Metsäteollisuus on Suomen teollisuuden mobiiliykkönen

Metsäteollisuus käyttää Suomen teollisuudenaloista ylivoimaisesti eniten langatonta tiedonsiirtoa. Menetelmiä hyödyntää liki 70 prosenttia alan yrityksistä.

Teknologian edistämiskeskus TEKESin tilaamasta ja markkinatutkimuslaitos Market-Vision tekemästä tutkimuksesta selviää, että 46 prosentilla vastanneista 431 yrityksestä oli käytössään jokin mobiili menetelmä. Mobiililla menetelmällä tarkoitettiin langattomasti käytettävää sovellusta sekä langatonta teknologiaa käyttäviä automaatiojärjestelmiä. Langatonta sähköpostia ja kalentereita ei kuitenkaan laskettu mukaan.

Esimerkkejä langattomien ratkaisujen teknologioista ovat 3G, WLAN, SMS, GPS, WLAN-äänipuhelut, Bluetooth, Internet-puhelut, RFID, WAP, UWB ja NFC.

Kaikista vastanneista yrityksistä 28 prosenttia aikoi hankkia mobiilin ratkaisun käyttöönsä melko varmasti tai mahdollisesti, jos sitä ei jo ollut. Neljäsosalla tällaisia aikomuksia ei ollut.

Metsäteollisuuden hyvä menestys vertailussa johtuu ennen muuta mobiiliteknologian käytöstä puun korjuussa ja kuljetuksessa: 35 prosenttia metsäyhtiöistä ilmoitti käyttävänsä mobiiliteknologiaa kuljetuksessa, logistiikassa sekä paikkatiedossa.

Tutkimus antaakin selkeän vastauksen niille, jotka ovat ihmetelleet Suomessa käytössä olevaa pystykauppaa, mikä tarkoittaa, että puun ostanut metsäyhtiö vastaa puun korjuusta. Juuri pystykauppa on mahdollistanut laajamittaisen mobiiliteknologian käytön.

Metsässä kaikki tieto liikkuu langatta

Nykyään kaikki tieto puunkorjuusta ja -korjuulle kulkee langattomasti. Ketju alkaa GPS:llä tehtävästä hakkuualueen ja esimerkiksi vältettävien luontokohteiden rajauksesta, mistä tieto välittyy satelliittien kautta metsäyhtiön digitaaliselle kartalle.

Kun hakkuu alkaa, tämä kartta siirretään langattomasti hakkuukoneen tietokonenäytölle, ja samalla koneelle siirretään ohjeet siitä, millaisiin mittoihin mikäkin puulaji tulisi ensisijaisesti katkoa. Nämä ohjeet taas on tehty sen perusteella, millaisia tuotteita – kuten sahatavaraa – metsäyhtiön asiakkaat ovat tilanneet. Näin siis mobiiliteknologia on siirtänyt asiakaslähtöisyyden kannolle saakka.

Tieto hakkuualueelta kaadettujen puiden määrästä ja laadusta siirtyy jälleen langattomasti metsäyhtiöön, joka taas lähettää langattomasti tukkirekalle optimoidun ajoreitin ja tiedot siitä, mistä puuta pitäisi hakea ja minne viedä.

Puun korjuun ja kuljetuksen hoitavat lähes aina siihen erikoistuneet pienyritykset metsäyhtiöiden alihankkijana, ja niiden tietojärjestelmät on kytketty osaksi metsäyhtiön järjestelmiä. Tällainen menettely olisi mahdoton, jos metsäyhtiö ei vastaisi puunkorjuusta.

Korjuun ja kuljetuksen lisäksi metsäteollisuus käyttää mobiiliteknologiaa muun muassa trukkien toiminnanohjauksessa, varastoinnissa ja sahauksen valvonnassa. Mobiiliteknologia koko ketjussa kannolta jatkojalostukseen asti tuottaa suurta hyötyä myös taloushallinnolle.

Aloitteita tulee alihankkijoilta

Kun metsäyhtiöiltä kysyttiin, kuka tavallisimmin on tehnyt aloitteen mobiiliteknologian käyttöönotosta, vastaus oli erittäin usein alihankkijat. Paljon ideoita saatiin myös omalta väeltä.

Metsäteollisuus aikoo myös laajentaa mobiiliteknologian käyttöä edelleen, siitä huolimatta, että se ei olekaan arvioiden mukaan tuonut kuin neljän prosentin kustannussäästöt. Muilla aloilla säästöt arvioidaan yleisesti kymmentä prosenttia suuremmiksi.

Kun metsäteollisuudessa mobiiliteknologian käyttäjiä on nyt vastaajista 68 prosenttia, tämän lisäksi vielä 18 prosenttia aikoo hankkia sellaisen melko varmasti tai mahdollisesti.

Niistä, jotka jo hyödyntävät mobiiliteknologiaa, 83 prosenttia aikoi jatkaa järjestelmien kehittämistä. Tutkimuksesta ei selviä suoraan, miten tätä aiotaan tehdä.

Tiedetään kuitenkin, että eri metsäyhtiöiden tietojärjestelmät eivät ymmärrä toisiaan, mikä tuottaa hankaluuksia niille korjuu- ja kuljetusyrityksille, jotka haluaisivat tehdä töitä useille eri yhtiöille. Ongelman ratkaisu saattaisi tutkimusten mukaan tuoda useiden prosenttien lisäsäästöt puun korjuuseen.

Kustannussäästöt eivät kuitenkaan ole olleet metsäteollisuudelle edes ensisijainen tavoite mobiiliteknologian suhteen, vaan niitä ovat olleet nopeammat prosessit ja ajansäästö sekä virheiden vähentäminen. Nämä tavoitteet on myös saavutettu erittäin tai melko hyvin 61 prosentin mielestä.

Silti tuloksista näkyy sekin, että jos tätä kautta on saavutettu kustannussäästöjä, sitä on erittäin vaikea arvioida. Säästöjen arviointia erityisesti metsäalalla saattaa hankaloittaa myös se, että mobiiliteknologian käyttö korjuuteknologiassa on alkanut jo kauan sitten ja sitä pidetään suurelta osin jo normaalina toimintatapana.

IT-ala on IT-teknologian paha haaste

Tutkimus tuottaa myös melkoista kritiikkiä mobiiliteknologian alalla toimivia yrityksiä kohtaan. Suurin haaste mobiiliteknologian käytössä on yhteyksissä. Vastaajien mielestä ne eivät toimi hyvin.

Ongelman luulisi olevan suurin metsäteollisuudessa, koska puuta korjataan siellä, missä esimerkiksi matkapuhelinkentät ovat heikoimmillaan. Toisaalta juuri metsäteollisuuden mobiilitarpeet ovat olleet suurin syy siihen, että Suomessa on erittäin laaja matkapuhelinverkko kaikkien käytössä, vaikka maa on kovin harvaan asuttu.

Tutkimustiedot kerättiin puhelinhaastatteluissa kesä–syyskuussa 2008. Yhteydessä oltiin kaikkiaan 1200 yritykseen tai julkishallinnon tahoon ja hyväksyttävä vastaus saatiin 431:lta.

Market-Vision mukaan laajuus on riittävä luotettavien johtopäätösten teolle.