitsemaan ihmisiä, jotka pystyvät puhumaan työstään luontevasti ja ilmeikkäästi”, hän kertoo.

Haastateltavia ollut helppo löytää

Koko työryhmä kasassa eikä haastateltavaakaan näytä jännittävän. Vasemmalta oikealla: Emilia Ylinen, Santeri Hepolehto, Aino Mäntyranta, Iida Hepolehto ja puuseppä Esa Niiranen. Kuva: Krista Kimmo
Koko työryhmä kasassa eikä haastateltavaakaan näytä jännittävän. Vasemmalta oikealla: Emilia Ylinen, Santeri Hepolehto, Aino Mäntyranta, Iida Hepolehto ja puuseppä Esa Niiranen. Kuva: Krista Kimmo

Ylinen kertoo, että haastateltaviksi pyydetyt ovat suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti. Esa Niiranen suostui pyyntöön empimättä. ”En edes pohtinut sitä. Miksen puhuisi puusta, kun sitä käytän? Se oli itsestään selvää.”

Pro puu -yhdistyksen tiloissa Lahdessa työskentelevä Niiranen tekee tilaustuotteita. Erityisen tunnettu hän on skeittilautojen tekijänä. Niitä menisi enemmän kuin hän pystyy tekemään.

Maailmalla skeittilaudat tehdään kanadanvaahterasta. Niiranen on onnistunut korvaamaan sitä kotimaisella koivulla. ”Koivu ei yksinään toimi, se on liian pehmeää. Liimaan viilukerrosten väliin hiilikuitua, se lisää jäykkyyttä”, Niiranen kertoo.

Niiranen alkoi kehitellä koivuista lautaa omasta mielenkiinnosta muutamia vuosia sitten. ”Halusin kokeilla, löytyykö kanadanvaahteralle vaihtoehtoja. Lisäksi myynnissä oli niin huonoja lautoja”, skeittaava puuseppä sanoo.

Entä miten hänen työnsä pelastaa maailmaa? ”Teen kestäviä tuotteita, enkä mitään kertakäyttötavaraa”, Niiranen sanoo.

Kirjoita kommentti